Leivonmäen kansallispuisto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Leivonmäen kansallispuisto
Leivonmäki National Park panorama.jpg
Sijainti kartalla
Sijainti kartalla
Sijainti Joutsa
Koordinaatit 61°56′N, 026°02′E
Pinta-ala 30 km²
Perustettu 2003
Kävijämäärä 14 000[1] (vuonna 2015)
Hallinto Metsähallitus

Leivonmäen kansallispuisto on Joutsan kuntaan liitetyssä entisessä Leivonmäen kunnassa, Keski-Suomen maakunnassa sijaitseva kansallispuisto. Kansallispuiston pinta-ala on runsaat 30 neliökilometriä, ja se on perustettu vuonna 2003.[2] Puiston tyypillistä maisemaa ovat suot, rannat ja harjumetsät. Vuonna 2008 puistossa oli arviolta 14 000 kävijää[2].

Puisto nimettiin poikkeuksellisesti silloisen sijaintikuntansa mukaan. Leivonmäen kansallispuistoon on kaavailtu erillistä suo- tai luontokeskusta, mutta hanke odottaa vielä kävijämäärien kasvua.lähde? 1970-luvulla syntyi kiivas taistelu kun Vapo oli kiinnostunut alueesta, mutta luonnonsuojelijat olivat toista mieltä. Lopulta alue jaettiin puoliksi turvetuotantoon ja suojelualueeksi.[2]

Soimalampi Leivonmäen kansallispuistossa.

Puiston soita alettiin entisöidä, so. palauttaa luonnontilaan vuonna 1989. Ojia täytettiin ja avosoille kasvanutta nuorta puustoa poistettiin. Toiminta on jatkunut näihin päiviin asti. 2000-luvulla alettiin myös metsiä entisöidä, kun erityisesti Syysniemen alueella kaadettiin istutettuja tasarakenteisia kuusikoita rehevillä mailla lehtipuuston kasvuedellytysten parantamiseksi. Syysniemessä sijaitsee myös vanha perinnetila, jonka laidunniittyjä on ylläpidetty maisemasyistä. Eräitä metsäkuvioita on poltettu nuoren luonnonmetsän luomista varten. Leivonmäen kansallispuiston lähellä sijaitsee useita yksityisiä luonnonsuojelualueita, mm. Rutajoen rannoilla ja Rutajärven saarilla. Myös Vapo on rauhoittanut osan turvetuotantoon aikoinaan varatusta alueesta.

Leivonmäen kansallispuiston reitit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leivonmäen kansallispuistossa on pääosin helppokulkuisia reittejä, jotka soveltuvat hyvin päiväretkille. Kirveslammen kierros on 1,7 km rengaslenkki, joka kiertää suolampien ja Kirveslammen maisemissa lähellä Haapasuota. Haapasuon avosuon maisemia ei reitin varrelta kuitenkaan näe. Samalta parkkipaikalta lähtee 2,2 km pituinen Luupään lenkki. Tämä rengaspolku vie Harjujärven puolikodalle. Harjujärven kota on saavutettavissa myös autolla ja kodalta pystyy kulkemaan Turasenlammille esteetöntä polkua pitkin. Kirveslammen parkkipaikalta kulkee yhdyspolku Rutajärven Harjulahden luonnonhiekkarannalle, jonka uimaranta on rakennettu niin ikään myös esteettömäksi.

Selänpohjan pysäköintialueelta lähtee kaksi rengasreittiä. Harjunkierros on 4,5 km pituinen lenkki, joka vie harjujen, suppakuoppien sekä lampien ja järvien ohitse petäjäisessä maisemassa. Lenkki on merkitty punaisella. Sinisellä merkitty 5,5 km mittainen Mäyränkierros kulkee polkujen lisäksi myös metsäteitä pitkin ja kierrokselta voi poiketa pistoreittiä pitkin Soimalammen laavulla. Toinen upea pistoreitti on Joutsniemen kärkeen harjun päällä kulkeva polku.

Puiston pohjoisosassa on Rutalahden kylä, jonka kyläkoulun läheltä alkaa 2,8 km pituinen luontopolku nimeltä Koskikaran kierros, jonka hienoimpia nähtävyyksiä on Korvenkosken vesiputous.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Käyntimäärät kansallispuistoittain 2015 22.1.2017. Metsähallitus. Viitattu 25.1.2017.
  2. a b c Pietikäinen, Sari: Alussa oli vain suo. Keskisuomalainen, 28.11.2009, s. 12.
  3. Laaksonen, Jouni: Retkeilijän kansallispuistot. Otava, 2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.