Vladimir Tatlin

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vladimir Tatlin.

Vladimir Jevgrafovitš Tatlin (ven. Владимир Евграфович Татлин; 28. joulukuuta (J: 16. joulukuuta) 1885 Kiova31. toukokuuta 1953 Moskova) oli ukrainalainen taidemaalari, graafikko, lavastus- ja monumentaalitaiteilija, muotoilija, venäläisen konstruktivismin perustaja ja arkkitehti.

Tatlin opiskeli Penzan taideoppilaitoksessa (1904–1910) jossa hänen opettajinaan olivat Ilja Gorjuškin-Sorokopudov ja Aleksei Afanasjev, sekä Moskovan maalaus-, veisto- ja rakennustaiteen opistossa (1902–1903 ja 1909–1910) opettajinaan Valentin Serov ja Konstantin Korovin.[1]

Tatlinin oli koulutukseltaan ikonimaalari, mikä on saattanut vaikuttaa siihen, miten hän toi maalauksiinsa epätavallisia materiaaleja. Tärkeäksi tuli tässä mielessä hänen kohtaamisensa Picasson kubististen kollaasien kanssa Pariisissa vuonna 1913. Hän oli myös uransa alusta asti kiinnostunut kaarevista muodoista.[2]

Vladimir Tatlin oli Kazimir Malevitšin ohella 1910-luvun venäläisen avantgarden tärkeimpiä hahmoja, ja myöhemmin hänestä tuli konstruktivismin pääideologi. Tatlin tunnetaan parhaiten suunnitelmastaan Kolmannen internationaalin muistomerkiksi.[3]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Avantgarde 1900–1930; Tšudnovskin kokoelma Pietarista, näyttelyjulkaisu Ateneum 14.10.1993–9.1.1994
  2. Vladimir Tatlin The Art Story. The Art Story Foundation. Viitattu 24.11.2015. (englanniksi)
  3. Moderna Museet, Tukholma 2010, Moderna Museet

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]