Werner Söderhjelm

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Werner Söderhjelm, Eero Järnefeltin maalaama muotokuva vuodelta 1916. Muotokuvan tilasi Karjalainen osakunta.

Jarl Werner Söderhjelm (26. heinäkuuta 1859 Viipuri16. tammikuuta 1931 Helsinki) oli suomenruotsalainen kielitieteilijä, kirjallisuushistorian tutkija ja diplomaatti.

Söderhjelmin vanhemmat olivat prokuraattori Woldemar Söderhjelm ja Amanda Olivia Clouberg. Hän pääsi ylioppilaaksi Viipurin lyseosta 1877, valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1882 sekä lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1885. Söderhjelm oli Helsingin yliopistossa uudemman kirjallisuuden dosenttina 1886–1889, romaanisen filologian dosenttina 1889–1894 sekä ylimääräisenä professorina 1894–1898. Hän toimi germaanisen ja romaanisen filologian professorina 1898–1908, romaanisen filologian professorina 1908–1913 ja viimeksi kotimaisen ja yleisen kirjallisuushistorian professorina 1913–1919.

Söderhjelm osallistui säätyvaltiopäiville papiston jäsenenä 1904–1905. Hän kuului 1900-luvun alussa nuorsuomalaisten vanhoilliseen siipeen ja oli nuorsuomalaisen puolueen keskushallituksen jäsen 1906–1907. Suomen itsenäistyttyä hän toimi vuosina 1918–1919 Suomen tietotoimiston johtajana Kööpenhaminassa ja 1919–1928 Suomen Tukholman-lähettiläänä.

Werner Söderhjelm oli naimisissa vuodesta 1884 Sigrid Wilhelmina Lönnbladin kanssa. Heillä oli neljä poikaa joista tunnetuin oli kirjailija ja toimittaja Henning Söderhjelm. Hänen nuorin poikansa J. O. Söderhjelm toimi muun muassa oikeusministerinä talvisodan aikana. Werner Söderhjelmin sisar oli Suomen ensimmäinen naisprofessori Alma Söderhjelm. Aktivisti Konni Zilliacus oli hänen serkkunsa.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Johann Elias Schlegel, särskildt som lustspeldiktare. 1884
  • De Saint Laurent. Poème anglonormand du XII:e siècle. 1888
  • Le Mystère de S. Laurent (A. Wallensköldin kanssa). 1889
  • Das Leben und die Wunder des heiligen Martin. 1897
  • Antoine de la Sale. 1897
  • Germaniska och romaniska språkstudier. 1892
  • Kirjoituksia ja tutkielmia. 1898
  • Karl Aug. Tavaststjerna. 1900
  • Axel Gabriel Sjöström. 1895
  • Johan Ludvig Runeberg I–II. 1904–1906
  • Italiensk renässans (Torsten Söderhjelmin kanssa). 1907 (suom.)
  • Studier i fransk berättarkonst I. 1910
  • Profiler ur finsk kulturliv. 1913 (suom.)
  • Oscar Levertin, en minnesteckning I–II. 1914–1917
  • Åboromantiken och dess samband med utländska idéströmningar. 1915
  • Johannes Linnankoski. 1918 (suom.)
  • Läroår i främmande land. 1928
  • Utklipp om böcker I–III. 1916–1924

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]