Toisinajattelija

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Toisinajattelija (myös dissidentti[1]) on virallisen ajatussuunnan vastaisia mielipiteitä julkisesti esittävä henkilö.[2] Nimityksellä viitataan useimmiten totalitaristisissa valtioissa kiellettyjä tai virallisesti tuomittuja mielipiteitä esittäviin henkilöihin.

Alun perin termillä (ven. диссидент, dissident) tarkoitettiin Neuvostoliiton tai muun sosialistisen maan kansalaista, joka vastusti maansa virallista ajatussuuntaa. Neuvostoliitossa termillä oli aluksi halveksiva sävy, mutta toisinajattelijat ottivat sen itsekin käyttöön. Nykyisin kuuluisimmat toisinajattelijat lienevät ihmisoikeusaktiviteettien vuoksi vainotuiksi tulleita henkilöitä, tosin sosialistisissa maissa jotkut tulivat vainotuksi myös äärioikeistolaisten mielipiteidensä vuoksi. Osa pidätettiin mielipiteidensä vuoksi. Amnesty International alkoi vuonna 1961 käyttää Portugalin vangitsemista opiskelijoista termiä "mielipidevanki". Jotkut myös karkotettiin kotimaastaan.

Myös ei-totalitaarisissa yhteiskunnissa valtavirtakäsityksistä poikkeavia näkemyksiä edustavat henkilöt saattavat kutsua itseään toisinajattelijoiksi. Esimerkiksi Suomessa Tuure Junnila julkaisi omaelämäkerrallisen teoksen Toisinajatteleva Kekkosen tasavallassa ja Pentti Linkola poliittisen esseekokoelman Toisinajattelijan päiväkirjasta, joiden nimivalinnoilla he rinnastivat itsensä toisinajattelijoihin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jukka ”Yucca” Korpela: Pienehkö sivistyssanakirja, d-alkuiset sanat Viitattu 19.11.2008.
  2. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.