Joseph Brodsky
| Joseph Brodsky | |
|---|---|
 Joseph Brodsky 1988 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 24. toukokuuta 1940 Leningrad |
| Kuollut | 28. tammikuuta 1996 (55 vuotta) New York |
| Kirjailija | |
| Tuotannon kieli | venäjä, englanti |
 Nimikirjoitus |
|
| Palkinnot | |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Anna Ahmatova | Aleksanteri Ahola-Valo | Natan Altman | Mihail Bahtin | Léon Bakst | Andrei Belyi | Nikolai Berdjajev | Ivan Bilibin | Aleksandr Blok | Joseph Brodsky | Marc Chagall | Sonia Delaunay | Sergei Djagilev | Sergei Eisenstein | Pavel Filonov | Mihail Fokin | Naum Gabo | Nikolai Gumiljov | G. I. Gurdjieff | Daniil Harms | Thomas de Hartmann | Velimir Hlebnikov | Wassily Kandinsky | El Lisitski | Anatoli Lunatšarski | Vladimir Majakovski | Kazimir Malevitš | Osip Mandelštam | Vsevolod Meyerhold | Kuzma Petrov-Vodkin | Vsevolod Pudovkin | Aleksandr Rodtšenko | Nicholas Roerich | Olga Rozanova | Konstantin Somov | Dmitri Šostakovitš | Vladimir Tatlin | Marina Tsvetajeva | Pjotr Demjanovitš Uspenski | Dziga Vertov
Joseph Brodsky (alun perin Iosif Aleksandrovitš Brodski,[1] ven. Иосиф Александрович Бродский, 24. toukokuuta 1940 Leningrad, Neuvostoliitto – 28. tammikuuta 1996 New York, Yhdysvallat) oli venäläissyntyinen yhdysvaltalainen runoilija. Hänelle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1987.[2]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Brodsky syntyi Leningradissa juutalaisperheeseen. Hänen isänsä oli valokuvaaja ja äiti kirjanpitäjä. 15-vuotiaana Brodsky lopetti koulunkäynnin ja työskenteli vuosina 1956–1962 yli kymmenessä työpaikassa. 16-vuotiaana hän luki Saadin Gulistanin, mikä oli koulukirjojen jälkeen hänen ensikosketuksensa runouteen.[3] Brodsky opetteli itsekseen englantia ja puolaa.[4] Hän kiinnostui klassisesta filosofiasta, uskonnosta, mytologiasta, englantilaisesta ja amerikkalaisesta runoudesta. 18-vuotiaana hän alkoi kirjoittaa runoja.[5] Vuonna 1961 Brodsky tutustui Anna Ahmatovaan.[3]
Vuonna 1964 neuvostoviranomaiset syyttivät Brodskya tyhjäntoimittamisesta (loisena elämisestä). Runoilijan työtä ei hyväksytty hänen ammatikseen, koska Brodskyllä ei ollut siihen muodollista koulutusta. Brodsky tuomittiin viideksi vuodeksi pakkotyöhön ja sisäiseen karkotukseen ja lähetettiin Arkangelin alueelle.[6] Ennen karkotusta Brodskyä pidettiin mielisairaalassa ja Krestyn vankilassa. Muun muassa säveltäjä Dmitri Šostakovitš kritisoi Brodskyn oikeudenkäyntiä laittomana.[3] Brodsky kärsi tuomiotaan maaliskuusta 1964 marraskuuhun 1965.[5] Hänet armahdettiin vuonna 1965 kun muiden muassa Jean-Paul Sartre ja Ahmatova protestoivat tuomiota vastaan.[3]
Neljä Brodskyn runoa julkaistiin antologioissa Leningradissa vuosina 1966 ja 1967, mutta suurin osa hänen tuotannostaan ilmestyi vain lännessä. Hän käänsi runoja englannista ja puolasta (muun muassa Czesław Miłoszin tuotantoa) venäjäksi.[5] Brodsky karkotettiin Neuvostoliitosta vuonna 1972 ja hän muutti ensin Wieniin, mistä runoilija W. H. Auden ja Michiganin yliopiston slaavisten kielten professori Carl Ray Proffer auttoivat hänet Yhdysvaltoihin.[3] Brodsky asui Brooklynissä ja Massachusettsissa. Hänen teoksensa ensimmäinen englanninkielinen käännös ilmestyi vuonna 1973. Brodsky opetti muun muassa Columbian yliopistossa ja Mount Holyoke Collegessa.[4] Hän sai Yhdysvaltain kansalaisuuden vuonna 1977.[3]
Brodsky julkaisi tuotantonsa pääosan englanniksi.[3] Tuotanto koostuu runoista ja esseistä. Hänen runojaan on käännetty useille kielille.[5] Brodsky käytti kieltä kuin musiikkia, ja hän mainitsi tärkeimmiksi innoittajikseen barokkimusiikin ja vanhan jazzin, erityisesti Clifford Brownin.
Brodsky kuoli sydänkohtaukseen kotonaan Brooklynissä tammikuussa 1996.[4]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- A Part of Speech (1977)
- To Urania (1984)
- So Forth (1996)
- Collected Poems in English (2000)
- Nativity Poems (2001)
Suomeksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Runoja
- Keskustelu taivaan asujaimen kanssa. Runoja. Valikoinut ja suomentanut Jukka Mallinen. Venäjänkieliset alkuperäisrunot ovat ilmestyneet useissa eri valikoimissa ja aikakauskirjoissa. Tammi, 1995. ISBN 951-31-0611-X.
- Joulutähti. Runoja. Valikoinut ja suomentanut Jukka Mallinen. Tammi, 1999. ISBN 951-31-1263-2.
- Esseitä
- Ei oikein ihminenkään. (Less Than One. Selected Essays, 1986.) Suomentaneet Kalevi Nyytäjä, Eva Siikarla. Keltainen kirjasto 213. Tammi, 1987. ISBN 951-30-6912-5.
- Katastrofeja ilmassa. Esseitä. (Less Than One. Selected Essays, 1986.) Suomentanut Paavo Lehtonen. Tammi, 1988. ISBN 951-30-7019-0.
- Veden peili. (Watermark, 1992.) Suomentanut Marja Alopaeus. Tammi, 1994. ISBN 951-31-0207-6. (kirja Italiasta)
- Keräilijän kappale. (Valikoima alkuteoksesta On Grief and Reason. Essays, 1995.) Suomentanut Kalevi Nyytäjä. Tammi, 1997. ISBN 951-31-0825-2.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Brodsky, Joseph Kirjasampo.fi. Viitattu 6.10.2015.
- ↑ The Nobel Prize in Literature 1987: Joseph Brodsky - Facts Nobelprize.org. Viitattu 6.10.2015. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Liukkonen, Petri (author) & Pesonen, Ari: Joseph Brodsky (1940-1996) - Josip Aleksandrovich Brodsky - Iosif Brodskii (Arkistoitu sivu) 2008. Kuusankosken kaupunginkirjasto. Viitattu 6.10.2015. (englanniksi)
- ↑ a b c Joseph Brodsky Poets.org. Academy of American Poets. Viitattu 6.10.2015. (englanniksi)
- ↑ a b c d The Nobel Prize in Literature 1987: Joseph Brodsky - Biographical Nobelprize.org. Viitattu 6.10.2015. (englanniksi)
- ↑ Bruk, Boris: On “Parasites” in the New Russian Economy 6.5.2013. Institute on Modern Russia (IMR). Viitattu 6.10.2015. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Liukkonen, Tero: Maanpakolainen matkustaa ajassa. Helsingin Sanomat. 15.10.1995.
- Joseph Brodsky Encyclopedia Britannica. 28.4.2015 (päivitetty). Viitattu 6.10.2015. (englanniksi)
| |||||||||||||||||