Päijänteen kansallispuisto
Päijänteen kansallispuiston tunnus
| Sijainti | |
|---|---|
| Lähin kaupunki | |
| Pinta-ala |
16 km² |
| Tyyppi | |
|---|---|
| Perustettu |
1993 |
| Kävijämäärä |
67 000[1] (2025) |
| Hallinto |
Päijänteen kansallispuisto on Padasjoen, Asikkalan ja Sysmän alueella sijaitseva kansallispuisto. Puiston pinta-ala on 16 neliökilometriä, ja se on perustettu vuonna 1993.[2]
Päijänteen kansallispuisto sijaitsee Suomen toiseksi suurimman järven, Päijänteen eteläosassa. Siihen kuuluu noin 50 rakentamatonta saarta ja luontoa sekä osia asutuista saarista. Osa saarista on hiekkarantaisia harjusaaria, osa kallio- ja moreenisaaria. Matkailullisesti merkittävimmät kohteet ovat suurin saari Kelvenne sekä Pulkkilanharju. Koska kansallispuisto sijaitsee pääosin saarilla, ei suurimpaan osaan puistosta pääse kuin vesiteitse. Kelvenne on monine laguuneineen suosittu veneilykohde.
Haapasaaressa on Etelä-Päijänteen viimeisen kalastajatilan rakennus. Sen on vuokrannut Tallukka.[3] Aluetta ovat kunnostaneet myös WWF:n vapaaehtoiset ja Lahden venekerho, joka on sen nykyinen vuokralainen.[4]
Päijätsalon näkötorni on kunnostuksen alaisena 2019.[5]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Geologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kansallispuiston maisema jakaantuu geologisesti kahtia. Puiston kallio- ja moreenisaaret ovat yli kaksi miljardia vuotta vanhoja vuorten jäänteitä. Pitkittäisharjujaksoihin lukeutuvat Pulkkilanharju ja Kelvenne saivat alkunsa jään vetäytyessä jäätikkövirtojen kasaamasta sorasta.[6]
Kelventeeltä löytyy suppia, jotka ovat muodostuneet jääkauden aikoihin. Niistä osa on yhdistynyt ja muodostanut suojaisia, laagunin kaltaisia lahtia. Yhdestä supista on muodostunut lampi.[6]
Saaret
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puiston suurimmat kalliosaaret ovat Iso Lammassaari ja Haukkasalo. Haukkasalon länsipäässä sijaitseva yli 30 metriä korkea jyrkänne on puiston jylhin kallioseinä. Saaren kallioseinästä löytyy kalliomaalaus.[6]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Käyntimäärät maastossa Metsähallitus. Viitattu 30.5.2026.
- ↑ Päijänteen luonto luontoon.fi. Viitattu 2.6.2025.
- ↑ Etelä-Suomen Sanomat 12.1.2008: Haapasaaren kalastajatila Tallukan käytössä[vanhentunut linkki] (pdf)
- ↑ World Wildlife Fund 12.6.2007: WWF:n vapaaehtoiset kunnostavat vanhan kalastajatilan ympäristöä Haapasaaressa Päijänteen kansallispuistossa (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Padasjoen Sanomat 29.05.2019: (Arkistoitu – Internet Archive) (html)
- 1 2 3 Tea Karvinen: Kansallispuistot — Maamme luonnon helmet. Docendo Oy, 2022. ISBN 978-952-291-372-2
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Luontoon.fi – Päijänteen kansallispuisto
- Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Päijänteen kansallispuistosta
- Päijänteen kansallispuiston kävijätutkimus (Arkistoitu – Internet Archive), 2017 (julkaisut.metsa.fi)
- Kansallispuisto on amatööriradion luontolähetyskohde OHFF-0017, Päijätneen kansallispuisto (Arkistoitu – Internet Archive)
| Kylät ja kyläkokonaisuudet | |
|---|---|
| Järvet | |
| Luonnonsuojelualueet | |
| Rakennukset ja rakennelmat |
| Kylät | |
|---|---|
| Järvet | Päijänne |
| Luonnonsuojelualueet | Päijänteen kansallispuisto |
| Muuta Sysmään liittyvää | Mynnilän arboretum |
