Konstantin Korovin
Taiteen maailma 1898–1924
.jpg)
Mir iskusstvan taiteilijat ryhmäkuvassa, 1916–1920.
Konstantin Aleksejevitš Korovin (ven. Константи́н Алексе́евич Коро́вин; 5. joulukuuta (J: 23. marraskuuta) 1861 Moskova, Venäjä – 11. syyskuuta 1939 Pariisi, Ranska) oli merkittävä venäläinen taidemaalari.
Korovin opiskeli Moskovan maalaus-, veisto- ja rakennustaiteen opistossa vuosina 1875–1886 A. K. Savrasovin ja V. D. Polenovin johdolla ja vuonna 1882 Pietarin taideakatemiassa. Polenov esitteli Korovinin Savva Mamontovin Abramtsevo-piirille, johon kuuluivat Viktor Vasnetsov, Apollinary Vasnetsov, Ilja Repin, Mark Antokolski ja monet muut. Abramtsevon piiri rakasti stilisoituja venäläisiä aiheita, ja tämän vaikutus näkyy Korovinin työssä Pohjoinen idylli. Opiskeluvuosiensa aikana Korovin solmi elinikäiset ystävyyssuhteet Isaak Levitanin ja Valentin Serovin kanssa. [1]
Korovin teki opintomatkoja sekä Venäjällä (pohjoisessa, Krimillä, Kaukasuksella ja Keski-Aasiassa) että Euroopassa. Kun taiteilija oleskeli Pariisissa vuosina 1886–1887 ja 1890-luvun alussa, hän joutui kosketuksiin useiden ranskalaisten impressionistien töiden kanssa. Näillä oli suuri vaikutus hänen työhönsä. Taiteilija tutki myöhäisimpressionistien menetelmiä tarkasti ja tulkitsi niitä omintakeisesti.
Konstantin Korovin toimi lavastajana Mamontovin Yksityisessä venäläisessä oopperassa 1885–1891 ja 1893–1898, Bolšoi-teatterissa 1903–1910 ja Moskovan Keisarillisessa teatterissa 1910–1919. Viimeksimainitussa hän toimi myös taiteellisena johtajana. Vaikka hänen juurensa olivat traditiossa, jossa näyttämö toimi vain tapahtumien koristeellisena kulissina, Korovin loi näyttämölle tunnekulissin, joka välitti esityksen yleistä tunnelatausta. Korovin suunnitteli lavastuksia niin Konstantin Stanislavskin dramaattisiin tuotantoihin kuin Mariinski-teatterin oopperoihin ja baletteihin. Hän teki ilmeikkyydestään kuuluksi tulleita näyttämötoteutuksia esimerkiksi Mariinskin Faustiin (1899) ja Sadkoon (1906).
Korovin osallistui peredvižnikien, Mir iskusstvan ja Venäläisen taiteilijaliiton näyttelyihin. Korovin toimi opettajana Moskovan maalaus-, veisto- ja rakennustaiteen opistossa vuosina 1901–1918 sekä Moskovan Valtiollisessa taiteilija-ateljeessa vuosina 1918–1919. Myöhemmällä urallaan hän oli myös "virallinen" venäläinen maalari. Hän oli myös S. M. Mamontovin Abramtsevo-piirin aktiivinen jäsen.
Korovin asui pääasiassa Moskovassa. Vuonna 1923 hän muutti Pariisiin auttaakseen nuorena onnettomuudessa vammautunutta poikaansa, jonka molemmat jalat oli amputoitu. Korovinin töistä oli suunnitteilla järjestää suuri näyttely Pariisissa, mutta hänen työnsä varastettiin ja taiteilija jäi puille paljaille. Ansaitakseen elantonsa hän loi uudestaan ja uudestaan Venäjän talvia ja Pariisin bulevardeja kankaalle. Korovinin pojasta Alekseista tuli myöhemmin huomattava venäläis-ranskalainen taidemaalari, joka kuoli oman käden kautta vuonna 1950.[1]
Tunnettuja Korovinin Pariisi-teemaisia teoksia ovat muun muassa Pariisilainen kahvila (1890-luku), Cafe de la Paix (1905), Bastillen aukio (1906), Pariisi yöllä; italialainen bulevardi (1908), Yökarnevaali (1901) ja Pariisi illalla (1907).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1800-luvun venäläiset mestarit, näyttelyjulkaisu: Tretjakovin galleria Helsingin Wanhassa Satamassa 4.12.1989-14.1.1990.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Mootnotes.com
| ||||||||||||||||||||||
