G. G. Rosenqvist

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakusana ”Gustaf Rosenqvist” ohjaa tänne. G. G. Rosenqvistin pojasta, agronomi Gustaf L. Rosenqvistista on oma artikkelinsa.
Georg Gustaf Alexander Rosenqvist
Georg Rosenqvist.jpg
Kansanedustaja
1907–1919
Tiedot
Syntynyt 13. syyskuuta 1855
Lapinjärvi
Kuollut 12. heinäkuuta 1931 (75 vuotta)
Lapinjärvi
Puolue RKP
Puoliso Fanny Rosina Forstén, Irene Olivia Bergroth
Ammatti Professori

Georg Gustaf Alexander (G. G.) Rosenqvist (13. syyskuuta 1855 Lapinjärvi12. helmikuuta 1931 Lapinjärvi) oli suomalainen professori ja kansanedustaja.

Rosenqvist pääsi ylioppilaaksi 1873, valmistui filosofian kandidaatiksi 1879 ja teologian kandidaatiksi 1886. Hän sai pappisvihkimyksen 1891. Hän valmistui teologian lisensiaatiksi 1892 ja väitteli teologian tohtoriksi 1893. Jo teologian kandidaatiksi valmistuttuaan hän sai Helsingin yliopiston teologisten esikäsitteiden vt. apulaisen viran, jossa hän toimi 1886–1890, ja toimi vakinaisen apulaisen virassa 1890–1894. Dogmatiikan ja etiikan vt. professorina hän toimi 1892–1894 ja vakinaisena professorina 1894–1917. Hän oli Teologisk tidskrift – Teologinen aikakauskirja -kausijulkaisun päätoimittaja 1896–1915. Hän oli kansanedustaja Uudenmaan läänin vaalipiiristä Ruotsalaisessa eduskuntaryhmässä 1907–1919. Sitä ennen hän oli ollut Säätyvaltiopäivien pappissäädyn jäsen valtiopäivillä 1904–1906.

Rosenqvistin vanhemmat olivat kappalainen Gustaf Ulrik Rosenqvist ja Amalia Wallgrén. Hänen ensimmäinen puolisonsa oli Fanny Rosina Forstén 1889–1898 (k.), toinen Irene Olivia Bergroth vuodesta 1899.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomeksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Omantunnon Jumala historiankin Jumala. Tekijä, 1903.
  • Ehtoollispakko historiallisesti ja kristillisesti valaistu. Otava, 1903.
  • Kutsumuskirja siihen teologiantohtorin-promotsioniin jonka Suomen Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston Teolooginen tiedekunta tavanmukaisilla juhlallisuuksilla viettää Helsingissä Toukokuun 30 päivänä 1907. Kustantaja tuntematon, 1907.
  • Kutsu siihen julkiseen esitelmään jolla käytöllisen jumaluusopin professori Lauri Johannes Ingman lokakuun 4 p:nä 1916 astuu virkaansa. Helsingin yliopisto, 1916.
  • Uudistuksia uskonnollisen elämän alalla. WSOY, 1917.
  • Harkintaa ja suvaitsevaisuutta. Edistysseurojen kustannusosakeyhtiö, 1918.
  • Kumpi meidän on valittava, monarkiako vai tasavalta? Edistysseurojen kustannus, 1918.
  • Kuningaskysymyksemme, sen vaiheet ja opetukset. Edistysseurojen kustannus, 1919.
  • Sosiaalinen kysymys ja sosialismi : sosiaalietiikan alalta. Otava, 1923.
  • Alkoholikysymys : pulmallinen yhteiskunnallinen probleemi. WSOY, 1927.

Ruotsiksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alkoholfrågan : ett svårlöst socialt problem, Söderström , 1925.
  • Civiläktenskapsfrågan förr och nu, omak., 1907.
  • Filosofiska grundvalen för Albrecht Ritschls teologi med särskild hänsyn till förhållandet mellan Ritschl och Lotze, omak., 1902.
  • Folkblad och vår självständighetsfråga, Akad. bokh., distr ,1917.
  • Från lantdagen : ett föredrag jämte några uttalanden, (s.n.) 1917.
  • Guds förhållande till världen : med särskild hänsyn till det skapades själfständighet och lagbundna ordning,oma.,1893. (väitöskirja)
  • I regeringsformsfrågan : till mina valmän, (s.n.)1918.
  • I tidens religiösa frågor : uppsatser. 2, omak., 1903.
  • I tidens religiösa frågor : uppsatser. 3, omak., 1907.
  • I tidens religiösa frågor : uppsatser. 4, omak., 1912.
  • I tidens religiösa frågor : uppsatser 5, (s.n.), omak., 1917.
  • I tidens religiösa frågor : uppsatser, omak., 1899.
  • Kristendomens sociala värde, Söderström , 1908.
  • Lotzes religionsfilosofi framstäld och bedömd, [s.n.], 1889. (väitöskirja)
  • Moderna sträfvanden för etisk kultur, omak., 1904.
  • Nattvardstvånget historiskt och kritiskt belyst, Otava, 1903.
  • Några tankar nedskrifna under det röda barbariets dagar februari-mars 1918, Söderström, 1918.
  • Reformer på det religiösa området, Söderström, 1917.
  • Religionsfrihetskommitténs betänkande : dess förutsättningar, principer och innehåll samt den kritik, som kommit detsamma till del, omak., 1912.
  • Religionsproblemet : från livsåskådningens område. 1,Söderström, 1927.
  • Religiösa spörsmål. 1, Kristendom och humanitet, Söderström, 1895.
  • Religiösa spörsmål. 2, En kamp för sedlighet och rätt, Söderström, 1895.
  • Sociala frågan och socialismen : från den sociala etikens område. 2, Söderström, 1923.
  • Statskonst och människovärde : från den sociala etikens område. 1, 1919.
  • Statskyrka, frikyrka och folkkyrka, 1920.
  • Striden om en lärobok : några principiella tankar, Söderström, 1927.
  • Tro och tanke,1929.
  • Vår kungafråga år 1918, 1919.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]