Siirry sisältöön

Päijänteen kansallispuisto

Wikipediasta
Päijänteen kansallispuisto

Päijänteen kansallispuiston tunnus

Sijainti
Lähin kaupunki
Pinta-ala
16 km²
Hallinto
Tyyppi
Perustettu
1993
Kävijämäärä
67 000[1] (2024)
Hallinto
Kartta

Päijänteen kansallispuisto on Padasjoen, Asikkalan ja Sysmän alueella sijaitseva kansallispuisto. Puiston pinta-ala on 16 neliökilometriä, ja se on perustettu vuonna 1993.[2]

Päijänteen kansallispuisto sijaitsee Suomen toiseksi suurimman järven, Päijänteen eteläosassa. Siihen kuuluu noin 50 rakentamatonta saarta ja luontoa sekä osia asutuista saarista. Osa saarista on hiekkarantaisia harjusaaria, osa kallio- ja moreenisaaria. Matkailullisesti merkittävimmät kohteet ovat suurin saari Kelvenne sekä Pulkkilanharju. Koska kansallispuisto sijaitsee pääosin saarilla, ei suurimpaan osaan puistosta pääse kuin vesiteitse. Kelvenne on monine laguuneineen suosittu veneilykohde.

Haapasaaressa on Etelä-Päijänteen viimeisen kalastajatilan rakennus. Sen on vuokrannut Tallukka.[3] Aluetta ovat kunnostaneet myös WWF:n vapaaehtoiset ja Lahden venekerho, joka on sen nykyinen vuokralainen.[4]

Päijätsalon näkötorni on kunnostuksen alaisena 2019.[5]

Kansallispuiston maisema jakaantuu geologisesti kahtia. Puiston kallio- ja moreenisaaret ovat yli kaksi miljardia vuotta vanhoja vuorten jäänteitä. Pitkittäisharjujaksoihin lukeutuvat Pulkkilanharju ja Kelvenne saivat alkunsa jään vetäytyessä jäätikkövirtojen kasaamasta sorasta.[6]

Kelventeeltä löytyy suppia, jotka ovat muodostuneet jääkauden aikoihin. Niistä osa on yhdistynyt ja muodostanut suojaisia, laagunin kaltaisia lahtia. Yhdestä supista on muodostunut lampi.[6]

Puiston suurimmat kalliosaaret ovat Iso Lammassaari ja Haukkasalo. Haukkasalon länsipäässä sijaitseva yli 30 metriä korkea jyrkänne on puiston jylhin kallioseinä. Saaren kallioseinästä löytyy kalliomaalaus.[6]

Kuvassa oikealla näkyvä Päijätsalon saari on osa Päijänteen kansallispuistoa.
  1. Käyntimäärät maastossa Metsähallitus. Viitattu 2.6.2025.
  2. Päijänteen luonto luontoon.fi. Viitattu 2.6.2025.
  3. Etelä-Suomen Sanomat 12.1.2008: Haapasaaren kalastajatila Tallukan käytössä[vanhentunut linkki] (pdf)
  4. World Wildlife Fund 12.6.2007: WWF:n vapaaehtoiset kunnostavat vanhan kalastajatilan ympäristöä Haapasaaressa Päijänteen kansallispuistossa (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Padasjoen Sanomat 29.05.2019: [1] (html)
  6. a b c Tea Karvinen: Kansallispuistot — Maamme luonnon helmet. Docendo Oy, 2022. ISBN 978-952-291-372-2

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.