Kazuo Ishiguro
| Kazuo Ishiguro | |
|---|---|
 Ishiguro vuonna 2017. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 8. marraskuuta 1954 |
| Kansalaisuus | Britannia |
| Kirjailija | |
| Tuotannon kieli | englanti |
| Aikakausi | 1981– |
| Esikoisteos | Silmissä siintävät vuoret (1982) |
| Palkinnot | |
|
Booker-palkinto (1989) |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Kazuo Ishiguro (s. 8. marraskuuta 1954 Nagasaki) on japanilaissyntyinen brittikirjailija.[1] Hänelle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 2017.[2]
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ishiguro muutti perheensä kanssa Englantiin vuonna 1960 isänsä työn vuoksi[3] ja kävi koulua Surreyssa.[1] Hän opiskeli englannin kieltä ja filosofiaa Kentin yliopistossa ja luovaa kirjoittamista East Anglian yliopistossa[4] Malcolm Bradburyn johdolla.[1] East Angliassa hän tapasi kirjailijanuransa varhaisen mentorin, Angela Carterin.[4]
Vuonna 1990 Ishiguro kertoi uravalinnastaan:
»Se, että valitsin taiteellisen uran, liittyy kyllä pakostakin lapsuuteeni ja japanilaisiin juuriini.[5]»
Vuonna 1981 kolme Ishiguron novellia julkaistiin teoksessa Introductions 7: Stories by New Writers. Kokopäiväisesti hän alkoi kirjoittaa seuraavana vuonna, jolloin ilmestyi hänen esikoisromaaninsa Silmissä siintävät vuoret. Kirja sai Winifred Holtbyn muistopalkinnon.[1] Vuonna 1983 Granta-kirjallisuuslehti nimesi Ishiguron yhdeksi 20 lupaavasta nuoresta brittikirjailijasta.[4]
Ishiguron toinen romaani Menneen maailman maalari ilmestyi vuonna 1986. Se käsittelee Japanin suhdetta toisen maailmansodan tapahtumiin. Teos voitti Whitbreadin Vuoden kirja -palkinnon[1] ja oli ehdolla Booker-palkinnon saajaksi.[4]
Kolmas teos, vuonna 1989 ilmestynyt Pitkän päivän ilta sijoittuu sodanjälkeiseen Englantiin. Se palkittiin Booker-palkinnolla. Pitkän päivän ilta -elokuvassa pääosia näyttelivät Anthony Hopkins ja Emma Thompson.[4]
Ishiguron neljäs romaani Surullinen pianisti (1995) sai ilmestymisvuonnaan Cheltenham-palkinnon. Vuonna 2000 ilmestyi Shanghaihin sijoittuva teos Me orvot, joka oli Whitbread- ja Booker-palkintoehdokkaana.[1]
Ishiguron kuudes romaani Ole luonani aina (2005) oli Booker-palkintoehdokas ja Arthur C. Clarke -palkintoehdokas.[4] Teoksesta ilmestyi samanniminen elokuva vuonna 2010.[4]
Vuonna 2009 ilmestyi Ishiguron ensimmäinen novellikokoelma Yösoittoja (2009), joka oli ehdolla James Tait Back -muistopalkinnon saajaksi. Ishiguron seitsemäs romaani Haudattu jättiläinen ilmestyi vuonna 2015.[1]
Ishiguro sai Nobelin vuonna 2017, mikä toi hänelle niin paljon huomiota, että hänen oli keskeytettävä työskentelynsä puoleksi vuodeksi. Klara-androidista kertova teos valmistui joulukuussa 2019, eli ennen kuin tiedot koronaviruksesta alkoivat levitä. Kirja ilmestyi maaliskuussa 2021,suomeksi Klara ja aurinko ilmestyi saman vuoden syksyllä.[6]
Vuoteen 2017 mennessä Ishiguro oli tehnyt neljä elokuvakäsikirjoitusta.[7] Hän on tehnyt alkuperäiskäsikirjoituksen Channel 4:n televisioelokuviin A Profile of Arthur J. Mason (1984) ja The Gourmet (1985).[1] Ishiguro sai 2023 Oscar-ehdokkuuden parhaasta sovitetusta käsikirjoituksesta elokuvasta Living, joka pohjautuu Akira Kurosawan elokuvaan Ikiru.
Teemat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ishiguron kirjat kertovat usein yhteiskunnista ja yhteisöistä, jotka ovat jollain tavalla sekaisin. Niissä ei esimerkiksi tunnusteta nykyhetkessä tai menneisyydessä tapahtuneista raakuuksista, mikä heijastuu kirjan rikkinäisissä hahmoissa.[6]
Helene Bützowin mukaan Ishiguron teokset kertovat
»siitä, mitä maailmasta ja sen asukkaista vieraantuneen ihmisen mielessä liikkuu.[6]»
Kirjojen miljööt kuvataan keskushenkilön pään sisältä käsin. Joskus näkökulmaan sekoittuvat kuvittelu ja väärät muistot. [5]
Ishiguro on pohtinut kirjoissaan esimerkiksi totalirismia, maailmansotien seurauksia,[6] taidetta, ikääntymistä, muistamista ja unohtamista,[5] kauneuden katoavaisuutta,[8] ihmisyyttä ja rakkautta. Hänen kielenkäyttöään on kuvattu "hienovaraiseksi, unenomaiseksi ja piinallisen tarkaksi".[9]
Kirjojen miljööt muistuttavat Iso-Britanniaa, Japania ja Yhdysvaltoja, mutta kuvaukset eivät ole täysin realistisia.[6] Pitkän päivän ilta -kirjan tulkittiin kuvaavan brittiläistä miljöötä. Sen seurauksena hän alkoi kuvata seuraavien kirjojensa ympäristöjä "fantastisemmin".[5] Ruotsin akatemian sihteeri Sara Danius nosti esiin kirjailijan merkittävän tuotannon ohella hänen "kokonaan oman esteettisen maailmansa."[7]
Käännökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoteen 2017 mennessä Ishiguron kirjoja oli käännetty yli 30 kielelle.[5] Suomessa niitä on julkaistu Tammen Keltaisessa kirjastossa. Kirjoja ovat suomentaneet Marjatta Kapari ja Helene Bützow.
Helsingin Science Fiction Seura myönsi Tähtivaeltaja-palkinnon parhaasta vuonna 2021 suomeksi ilmestyneestä science fiction -kirjasta Bützowin suomentamalle romaanille Klara ja aurinko.[3] Myös Haudattu jättiläinen on saanut Tähtivaeltaja-palkinnon.[4]
Tunnustuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ishiguro on Royal Society of Literaturen jäsen.[4]
- Granta-kirjallisuuslehti nimesi Ishiguron 20 lupaavimman nuoren brittikirjailijan joukkoon vuonna 1983.[4]
- Menneen maailman maalarista (1986) hän sai Whitbread-palkinnon.[7]
- Vuonna 1989 hän sai Booker-palkinnon teoksestaan Pitkän päivän ilta.[5]
- Vuonna 1995 Ishiguro sai Brittiläisen imperiumin ritarikunnan OBE-arvonimen.[1]
- Ranskan hallitus myönsi hänelle vuonna 1998 Chevalier de l’Ordre des Arts et des Lettres -kunniamerkin.[1]
- Vuonna 2008 The Times valitsi hänet sodanjälkeisen ajan 50 tärkeimmän brittikirjailijan joukkoon[7]
- Vuonna 2017 hän voitti kirjallisuuden Nobel-palkinnon.[3]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lapsena Englantiin muuttaneen Ishiguron kotona puhuttiin japania, koulunsa hän kävi englanniksi.[10] Ishiguro asuu Lontoossa vaimonsa Lorna McDougallin kanssa. Heidän tyttärensä Naomi Ishiguro on kirjailija.[6] Ishiguro on myös säveltäjä ja kitaristi.[5]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Introductions 7. Stories by New Writers. (Yhteisjulkaisu) London: Faber & Faber, 1981. ISBN 978-057-11-1680-5
- Silmissä siintävät vuoret. (A Pale View of Hills, 1982) Suomentanut Marjatta Kapari. Helsinki: Tammi, 1983. ISBN 951-30-5690-2
- Menneen maailman maalari. (An Artist of the Floating World, 1986) Suomentanut Helene Bützow. Helsinki: Tammi, 1988. ISBN 951-30-6701-7
- Pitkän päivän ilta. (The Remains of the Day, 1989) Suomentanut Helene Bützow. Helsinki: Tammi, 1990. ISBN 951-30-9201-1
- Surullinen pianisti. (The Unconsoled, 1995) Suomentanut Helene Bützow. Helsinki: Tammi, 2019. ISBN 978-952-04-0121-4
- Me orvot. (When We Were Orphans, 2000) Suomentanut Helene Bützow. Helsinki: Tammi, 2002. ISBN 951-31-1866-5
- Ole luonani aina. (Never Let Me Go, 2005) Suomentanut Helene Bützow. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-3195-5
- Yösoittoja. (Nocturnes, 2009) Suomentanut Helene Bützow. Helsinki: Tammi, 2011. ISBN 978-951-31-4922-2
- Haudattu jättiläinen. (The Buried Giant, 2015) Suomentanut Helene Bützow. Helsinki: Tammi, 2016. ISBN 978-951-31-8652-4
- Klara ja aurinko. (Klara and the Sun, 2021) Suomentanut Helene Bützow. Helsinki: Tammi, 2021. ISBN 978-952-04-2720-7
Elokuvat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- The Saddest Music in the World (2003, elokuvakäsikirjoitus)
- The White Countess (2005, elokuvakäsikirjoitus)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kazuo Ishiguro British Council. Viitattu 5.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Aromaa, Jonni: Kirjallisuuden Nobel Kazuo Ishigurolle 5.10.2017. Yle uutiset. Viitattu 5.10.2017.
- 1 2 3 Kirjallisuus | Tähtivaeltaja-palkinto Kazuo Ishiguron romaanille, jossa androidi omistautuu teinitytön ystäväksi Helsingin Sanomat. 11.5.2022. Viitattu 19.3.2026.
- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Tiikkaja, Samuli; Vainio, Annina: Kirjallisuuden Nobel-palkinnon saaneen Kazuo Ishiguron romaanit ovat raadin mukaan ”emotionaalisesti voimakkaita” Helsingin Sanomat. 5.10.2017. Viitattu 19.3.2026.
- 1 2 3 4 5 6 7 Ahola, Suvi: Nobel-kirjailijan suomentaja on elänyt tämän rinnalla vuosikymmeniä, koskaan tapaamatta kirjailijaa Helsingin Sanomat. 12.10.2017. Viitattu 19.3.2026.
- 1 2 3 4 5 6 Ahola, Suvi: Kirjallisuus | Nobel-voittaja Kazuo Ishiguro kutsutaan usein keskustelemaan tekoälyn yhteiskunnallisista ulottuvuuksista Helsingin Sanomat. 5.3.2021. Viitattu 19.3.2026.
- 1 2 3 4 Ahola, Suvi; Petäjä, Jukka; Tiikkaja, Samuli: Palkitsijat vertaavat tuoretta kirjallisuuden Nobel-voittajaa Kazuo Ishiguroa Austeniin, Kafkaan ja Proustiin Helsingin Sanomat. 6.10.2017. Viitattu 19.3.2026.
- ↑ Kanerva, Arla: Kirja-arvostelu | Kirja-arvio: Kazuo Ishiguro kirjoitti kymmenen vuoden tauon jälkeen loistavan romaanin Helsingin Sanomat. 10.7.2016. Viitattu 19.3.2026.
- ↑ Kanerva, Arla: Kirja-arvostelu | Nobel-voittaja Kazuo Ishiguron romaanissa androidi näyttää, mitä rakkaus on Helsingin Sanomat. 13.11.2021. Viitattu 19.3.2026.
- ↑ Tolsa, Maria: Tuore Nobel-voittaja epäili tietoa palkinnosta: "Luulin, että se on pilaa näinä valeuutisten aikoina" Yle Uutiset. 5.10.2017. Viitattu 19.3.2026.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
