Syöte

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Näkymä Iso-Syötteeltä.

Syöte on alue Pohjois-Pohjanmaalla Pudasjärven kaupungin koillisosassa noin 50 kilometrin etäisyydellä kuntakeskuksesta Kurenalta. Nimensä seutu on saanut alkuperäiskansalta, saamelaisilta. Sana Syöte tarkoittaa pyhää paikkaa. Saamelaisten asuttaessa seutua he pitivät aluetta seitipaikanaselvennä eli uhri- ja palvontapaikkana. Nykyään Syöte tunnetaan sekä Syötteen kansallispuistosta että alueella toimivasta laskettelukeskuksesta. Paikan todellista historiaa ei osata vielä arvostaa kantasuomalaisten keskuudessa. [1]

Syötteellä löytyy pöytäkiviä 6500 vuoden takaa, sekä paljon merkkejä elämästä ennen kantasuomalaisten saapumista. [2]

Kansallispuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2000 perustettu Syötteen kansallispuisto sijaitsee Pudasjärven, Posion ja Taivalkosken kuntien alueella.[3] Alueen tärkeimpiä luontotyyppejä ovat vanhat metsät, aapasuot, jopa yli 300 metrin korkeudessa sijaitsevat rinnesuot sekä pienimuotoiset rehevät puronvarsilehdot. Kansallispuistossa näkyvät merkit entisajan suoniittykulttuurista, kaskiviljelystä, metsätaloudesta ja poronhoidosta.[3]

Syötteen kansallispuistossa esiintyy monia levinneisyysalueensa rajoilla eläviä eläinlajeja.lähde? Kaskeamisen synnyttämissä lehtipuuvaltaisissa sekametsissä asustaa elinvoimainen liito-oravakanta. Muita alueella esiintyviä eläimiä ovat muun muassa sinipyrstö, karhu, ahma, ilves, susi ja saukko. Normaalisti idässä ja pohjoisessa esiintyvä pohjansinivalvatti sekä ultraemäksisten kallioiden etelänuurresammal ovat Syötteen kansallispuistossa esiintyviä uhanalaisia kasvilajeja.lähde?

Luontokeskuksen näyttely tarjoaa tietoa kansallispuiston kulttuuriperinnöstä ja luonnosta. Keskuksessa on myös auditorio ja kahvila-ravintola.lähde? Kansallispuiston keskellä sijaitseva Ahmatupa palvelee retkeläisiä ympäri vuoden. Tuvan toinen pääty on kaikille kulkijoille avoin autiotupa, ja toisessa päässä on varaustupa, johon kuuluu myös sauna. Hiihtosesongin aikana Ahmatuvan autiotuvassa toimii erämaakahvila.

Alueen historiasta kertoo vuonna 1852 rakennettu Rytivaaran kruununmetsätorppa, joka on jäänyt autioksi 1950-luvun lopulla. Metsähallituksen entisöimä pihapiiri rakennuksineen palvelee UKK-reittiä kulkevia vaeltajia.

Laskettelukeskukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lumilautailijoita Iso-Syötteen huipulla. Taustalla Syötekeskuksen rinteitä.

Iso-Syöte[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iso-Syötteen laki kohoaa 432,5 metrin korkeuteen merenpinnasta.[4] Hiihtokeskuksessa on 15 erityyppistä rinnettä.lähde? Laskettelukauden avajaiset pidetään perinteisesti itsenäisyyspäivän tienoilla. 2000-luvun alussa Iso-Syötteen omistajuusjärjestelyt muuttuivat useaan otteeseen.lähde? Nykyisin hotellin ja sen oheistoimintojen omistaja on Jepetron Oy ja rinnetoiminnoista vastaa Iso-Syöte Oy. Sekä kotimaisten että ulkomaisten matkailijoiden määrä on kasvanut viime vuosina.lähde?

Pikku-Syöte[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pikku-Syötteellä noin neljän kilometrin päässä Iso-Syötteestä sijaitsee Syötekeskus. Pikku-Syötteen huippu kohoaa noin 380 metrin korkeuteen merenpinnasta.lähde? Syötekeskuksessa on kymmenen laskettelurinnettä sekä erityisesti lapsille ja nuorille suunniteltuja tiloja ja palveluita. Rinne- ja hotellipalvelujen lisäksi keskuksessa on mahdollista harrastaa myös seinäkiipeilyä, sisäpalloilulajeja tai tähtien tutkimista observatoriossa.lähde? Hotelli-, ravintola- ja rinnetoiminnoistakin Syötekeskuksessa vastaa Oulun Seudun Setlementti ry.lähde? Helmikuun alkupuoliskolla järjestettävät Umpihankihiihdon maailmanmestaruuskilpailut pitävät Syötekeskusta tukikohtanaan kisaviikonlopun ajan. Syötekeskuksessa sijaitsee myös Syötteen koulu.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Metsähallitus
  2. Syöte Life project
  3. a b [v Syötteen kansallispuisto] Luontoon.fi: Metsähallitus. Viitattu 24.11.2016.
  4. Kansallispuisto Syöte Metsähallitus. Viitattu 24.11.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]