Erik Dannholm
Erik Dannholm (21. toukokuuta 1941 – 28. lokakuuta 1985) oli suomalainen saksofonisti ja -huilisti, jonka pääinstrumentti oli tenorisaksofoni. Hän oli mukana muun muassa Christian Schwindtin ja Matti Oilingin eri jazzkokoonpanoissa sekä rockyhtye Pepe & Paradisessa. Studiomuusikkona hän vieraili erityisesti monilla Love Records -yhtiön levytyksillä.[1][2]
”Dani” Dannholm oli 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa yksi keskeisistä hahmoista helsinkiläisellä Old House Jazz Clubilla. Ilmari Vesterisen ”Mäyränkoloksi” kutsutusta klubista koostamassa kirjassa alttosaksofonisti Kenneth Rothe muistelee John Coltranelta paljon vaikutteita saanutta Dannholmia:[3]
Dannholmin kehitys oli hyvin nopeaa. Hänestä tuli sellainen, vähän niin kuin suunnannäyttäjä. Hän oli ennen kuin esimerkiksi nämä tulevat Juhani Aaltonen ja Eero Koivistoinen; nehän tulivat oikeastaan Dannholmin jälkeen ja veivät soittonsa erittäin pitkälle.
Levytyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Christian Schwindt Quintet: For Friends And Relatives (1964, CD-julkaisu 2011)
- Dave Lindholm: Iso ”Kynä” Lindholm (1972)
- Pepe & Paradise: Niin vähän on aikaa (1972)
- Pepe & Paradise: Pepe & Paradise (1973)
- Wigwam: Being (1974)
- Pepe & Paradise: Pepe & Paradise 2 (1975)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Erik Dannholm, Discogs.com, viitattu 5.9.2021.
- ↑ Lehtola, Erkki: Pepe & Paradise -historiaa (Arkistoitu – Internet Archive), Unde Music, viitattu 1.12.2014.
- ↑ Vesterinen, Ilmari. Mäyränkolon jazzareita: Tarua ja totta Old House Jazz Clubista ja suomalaisesta jazzmusiikista. WSOY 2006. s. 93, 204, katso Jazzia Mäyränkolossa, Tapani Lausti 8.5.2007. Viitattu 1.12.2014.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Erik Dannholm Elonetissä.
| ||||||||||
