Sallan kansallispuisto
Sallan kansallispuisto on Lapin maakunnan itäosassa Sallan kunnassa sijaitseva kansallispuisto. Kansallispuisto perustettiin 1. tammikuuta 2022 ja sen pinta-ala on 99,83 neliökilometriä.[1]
Kansallispuisto koostuu vanhoista metsistä ja erittäin edustavista pienistä soista, sekä maanmuodoiltaan jääkauden muovaamista tuntureista ja harjuista. Kansallispuiston länsiosa rajautuu Sallatunturin matkailu- ja laskettelukeskukseen, itäosa Suomen ja Venäjän rajaan. Sallan taajama sijaitsee alle 10 kilometrin etäisyydellä luoteessa.[3]
Maantiede ja luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sallan kansallispuiston alue on erityisesti vanhojen metsien, erittäin edustavien aapasoiden ja puustoisten soiden, harjujen sekä jääkauden ja eroosion muovaamien maanmuotojen aluetta. Iso Pyhätunturi ja Pieni Pyhätunturi eli Sallatunturit avaavat näkymät ympäröivään tunturimaisemaan. Kaunisharjulla kasvaa noin 300–400 metrin korkeudessa eri-ikäisiä luonnonmetsiä ja yli 200-vuotiaita, osittain tykyn runtelemia kuusikoita. Julmoivan alue on puolestaan rehevämpää lehtomaista metsää raitoineen ja haaparyhmineen. Korkeusvaihteluita alueeseen lisää vaikuttava, paikoin jopa 250 metriä syvä rotkolaakso Aatsinginhauta, jonka pohjalla ja rinteillä esiintyy erityisiä uhanalaisen lajiston keskittymiä. Alueella kasvaa esimerkiksi erittäin uhanalaisia kalkki- ja kanadankääpää (Antrodia crassa ja Tyromyces canadensis) sekä kalkkihuurresammalta ja pikkulovisammalta (Palustriella commutata ja Lophozia ascendens). Aatsinginhautaan kiinteästi liittyvän Könkäänmaan dolomiittikalliotörmillä on myös erityisen merkittäviä, valtakunnallisesti uhanalaisten kalkkikallioiden sammallajien esiintymiä. Lisäksi luontodirektiivilajit lettorikko (Saxifraga hirculus) ja lapinleinikki (Coptidium lapponicum) esiintyvät Sallatunturin alueella.[3]
Reitit ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansallispuistossa on useita päiväretkeilyyn sopivia reittejä ja yhdessä lähialueen reittiverkoston kanssa on mahdollista tehdä pidempikin vaellus. Kansallispuiston läpi kulkee valtakunnallinen UKK-vaellusreitti.[4] Sallan kansallispuistossa on viisi laavua ja kaksi kotaa. Lisäksi kansallispuiston läheisyydessä on useita laavuja, kotia ja päivätupia.[5] Jo olemassa olevia palvelurakenteita ja reitistöjä on tarkoitus kunnostaa kansallispuiston perustamisen jälkeen, sekä rakentaa uusi autiotupa. Vuoden 2022 alussa Sallan kansallispuistolla ei vielä ollut hoito- ja käyttösuunnitelmaa.[6]
Kansallispuiston korkein kohta on sen länsiosassa sijaitseva 477 metriä korkea Iso Pyhätunturi, joka sen eteläpuolisen kansallispuistoon kuulumattoman Pieni Pyhätunturin kanssa muodostaa Sallatunturit. Iso Pyhätunturin laella on näkötorni ja hyvät näkymät kansallispuistoon, mutta myös kauempana sijaitseville tuntureille kuten Kuusamon Rukatunturille (70 kilometriä etelään), Pelkosenniemen Pyhätunturille (75 kilometriä luoteeseen), sekä Venäjän puolella sijaitseville vanhalle Sallatunturille ja Rohmoivalle.[7]
Kansallispuiston keskellä sijaitseva Pahaojankuru on jyrkkä ja louhikkoinen kuru Pahaojan puron varrella. Kurulla on tulipaikka ja sen reunassa kulkee merkitty reitti aihkimäntymetsässä. Kansallispuiston eteläpäässä on erämainen Kolmiloukkosen lampi, jonka vastarannoilla on laavut. Paikka soveltuu hyvin perheille, koska se on lähellä pysäköintialuetta. Eteläosassa on myös seututien 950 varrella kahdesta peräkkäisestä harjusta, Hanhiharjusta ja Kauniinhaudanharjusta, muodostuva männikköinen Kaunisharju. Harjulta on näkymiä pohjoiseen ja sinne on rakennettu katettu luonnonilmiöiden havainnointipaikka sekä laavu.[7]
Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sallan kunta teki aloitteen ympäristöministeriölle 26. helmikuuta 2019 Sallan kansallispuiston perustamisedellytysten selvittämisestä ja perustamisen valmistelusta. Ympäristöministeriölle oli tehty aloitteet kansallispuiston perustamisesta myös neljään muuhun kohteeseen. Ympäristöministeriö laati kansallispuistoaloitteita vertailevan selvityksen, jossa tarkasteltiin viiden esitetyn ehdokkaan vahvuuksia yhtenäisin kriteerein ja päätyi marraskuussa 2020 valmistuneessa selvityksessään esittämään jatkovalmisteluun Sallan kansallispuistoa. Sallatunturin alue täyttää selvityksen mukaan erityisen hyvin luonnonsuojelulain ja Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n kansallispuistoille asettamat edellytykset. Esitettävä rajausalue kytkeytyisi Venäjän suojelualueverkostoon ja täydentäisi osaltaan Fennoskandian vihreän vyöhykkeen kansallispuistoketjua.[3]
Keskeinen peruste Sallan valikoitumiseen yhdeksi Sanna Marinin hallituksen aikana perustettavaksi kansallispuistoksi on ollut tavoite edistää syrjäisen erämaakansallispuiston saavuttamista ruuhka-Suomesta asti vähähiilisesti matkaten pääasiassa julkisia kulkuneuvoja käyttäen. Sallan kansallispuistoon on pääkaupunkiseudulta sekä Helsinki-Vantaan lentoasemalta junayhteys Kemijärvelle ja jatkoyhteyksiä linja-autolla Sallan matkailualueen reiteille asti. Syrjäisestä sijainnistaan huolimatta kansallispuisto on poikkeuksellisen hyvin julkisilla liikennevälineillä saavutettavissa verrattuna Suomen nykyisiin ja erityisesti Pohjois-Suomen kansallispuistoihin.[3]
Kansallispuisto oli jo ennen perustamistaan verraten suosittu retkeily- ja luontovirkistyskohde. Vuonna 2019 Sallatunturin luonnonsuojelualueelle tehtiin arviolta 57 000 käyntiä. Tämän käyntimäärän mukainen aluetaloudellinen kokonaistulovaikutus oli noin 5,2 miljoonaa euroa ja kokonaistyöllisyysvaikutus noin 40 henkilötyövuotta. Sallan kansallispuiston perustamiskustannukset ovat Metsähallituksen arvion mukaan noin 4,5 miljoonaa euroa. Sallatunturin alueen hoitoon ja ylläpitoon on vuosittain käytetty noin 130 000 euroa ympäristöministeriön määrärahaa. Hoito- ja ylläpitokustannukset pyritään pitämään ennallaan ohjaamalla palveluiden kunnostamiseen ja uudistamiseen esitettyjä määrärahoja tarkoituksenmukaisesti ja keskittämällä yleisöpalveluita.[3]
Kansallispuisto kuuluu suurelta osin Euroopan unionin Natura 2000 -verkoston Aatsinki-Onkamon alueeseen (FI1301409). Natura 2000 -alueelle on perustettu Sallatunturin luonnonsuojelualue valtioneuvoston asetuksella vuonna 2017. Alueen osat Kaunisharju ja Onkamojärvi ovat valtioneuvoston vuonna 1996 tekemän periaatepäätöksen mukaisen Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojeluohjelman kohteita. Aatsinginhaudan suot puolestaan kuuluvat valtioneuvoston vuonna 1981 hyväksymään periaatepäätökseen valtakunnallisesta soidensuojelun perusohjelmasta. Kansallispuistoon otettaisiin Metsähallituksen Metsätalous Oy:n esityksestä 18 hehtaarin alue Könkäänmaalla. Aluetta ei ole nykyisellään suojeltu eikä se sisälly Aatsinki-Onkamon Natura 2000 -alueeseen tai valtakunnallisiin suojeluohjelmiin.[3]
Eduskunta hyväksyi marraskuussa 2021 Sallan kansallispuiston perustamisen, ja virallisesti se perustettiin vuoden 2022 alussa ja avattiin kesäkuussa.[8][9] Avajaisvuonna puistossa kävi 59 300 kävijää[2].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Laki Sallan kansallispuistosta (1155/2021) finlex.fi. 16.12.2021. Helsinki: Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy.
- ↑ a b Käyntimäärät maastossa Metsähallitus. Viitattu 15.12.2023.
- ↑ a b c d e f Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Sallan kansallispuistosta (Hallituksen esitys HE 104/2021 vp) eduskunta.fi. 10.06.2021. Helsinki: Eduskunta.
- ↑ Sallan aktiviteetit luontoon.fi. Metsähallitus. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ Sallan palvelut luontoon.fi. Metsähallitus. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ Sallan reitit ja taukopaikat kansallispuistotasolle - palveluiden kehittäminen käynnissä luontoon.fi. 9.12.2021. Metsähallitus. Arkistoitu 29.1.2022. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Sallan nähtävyydet luontoon.fi. Metsähallitus. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ Riikka Rautiainen ja Eeva Kuivas: Eduskunta hyväksyi Sallatunturin kansallispuiston perustamisen – kunnanjohtaja: tämä on meidän korona-exit Yle Uutiset. 24.11.2021. Yleisradio. Viitattu 11.6.2022.
- ↑ Heli Saavalainen: Ikimetsien kansallispuisto HS.fi. 11.6.2022. Sanoma company. Viitattu 11.6.2022.
