Tapani Kansa

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tapani Kansa
Tapanikansa.jpg
Tapani Kansa esiintymässä vuonna 2001.
Syntynyt 9. maaliskuuta 1949 (ikä 68)
Hamina
Aktiivisena 1967–
Laulukieli suomi
Ammatit laulaja

Aarne Tapani Kansa (s. 9. maaliskuuta 1949 Hamina)[1] on suomalainen laulaja. Häntä pidetään ensisijaisesti iskelmälaulajana, mutta hänen tuotantoonsa on sisältynyt hyvin monenlaista materiaalia. Hän on levyttänyt iskelmän lisäksi muun muassa rock and rollia, Eino Leino -laulelmia, diskomusiikkia ja operetteja.[2]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapani Kansa osallistui ensimmäiseen iskelmälaulukilpailuunsa 12-vuotiaana.[2] Hän aloitti lauluopinnot Kotkan musiikkiopistossa 1960-luvun puolivälissä. Värikäs esiintymistyyli toi alusta alkaen myös runsaasti televisiotöitä.

Täysipäiväisesti Kansa siirtyi musiikin pariin vuonna 1967, kun tuottaja Jaakko Salo löysi hänet eräästä koelaulutilaisuudesta. Tätä ennen Kansa oli työskennellyt muun muassa varastomiehenä, polttoainemyyjänä sekä apulaisena rautakaupassa. Samana vuonna 1967 julkaistut ensimmäiset singlet ”Marianne” ja ”Kauempaa ja kauempaa” eivät muodostuneet suuriksi menestyksiksi.[2]

Läpimurto tapahtui seuraavana vuonna 1968 käännöshitillä ”Delilah”, joka nousi listaykköseksi, vaikka oli itse asiassa singlen b-puoli. Singlen a-puolella ollut ”Päättyneet on päivät” nousi neljännelle sijalle.[2] 1968 Kansa saavutti myös kaksi muuta ykköshittiä; ”Kuljen taas kotiinpäin” (listaykkönen kolmen kuukauden ajan)[3] ja ”Käymme yhdessä ain”.[4] Lyhyen ajan sisällä julkaistut kolme ykkössingleä tekivät Tapani Kansasta kysytyimpia artisteja suomalaisilla tanssilavoilla.[3] Keväällä 1969 häntä säesti keikoilla nimekäs taustayhtye, johon kuuluivat Seppo Keurulainen (kitara), Danny Dannholm (saksofoni), Nacke Johansson (urut), Kicke Bergholm (bassokitara) ja Reino Laine (rummut). Samana vuonna julkaistiin Kansan suuret hitit ”Ei itketä lauantaina” (sijoitus listalla 5.) ja ”Eloise” (sijoitus 3.).[3]

Vuonna 1976 Tapani Kansa saavutti suurta menestystä lauluilla ”R-A-K-A-S”, ”Hafanana” ja ”Melina”. Seuraavana vuonna hän levytti albumin Mistä rakkaus alkoi, joka toi yleisön tietoisuuteen entistä popimman Tapani Kansan; levyllä on mm. suomennos Elton Johnin kappaleesta ”Sorry Seems to Be the Hardest Word”, suomeksi ”Anteeksi on pyytää vaikeaa”.

1970-luvun loppu toi rock and rollia ja show-ohjelmistoa Kansan konsertteihin. Hittejä olivat muun muassa ”Rokkivaari Hotanen” (alun perin ”Daddy Cool”, esittäjänä Darts) ja ”Kalajoen hiekat” (The Mamas & the Papasin ”California Dreaming”). ”Veikko Nieminen” toi sanoituksiin yhteiskunnallista tiedostamista uuden aallon hengen mukaisesti.

Tapani Kansa opiskeli laulua myös Sibelius-Akatemiassa vuosina 1974-1978 ja hän laajensi 1970-luvun lopulla ohjelmistoaan: Moment Musical -albumin (1978) yhteistyökumppani oli Heikki Sarmanto, joka sävelsi levylle Eino Leinon lyriikkaa. Toinen levyn artisteista oli Maija Hapuoja. Vuonna 1987 Kansa levytti klassikon ”Hopeinen kuu” sekä albumin Betonimylläri, joka sisälsi Lauri Viidan runoja. 1988 oli vuorossa Oskar Merikannon kauneimmat laulut. Albumi Kultaniityt (1994) esitteli käännösversioiden lisäksi myös lauluntekijä Tapani Kansan. Päivä jolloin rakastat -albumilla (1999) Kansa tulkitsi argentiinalaisia tangoja, kun taas Valaistu Ikkuna sisälsi mm. suomalaisia elokuvasävelmiä. Albumi Salaisuudessain (2002) oli paluuta ”popimpaan” Kansaan ja uusi suunnanmuutos tuli taas syksyllä 2004 Tapani Kansan tulkitessa Tapio Rautavaaran lauluja levyllä Tapsa ja Rautavaara.

Vuonna 2002 Tapani Kansa oli mukana Dannyn ja Markku Aron muodostamassa Pojat-kokoonpanossa, joka esitti laulajien hittejä 1960-luvulta.

Vuonna 2006 ilmestyi albumi Kulkumies, jolle Kassu Halonen teki yhdessä Tapani Kansan kanssa sävellykset ja Tapani Kansa sanoitukset. Samana vuonna Tapani Kansa oli Iskelmä-Finlandia-ehdokas.

Tapani Kansa on sanoittanut ja säveltänyt omaa tuotantoaan. Lisäksi hän on esiintynyt teatterissa ja operetissa sekä näytellyt televisiossa. Vuonna 1987 artisti palkittiin urastaan Erikois-Emmalla.

Vuonna 2009 Tapani Kansa osallistui Eurovision laulukilpailun karsintoihin kappaleella ”Rakkautta on, rauhaa ei”.[5]

Kansalle myönnettiin taiteilijaeläke vuonna 2014.[6]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapani Kansan puoliso oli kirjailija, toimittaja Nina af Enehjelm. He muuttivat erilleen syksyllä 2008. Tapanin isä on työläiskirjailija Ahti Kansa.[7]

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tapani Kansa (1969)
  • Tapani Kansan parhaita (1973)
  • Tapani Kansa Story (1977)
  • Tapani Kansa Story 2 (1977)
  • Parhaat (1985)
  • Lauluja 1967-1986 (1986)
  • Kaunis nainen, 18 suosituinta levytystä (1986)
  • CBS-klassikot (1989)
  • Odotan sinua niin (1990)
  • Kaksi klassikkoa: Mistä rakkaus alkoi / Rokkivaari hotanen (1994)
  • 20 suosikkia: Delilah (1995)
  • Juhlalevy (1997)
  • 20 suosikkia: Päättyneet on päivät (1997)
  • 20 suosikkia: Muuttuvat laulut (1998)
  • Suuret sävelet (2001)
  • Sulle - 30 laulua rakkaudesta (2001)
  • Pojat (Dannyn ja Markku Aron kanssa, 2002)
  • 20 suosikkia: Kultainen nuoruus (2002)
  • 30 suosikkia (2006)
  • 40 unohtumatonta laulua (2006)
  • 40-v. juhlalevy (2007)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Latva - Tuunainen: Iskelmän tähtitaivas. 500 suomalaista viihdetaiteilijaa. WSOY, 2004
  • Helmet-verkkokirjasto
  • Nyman, Jake: Onnenpäivät 2. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1995. ISBN 951-31-0573-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Biografia, Tapanikansa.net (arkistoitu 2.6.2008)
  2. a b c d Nyman 1995, s. 140.
  3. a b c Nyman 1995, s. 194.
  4. Nyman 1995, s. 183.
  5. Finnish National Final 2009 Viitattu 9.3.2017.
  6. He saivat taiteilijaeläkkeet - katso lista! 30.6.2014. Ilta-Sanomat. Viitattu 30.6.2014.
  7. Aki Räisänen: Kotkassa juhlittiin ihmisyyttä ja vapaata ajattelua (PDF) Vapaa Ajattelija. 4 / 2009. Vapaa-ajattelijain liitto ry. Viitattu 9.5.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]