Jussi Mäntynen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tanssivat kurjet, Saltsjöbaden, Tukholma.

Johan Rickhard Konstantin ”Jussi” Mäntynen (vuoteen 1902 saakka Lindqvist, 8. toukokuuta 1886 Helsinki – 10. marraskuuta 1978 Turku[1]) oli suomalainen kuvanveistäjä, tunnettu realistisista eläinaiheisista veistoksistaan. Mäntynen oli luontoharrastaja ja metsästäjä, ja perehtyi siksi eläinten anatomiaan ja liikehdintään jo nuorena. Hän työskenteli Helsingin yliopiston eläinmuseossa konservaattorina 20 vuoden ajan ennen kuin ryhtyi päätoimiseksi taiteilijaksi.

Elämänvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jussi Mäntysen isä oli ammatiltaan puuseppä ja perhe asui Helsingin Hermannissa[1]. Vuonna 1910 Mäntynen meni töihin Helsingin yliopiston eläimuseoon, aluksi hän työskenteli preparaattorin apulaisena ja vuodesta 1919 lähtien konservaattorina.[1]

Mäntynen opiskeli kuvanveistoa Taideteollisessa keskuskoulussa, ensin lyhyitä jaksoja vuosina 1901 ja 1904 sekä pidempään 1912–1913 ja oli kuvanveistäjä Alpo Sailon oppilas vuosina 1912–1920.[1] Hän teki 1910-luvun lopulla opintomatkan Berliiniin (1919–1920) ja kaksi matkaa Pariisiin (1926–1927 ja 1934).[1] Opintomatkoillaan Mäntynen tutustui taidemuseoissa erityisesti eläinveistoksiin.[1]

Mäntysen ensimmäinen työ kuvanveistäjänä oli vuonna 1922 tehty palkintoveistos maatalousnäyttelyyn.[1] Vuonna 1924 Helsingin yliopistossa oli pohjoismaisen metsästäjäkongressin yhteydessä metsästäjänäyttely, jossa Mäntynen esitteli kuuluisan Hirvi-veistoksensa kipsimallin.[1]

Jussi Mäntysen uraan vaikuttivat suuresti kaksi menestystä niittänytttä yksityisnäyttelyä, Tukholman näyttely vuonna 1934 ja näyttely Lontoossa 1939.[1] Mäntynen osallistui Milanon triennaaliiin vuonna 1933, josta hän voitti pronssimitalin.[1] Grand prix'n hän sai maailmannäyttelyistä Brysselissä 1935 ja Pariisissa vuonna 1937.[1]

Mäntysen veistostuotanto oli laajaa ja mahdollista vain, koska hän teki konservaattorina lyhyttä työpäivää ja hänellä oli pitkät lomat.[1] Vuonna 1938 Mäntynen lopetti yliopistolla työskentelyn kokonaan ja muutti vuonna 1943 Ruotsiin Lidingöön.[1] Siellä veistoksista oltiin kiinnostuneempia kuin Suomessa ja siellä oli paremmat mahdollisuudet niiden myyntiin.[1] Ruotsissa Mäntynen asui vuoteen 1967, jolloin hän muutti takaisin Suomeen ja perusti kotinsa Turkuun.[1] Mäntynen lahjoitti Turun taidemuseolle runsaasti veistoksia vuosien mittaan, kaikkiaan liki 120 työtä.[1] Pienoisveistoksia on pysyvästi esillä taidemuseon yläkerran ”Mäntysen huoneessa”.

Jussi Mäntynen sai Suomen Leijonan ritarikunnan komentajamerkin ja professorin arvonimen vuonna 1949.[1]

Jussi Mäntynen oli naimisissa kahdesti.[1] Hänen ensimmäinen vaimonsa oli Irene Emilia (o.s. Niemi), he avioituivat vuonna 1907 ja liitto päättyi eroon vuonna 1925.[1] Avioliitosta on neljä lasta.[1] Mäntysen toinen puoliso oli Aune Margareta (o.s. Lind), he avioituivat vuonna 1926.[1]

Hirvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Hirvi (veistos)

Ehkä tunnetuin Jussi Mäntysen teoksista on Hirvi-veistos vuodelta 1924. Veistoksen taustahahmona on taiteilijan mukaan ollut Kalevalan Hiiden hirvi.[2] Teoksen alkuperäinen pronssivalos sijoitettiin Viipuriin Torkkelinpuistoon. Veistoksesta on tehty kolme toisintoa, jotka ovat Lahden Erkonpuistossa (1955), Turun Kupittaanpuistossa (1969) ja Helsingissä Luonnontieteellisen museon edustalla (1972).[3]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u Ahtola-Moorhouse, Leena: Mäntynen, Jussi (1886-1978) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2005. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 21.6.2016.
  2. Jussi Mäntynen (1886-1978) Hirvi 31.1.2011. Wäinö Aaltosen museo. Viitattu 16.7.2011.
  3. Julkiset veistokset: Hirvi Helsingin kaupungin taidemuseo. Viitattu 21.5.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jussi Mäntynen.