Lemmenjoen kansallispuisto

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lemmenjoki Autumn.JPG
Lemmenjoen kansallispuisto
Sijainti
Sijainti
Lähin kaupunki
Pinta-ala
2 850 km²
Hallinto
Tyyppi
Perustettu
1956
Luokitus
Ramsar site (en)View and modify data on Wikidata
Kävijämäärä
14 900[1] (2017)
Hallinto

Lemmenjoen kansallispuisto (pohjoissaameksi Leammi álbmotmeahcci) sijaitsee Suomen Lapissa, Inarin ja Kittilän kuntien alueella. Se on pinta-alaltaan (2 850 km²) Suomen suurin kansallispuisto ja Euroopan suurimpia metsäerämaita. Kansallispuisto on perustettu vuonna 1956. Lemmenjoen kansallispuisto on saanut nimensä aluetta halkovasta noin 80 kilometriä pitkästä Lemmenjoesta, jonka nimitys taas on peräisin saamenkielisestä sanasta Leammijohka, joka tarkoittaa lämmintä jokea. Lemmenjoen kansallispuisto rajoittuu osaltaan Norjan Övre Anarjohka -kansallispuistoon. Kansallispuisto on valtion omistuksessa ja sitä hoitaa Metsähallitus.[2]

Oahujoen autiotupa Lemmenjoen kansallispuistossa
Lemmenjokeen laskeva tunturipuro

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansallispuiston luontoon kuuluvat tunturipaljakat, tunturikoivikot, laajat suot eli jängät ja Lemmenjokilaakson vanhat mäntymetsät. Kultasataman ja Jäkäläpään välisellä alueella voi nähdä kullanhuuhdonnan ja -kaivun historiaa ja nykyisyyttä, sekä kullankaivun luonnolle aiheuttamia jälkiä. Alueella toimii kesäisin noin sata henkilöä kullankaivun parissa, valtausmäärän ollessa hieman alle 40. Kansallispuiston suurin tunturi on Viipustunturien alueella sijaitseva noin 600 metriä korkea Morgam-Viibus.[2] Kansallispuistossa asustaa myös suurpetoja kuten karhuja, maakotkia, ahmoja ja satunnaisesti myös susia. Uhanalaisia lajeja on 70.

Suurin osa puistossa liikkuvista ihmisistä on kesäisiä retkeilijöitä. Kokoon suhteutettuna Lemmenjoella käy kuitenkin verraten vähän retkeilijöitä, eli noin 15 000 henkilöä vuodessa.[1] Kansallispuistossa on merkittyjä reittejä noin 60 kilometriä ja Lemmenjoen ylityksiin on rakennettu retkeilijöitä varten joitakin siltoja ja veneitäkin. Lemmenjoella on kesäisin myös järjestettyä moottoriveneliikennettä kuljettamassa retkeilijöitä Njurkulahdesta ylös jylhärantaista jokea Kultasatamaan. Kansallispuistossa on yli kymmenen autiotupaa ja kolme maksullista varaustupaa. Erä-lehden järjestämässä äänestyksessä Lemmenjoen kansallispuisto valittiin Suomen parhaaksi vaellusalueeksi.

Lemmenjoen kulta-alueelle on rakennettu kaksi pientä lentokenttää, Martiniiskonpalon (467 m) ja Keurulaisen (noin 500 m) ylätasangoille. Kentille voidaan laskeutua ja niiltä nousta pienehköillä potkurikoneilla.

Tunnetuimmat nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Käyntimäärät kansallispuistoittain 2017 26.1.2018. Metsähallitus. Viitattu 29.7.2018.
  2. a b Laaksonen, Jouni: Retkeilijän kansallispuistot, s. 253–260. Otava, 2015. ISBN 978-951-1-29099-5.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kajala, Liisa (toim.): Lemmenjoki: Suomen suurin kansallispuisto. Ivalo: Metsähallitus, Ylä-Lapin luonnonhoitoalue, 2004. ISBN 952-446-425-X.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.