Parsuna

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tuntemattoman maalarin parsuna Iivana Julmasta, 1500-luvun loppu.

Parsuna (lat. persona) on Venäjällä 1500-luvun lopulla kehitetty muotokuvamaalaustyyppi. Sitä voidaan pitää välivaiheena perinteisten ikoneiden ja realistisempien muotokuvien välillä. Parsunat pitäytyvät vielä ikonien kaksiulotteiseen tyylissä, ja niistä näkyy kokemattomuus naturalistisen kuvaustavan käytössä. Parsunoita alettiin tehdä muistoiksi ajan maallisista henkilöistä, kun perinteinen ikonimaalaus alkoi rappeutua. Myöhemmin 1700-luvulla länsieurooppalainen tyyli tuli yhä hyväksytymmäksi. [1]

Kuten ikoni, parsuna maalattiin tavallisesti puulevylle. Toisin kuin ikoni, parsuna esitti tavallista ja elävää ihmistä. Hahmo on maalattu jäykästi viivaperspektiiviin, ikään kuin kiinnittäen ja kunnioittaen kuvatun henkilön muistoa.[2]

Kuuluisia parsunoita ovat Iivana Julma (1500-luvun loppu), hänen poikansa Fjodor I (1500-luvun loppu) ja prinssi Mikael Skopin-Šuiski (1600-luku). [3]

Moderni parsuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjällä kehittyi Neuvostoliiton jälkeen parsunatyyppi, jossa oli vaikutteita niin ikonimaalauksesta kuin modernismista.

Parsunoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta parsuna.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta moderneja parsunoita.