Voitto Hellsten
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Voitto Hellsten vuonna 1954 | |||
Maa:  Suomi
| |||
| Miesten yleisurheilu | |||
 Olympialaiset
| |||
 Pronssia |
Melbourne 1956 | 400 metriä | |
| EM-kilpailut | |||
 Hopeaa |
Bern 1954 | 400 metriä | |
| Pronssia |
Bern 1954 | 4 × 400 metriä | |
Voitto Valdemar Hellsten (15. helmikuuta 1932 Pertteli – 7. joulukuuta 1998 Turku)[1] oli suomalainen pikajuoksija. Hän voitti 400 metrillä olympiapronssia Melbournessa 1956 ja EM-hopeaa Bernissä 1954. Hellsten muistetaan kuitenkin erityisesti menestyksestä Suomi–Ruotsi-maaotteluissa. Urheilu-uransa jälkeen hän oli 1960-luvulla kaksi kautta SDP:n kansanedustajana.[2]
Hellsten harrasti nuorena urheilua monipuolisesti: kesällä juoksua ja korkeus- ja pituushyppyä, talvella hiihtoa. Hänen kasvattajaseuransa oli Salon Vilpas, mutta hän edusti menestyksekkäimmät vuotensa Turun Tovereita.[2] Hellstenin varsinainen kilpaurheilu-ura alkoi vuonna 1949, jolloin hän juoksi 100 metriä aikaan 11,2 ja 200 metriä aikaan 23,2. Hänellä ei ollut varsinaista valmentajaa vaan oppi tuli kirjoista ja muita juoksijoita tarkkaillen.
1950-luvulla Hellsten alkoi juosta myös pidempiä matkoja, jopa 800 metriä. Hän osallistui 33 maaotteluun ja voitti niissä lajinsa 52 kertaa. Erityisesti voitot Suomi–Ruotsi-maaotteluissa toivat hänelle nimityksen Ruotsin-tappaja.[3]
Hellsten kilpaili Helsingin olympialaisissa 1952, jolloin hän karsiutui 100 metrin 1. alkuerissä ajalla 11,1, 200 metrillä 2. alkuerissä ajalla 22,4 ja 4 × 100 metrin viestin alkuerissä ajalla 42,0.[4]
Melbournen olympialaisissa 1956 Hellsten sai pronssia 400 metrillä[1], Bernin Euroopan-mestaruuskisoissa 1954 hopeaa 400 metrillä ja pronssia 4 × 400 metrin viestissä. Melbournessa juoksemallaan ajalla 46,20 Hellsten sijoittuu edelleen vuonna 2025 Suomen kaikkien aikojen 400 metrin juoksun tilastossa kuudenneksi.[5]
Hellsten valmistui liikunnanohjaajaksi vuonna 1954 Pajulahden urheiluopistosta.[2] Hän työskenteli Turun kaupungilla vuodet 1955–1991 lukuun ottamatta vuosia 1962–1970, jolloin hän oli eduskunnassa SDP:n kansanedustajana. Hellsten oli myös Turun kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1960–1972.[2] Hän oli presidentin valitsijamies vuosien 1962 ja 1968 vaaleissa.[6]
Vuonna 1972 julkaistiin Hellstenin omaelämäkerta Voiton ja tappion vuodet.
Suomen mestaruudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 100 metrillä 1952, 1953, 1954
- 200 metrillä 1952, 1954, 1955, 1956, 1957
- 400 metrillä 1955, 1956, 1957, 1958
- Viestijuoksuissa yhteensä viisi mestaruutta
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Voitto Hellsten Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Voitto Hellsten Olympedia. Viitattu 12.7.2025. (englanniksi)
- ↑ a b c d Kulha, Keijo K.: ”Hellsten, Voitto (1932–1998)”, Suomen kansallisbiografia, osa 3, s. 740–741. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-444-4 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Lindfors, Jukka: Viestikamppailu Ruotsi-ottelun helmi Elävä arkisto. 8.9.2006. Yle. Viitattu 4.8.2015.
- ↑ Pirhonen, Pentti: Mitä Missä Milloin 1953, s. 362–364. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1952.
- ↑ Tilastopaja
- ↑ Voitto Hellsten Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Voitto Hellsten Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Voitto Hellsten Ylen Elävässä arkistossa
- Hannus, Matti: SUL 100 vuotta – Voitto Hellstén 29.11.2006. Suomen Urheiluliitto. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 20.4.2020.
- Hellsten, Voitto hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
