Zaum
Anna Ahmatova | Aleksanteri Ahola-Valo | Natan Altman | Mihail Bahtin | Léon Bakst | Andrei Belyi | Nikolai Berdjajev | Ivan Bilibin | Aleksandr Blok | Joseph Brodsky | Marc Chagall | Sonia Delaunay | Sergei Djagilev | Sergei Eisenstein | Pavel Filonov | Mihail Fokin | Naum Gabo | Nikolai Gumiljov | G. I. Gurdjieff | Daniil Harms | Thomas de Hartmann | Velimir Hlebnikov | Wassily Kandinsky | El Lisitski | Anatoli Lunatšarski | Vladimir Majakovski | Kazimir Malevitš | Osip Mandelštam | Vsevolod Meyerhold | Kuzma Petrov-Vodkin | Vsevolod Pudovkin | Aleksandr Rodtšenko | Nicholas Roerich | Olga Rozanova | Konstantin Somov | Dmitri Šostakovitš | Vladimir Tatlin | Marina Tsvetajeva | Pjotr Demjanovitš Uspenski | Dziga Vertov
Zaum (ven. за 'yli' + ум 'mieli, järki' > заумь 'mielen ylittävä; metalooginen; rikkiviisaus, viisastelu', заумный язык 'hölynpöly, nonsense') on käsite, joka liittyy venäläisten futuristirunoilijoiden kielikokeiluihin. Zaum tarkoittaa mielen tuolla puolen olevaa, loogisen ajattelun ja järjen tavoittamattomissa olevaa. Samalla tavoin kuin dada, zaum kuvastaa ensimmäisen maailmansodan aikana syntynyttä epäluottamusta sanojen ja kielen merkitykseen. Zaum on sukua länsieurooppalaisen kirjallisuuden nonsenselle, esimerkiksi Lewis Carrollin runolle Jabberwocky.
Zaum 1900-luvun alkupuoliskolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Zaum-käsitettä käytti ensimmäisenä venäläinen runoilija Aleksei Krutšonyh vuonna 1913. Hän kuului venäläisen futurismin radikaaleimpiin edustajiin. 1900-luvun alkupuolella avantgardistiset runoilijat ja taiteilijat, kuten Velimir Hlebnikov, Vasili Kamenski ja Kazimir Malevitš olivat kiinnostuneita aistihavainnon ylittävän todellisuuden kuvaamisesta.
Maalaustaiteessa tämä pyrkimys ilmeni suprematismissa, kubismissa ja kubofuturismissa. Kuvataiteilijat alkoivat maalata abstrakteja teoksia, joissa ei ole aihetta, subjektia, eikä myöskään objektia. Kuvallisuus ja esittävyys oli tahallisesti rikottu. Aiheet muuttuivat abstrakteiksi, geometrisiksi muodoiksi ja kuvakollaaseiksi.
Kirjallisuudessa korostettiin kielen visuaalisuutta ja äänteellisyyttä merkityksen kustannuksella. Krutšonyh kirjoitti libreton futuristiseen oopperaan nimeltään Voitto auringosta, johon Malevitš suunnitteli puvut ja lavastuksen.
Tambovin alueella Venäjällä toimii Sergei Birjukovin perustama Zaum-akatemia, johon kuuluvat muun muassa Sergei Sigei ja Ry Nikonova.
Runoilija Krutšonyh pakeni Venäjältä Georgian Tiflisiin, jonka gruusialais-armenialaisella kielialueella, Tiflisin keskustassa sijainneen underground-kabareen Futuristiakatemiassa hänelle aukeni uudenlainen, tuoreen ulottuvuuden tarjonnut mahdollisuus kielikokeiluihin, jotka ovat tarjonneet myöhemmille tutkijoille paljon analysoitavaa. [1]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Janecek, Gerald: The Transrational Poetry of Russian Futurism. Chapter 9: Zaum in Tiflis 1917–1920.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Janecek, Gerald (1996): Zaum: The Transrational Poetry of Russian Futurism. San Diego, California: San Diego State University Press. ISBN 1-879691-41-8
- Pasanen, Kimmo (2004): Musta neliö. Abstraktin taiteen salat. Helsinki: Kustannus Oy Taide. ISBN 951-608-052-9
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Victory over The Sun (Voitto auringosta) (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Mail Art Russia (Arkistoitu – Internet Archive) (saksaksi)
- Aleksei Krutšonyh, Kirill Zdanevitš: Onyi, 1918. (englanniksi)
- Gerald Janecek, Zaum: The Transrational Poetry of Russian Futurism. (englanniksi)
- Peter Conrad, The Early 20th-century Crisis of Confidence in Language (englanniksi)
- Velimir Hlebnikov, esittely (englanniksi)