Anianpelto
| Anianpelto | |
|---|---|
  Anianpelto |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Suomi |
| Lääni | Etelä-Suomen lääni |
| Maakunta | Päijät-Häme |
| Kunta | Asikkala |
| Taajama | Vääksy |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | Kylä |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
Anianpelto on kylä, asuinalue ja liikekeskus Asikkalan Vääksyn taajaman itäosassa. Etäisyyttä Vääksyn kanavalle on pari kilometriä. Valtatie 24:n ja seututie 313:n välillä on Anianpellossa kulkuyhteys Rantakulmantien liittymän kautta.
Vuonna 1727 Anianpellon kylä sai markkinaoikeudet. Paikkakunta kehittyikin 1700-luvun alkupuolella merkittäväksi markkinapaikaksi, josta suunniteltiin kauppalaa. Asia oli esillä Ruotsin valtiopäivillä 1740–1741, mutta asia jäi lepäämään. Anianpeltoa oli anottu Hollolan Lahden kylän korvaavaksi markkinapaikaksi jo vuonna 1693, ja hanke toteutui 1727. Kustaa III:n käydessä Anianpellossa vuonna 1775 hän määräsi, että paikalle olisi perustettava kauppala ja että rikosseuraamuksen toteuttamiseen käytetyt raippamännyt oli suojeltava. Myös Pulkkilanharjulle olisi perustettava kaupunki. Anianpelto ja Pulkkilanharju saivat kuitenkin kilpailijoita, kun Tampere perustettiin ja Vääksyn kanava avattiin. Lahden kauppala alkoi muodostua puukuljetuksin Päijännettä pitkin Vesijärvelle.[1]
Riihimäki–Pietari-radan linjaaminen Vesijärven eteläpuolelta vuonna 1867 kohdisti kasvumahdollisuudet Hollolan Lahden kylälle, josta tuli kaupunki 1905.
Museovirasto on listannut Anianpellon markkinapaikan ja mökkiasutuksen merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Markkinapaikan merkkinä kohoava vanha männikkö, joka on omistettu Kustaa II Aadolfille, on rauhoitettu. Anianpellon työväenyhdistyksen talo on rakennettu 1900-luvun alussa.
Kiinteät muinaisjäännökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aleksis Kivi kuvasi Anianpellon markkinapaikkaa 1866: Ihanasti korvissani aina nimi Anjanpelto soi: Sydämeni riutumaan sä saatat, Anjanpelto kaukana, hän muisteli. Anianpellosta on viisukin: Anjanpellon markkinoilla oltta, viinaa juotiin. Mustan härjän hinnalla nuot kihlakalut tuotiin.[4]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 258–259, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
- ↑ Anianpelto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. . Viitattu 12.2.2015
- ↑ Myötämäki, Anianpelto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. . Viitattu 12.2.2015
- ↑ Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 259, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Markkinat Lahdessa[vanhentunut linkki] - Lahden historiaa -websivu, Mainintoja Anianpellon markkinapaikasta
- Anianpellon kartta - Suunnitelma Anianpellon kauppalan ruutukaavasta 1775
| Kylät ja kyläkokonaisuudet* |
Anianpelto | Asikkalan kirkonkylä | Hillilä | Iso-Äiniö | Joenniemi | Kalkkinen | Keltaniemi |Kopsuo | Kurhila | Mustjärvi* | Myllykselä | Paakkola | Pulkkila | Pätiälä | Reivilä | Riihilahti | Salo | Salonsaari* | Särkijärvi | Urajärvi | Vehkoo | Vesivehmaa | Viitaila | Vähimaa | Vähä-Pulkkila' | Vähä-Äiniö | Vääksy* |
|---|---|
| Järvet | |
| Luonnonsuojelualueet |
Asikkalan letot | Aurinkovuori | Evon alue | Kinissaari | Kutajärven alue | Mukkulammi | Päijänteen alue | Päijänteen kansallispuisto | Pitkäkallion metsä | Riihikallio-Pilkanmäki | Romioja | Tupsuvuori | Urajärvi | Valtionkärki | Vanhan kartanon idänverijuurialue | Vähä-Pulkkila | Vähäpää |
| Rakennukset ja rakennelmat |
Asikkalan kirjasto | Asikkalan kirkko | Jenkkapirtti | Kalkkisten kanava | Lahti-Vesivehmaan lentokenttä | Päijät-Hämeen ilmailumuseo | Päijännetunneli | Vääksyn kanava |