Syötteen kansallispuisto
Syötteen kansallispuiston tunnus
| Sijainti | |
|---|---|
| Pinta-ala |
303 km² |
| Tyyppi | |
|---|---|
| Perustettu |
2000 |
| Kävijämäärä |
88 200[1] (2024) |
| Hallinto |
Syötteen kansallispuisto on perustettu vuonna 2000, ja se sijaitsee Pudasjärven kaupungin sekä Posion ja Taivalkosken kuntien alueella. Pinta-alaltaan kansallispuisto on 303 km².[2]
Puisto muodostuu neljästä erillisestä alueesta: Syötteestä, Maaselästä, Latva-Korte-Kärppävaarasta ja Salmitunturista. Puisto on pohjoispohjalaisen suomaaston ja koillismaalaisen vaaramaiseman raja-alueella. Puisto on saanut nimensä sen vieressä olevan Suomen eteläisimmän tunturin Ison-Syötteen mukaan.
Maisemiltaan ja luontotyypeiltään kansallispuiston alue on moni-ilmeinen. Kansallispuistossa on vaaroja ja niiden rinteillä olevia soita, aapasoita, kirveenkäymättömiä kuusikkoja ja aarnimetsiä, puron varsien tiheitä kasvustoja. Kansallispuisto sijaitsee poronhoitoalueella, ja poronhoito ja siihen liittyvä talous näkyy sen luonnonmaisemassa kuten myös vanhan metsätalouden jäljet. Näistä kaikista on esittely Syötteen luontokeskuksessa.
Syötteen kansallispuistossa on merkittyjä päivä-, retkeily- ja vaellusreittejä yhteensä 122 kilometriä. Pärjänjoen melontareitti on 22 kilometriä pitkä. Syöte on erityisesti maastopyöräilijöiden suosiossa.[3] Puistossa olevat pyöräilyreitit ovat pituudeltaan 19–54 kilometriä.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Käyntimäärät maastossa Metsähallitus. Viitattu 3.6.2025.
- ↑ Syötteen luonto luontoon.fi. Viitattu 3.6.2025.
- ↑ Iso-Syöte on pyöräilijän mekka Syöte. 4.5.2020. Viitattu 29.9.2021.
- ↑ Syötteen reitit luontoon.fi. Viitattu 22.3.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Syötteen kansallispuisto Wikimedia Commonsissa
| Kylät ja alueet |
|
|---|---|
| Järviä, jokia ja muita vesistöjä | |
| Nähtävyyksiä | |
| Muuta Pudasjärveen liittyvää |
| Kyliä | |
|---|---|
| Järviä, jokia ja muita vesistöjä | |
| Nähtävyyksiä | |
| Muuta |