Leivonmäen kansallispuisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Leivonmäen kansallispuisto
Leivonmäen kp.png

Leivonmäen kansallispuiston tunnus

Sijainti
Pinta-ala
30 km²
Hallinto
Tyyppi
Perustettu
2003
Kävijämäärä
33 400[1] (2021)
Hallinto
Kartta

Leivonmäen kansallispuisto on Joutsan kuntaan liitetyssä entisessä Leivonmäen kunnassa Keski-Suomen maakunnassa sijaitseva kansallispuisto. Kansallispuisto on perustettu vuonna 2003.[2] Sen pinta-ala on runsaat 30 neliökilometriä. Puiston tyypillistä maisemaa ovat suot, rannat ja harjumetsät. Vuonna 2021 puistossa tehtiin 33 400 käyntiä [3].

Puisto nimettiin poikkeuksellisesti silloisen sijaintikuntansa mukaan. Leivonmäen kansallispuistoon on kaavailtu erillistä suo- tai luontokeskusta, mutta hanke odottaa vielä kävijämäärien kasvua.lähde? 1970-luvulla syntyi kiivas taistelu kun Vapo oli kiinnostunut alueesta, mutta luonnonsuojelijat olivat toista mieltä. Lopulta alue jaettiin puoliksi turvetuotantoon ja suojelualueeksi.[2]

Soimalampi Leivonmäen kansallispuistossa.

Puiston soita alettiin entisöidä, so. palauttaa luonnontilaan vuonna 1989. Ojia täytettiin ja avosoille kasvanutta nuorta puustoa poistettiin. Toiminta on jatkunut näihin päiviin asti. 2000-luvulla alettiin myös metsiä entisöidä, kun erityisesti Syysniemen alueella kaadettiin istutettuja tasarakenteisia kuusikoita rehevillä mailla lehtipuuston kasvuedellytysten parantamiseksi. Syysniemessä sijaitsee myös vanha perinnetila, jonka laidunniittyjä on ylläpidetty maisemasyistä. Eräitä metsäkuvioita on poltettu nuoren luonnonmetsän luomista varten. Leivonmäen kansallispuiston lähellä sijaitsee useita yksityisiä luonnonsuojelualueita, muun muassa Rutajoen rannoilla ja Rutajärven saarilla. Myös Vapo on rauhoittanut osan turvetuotantoon aikoinaan varatusta alueesta.

Leivonmäen kansallispuiston reitit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leivonmäen kansallispuistossa on pääosin helppokulkuisia reittejä, jotka soveltuvat hyvin päiväretkille. Kirveslammen kierros on 1,7 km rengaslenkki, joka kiertää suolampien ja Kirveslammen maisemissa lähellä Haapasuota. Haapasuon avosuon maisemia ei reitin varrelta kuitenkaan näe. Samalta parkkipaikalta lähtee 2,2 km pituinen Luupään lenkki. Tämä rengaspolku vie Harjujärven puolikodalle. Harjujärven kota on saavutettavissa myös autolla, ja kodalta pystyy kulkemaan Turasenlammille esteetöntä polkua pitkin. Kirveslammen parkkipaikalta kulkee yhdyspolku Rutajärven Harjulahden luonnonhiekkarannalle, jonka uimaranta on rakennettu niin ikään myös esteettömäksi.

Selänpohjan pysäköintialueelta lähtee kaksi rengasreittiä. Harjunkierros on 4,5 km pituinen lenkki, joka vie harjujen, suppakuoppien sekä lampien ja järvien ohitse petäjäisessä maisemassa. Lenkki on merkitty punaisella. Sinisellä merkitty 5,5 km mittainen Mäyränkierros kulkee polkujen lisäksi myös metsäteitä pitkin, ja kierrokselta voi poiketa pistoreittiä pitkin Soimalammen laavulla. Toinen upea pistoreitti on Joutsniemen kärkeen harjun päällä kulkeva polku.

Puiston pohjoisosassa on Rutalahden kylä, jonka kyläkoulun läheltä alkaa 2,8 km pituinen luontopolku nimeltä Koskikaran kierros, jonka hienoimpia nähtävyyksiä on Korvenkosken vesiputous.[4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

.

Leivonmäki National Park 2018.jpg

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Käyntimäärät maastossa Metsähallitus. Viitattu 17.9.2022.
  2. a b Pietikäinen, Sari: Alussa oli vain suo. Keskisuomalainen, 28.11.2009, s. 12.
  3. Kansallispuistojen kävijämäärät(2021), viitattu 17.10.2022
  4. Laaksonen, Jouni: Retkeilijän kansallispuistot. Otava, 2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.