Siirry sisältöön

Väinö Blomstedt

Wikipediasta
Väinö Blomstedt
Henkilötiedot
Syntynyt1. huhtikuuta 1871
Savonlinna
Kuollut2. helmikuuta 1947 (75 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus  Suomi
Taiteilija
Ala kuvataide
Taidesuuntaus kansallisromantiikka
Mir iskusstva
Taiteen maailma 1898–1924
Boris Kustodijev, Mir iskusstvan taiteilijat ryhmäkuvassa, 1916–1920.
Boris Kustodijev,
Mir iskusstvan taiteilijat ryhmäkuvassa, 1916–1920.

Väinö Alfred Blomstedt (1. huhtikuuta 1871 Savonlinna – 2. helmikuuta 1947 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari, kuvittaja, piirtäjä ja tekstiilitaiteilija. Blomstedtin vanhemmat olivat kamreeri, asessori Alfred Emanuel Blomstedt ja Hanna Charlotta o.s. Stadius. Blomstedt kuului symbolisteihin ja sai vaikutteita muun muassa japanilaisesta taiteesta.[1]

Elämäkerta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Blomstedt tuli ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta normaalilyseosta 1888 ja opiskeli sitten lakitiedettä Helsingin yliopistossa 1888–1891. Hän opiskeli samalla Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä 1888–1889 ja Gunnar Berndtsonin oppilaana 1889–1891. Blomstedt oleskeli 1890-luvulla Ranskassa yhdessä Pekka Halosen kanssa Pariisin Académie Julianissa. Taidemaalari Paul Gauguinin opissa hän oli vuosina 1891, 1893–1894, 1897–1898, 1903, 1905–1906 sekä 1912. 1897 ja 1899—1900 Blomstedt oli Firenzessä, Roomassa ja Napolissa. Sittemmin hän täydensi opintojaan Euroopan tärkeimmissä taidekaupungeissa, joiden museoissa hän omien tutkimustensa ohella kokosi aineistoa valmistelemaansa suomenkielistä maalauksen tekniikan ja värikemian oppikirjaa varten. Matkojaan varten hän sai kaksi kertaa valtion maalaristipendin ja kerran Hovingin rahaston suuremman matkarahan.[2][1]

Hän osallistui Pietarissa pidettyyn Venäläisten ja suomalaisten taiteilijain näyttelyyn 1898 sekä Mir iskusstvan järjestämään Kansainvälisen taiteen näyttelyyn 1899. Blomstedt sai vaikutteita muun muassa Gauguinilta sekä ruotsalaiselta ystävältään Olof Sager-Nelsonilta. [2]

Blomstedtin aikaisimmat maalaukset olivat enimmäkseen koristeellis-symbolistisia kuvauksia (esimerkiksi Francesca, 1897, Antellin kokoelmissa). Sittemmin hän teki huomattavan muotokuvamaalaustoiminnan rinnalla ulkoilma- ja valomaalaustyyliin maisema- ja laatukuvia (esimerkiksi 3 panneaumaalausta Suomen paviljonkiin Pariisin maailmannäyttelyssä 1900). Hän asetti teoksiaan näytteille Suomessa jo vuodesta 1891 alkaen. Pariisin maailmannäyttelyssä 1900 hän sai teoksistaan pronssimitalin ja oli edustettuna Pariisissa myös 1908, samoinkuin myöhemmin Malmössä, Göteborgissa, Berliinissä ja Tukholmassa. Hänen teoksiaan oli Ateneumin ohella myös Turun, Pietarin ja Riian museoissa. Hänen muotokuvamaalauksiaan oli Helsingin yliopistossa sekä eri kouluissa ja pankeissa. Yhdessä muiden pohjoismaalaisten taiteilijain kanssa Blomstedt kuvitti Albert Bonnierin kustantaman korupainoksen Zachris Topeliuksen Satuja sekä saman kustantajan julkaisemaa pohjoismaiden koruraamattua. Hän oli myös mukana kuvittamassa teosta Suomi XIX vuosisadalla ja teki eri julkaisuihin piirustuksia kuvitusten ja koristeellisten kansikuvien muodossa. Hän perehtyi erityisesti grafiikkaan ja jäljentämistekniikan eri menettelytapoihin. Blomstedt toimi myös suomalaisen taideteollisuuden hyväksi muun muassa kudontamallien valmistajana. [1]

Blomstedt toimi 1912-1917 Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa opettajana, johtajaopettajana sekä tarkastajana. Hän opetti myös Taideteollisessa keskuskoulussa 1907-1917 sekä vuodesta 1930 Helsingin yliopiston piirustussalissa. Tämän ohella Blomstedt oli Suomen Käsityön Ystävien taiteellinen neuvonantaja ja mallipiirtäjä. Blomstedt oli Taideteollisuuskeskuskoulun johtokunnan jäsen ja Suomen taideyhdistyksen johtokunnan jäsen sekä vuodesta 1925 Suomen taideakatemian jäsen. Hän oli asiantuntijajäsenenä Julius Tallbergin rahaston Helsingin kaunistamista varten asetetussa hoitokomiteassa ja valvoi A. Ahlström Oy:n luottamusmiehenä Rafael Ahlströmin rahaston varojen käyttöä kotimaisen taiteen kannattamiseksi.[1]

Maalauksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Puistokuva 1895
  • Ensilumi 1896
  • Francesca 1897
  • Jousiampuja 1897
  • Auringonlasku 1898
  • Järvi lumisine rantoineen 1899-1900
  • Hiihtäviä poikia 1900 (oli esillä Suomen paviljongissa Pariisin maailmannäyttelyssä 1900)
  • Olavinlinna 1900
  • Talvimaisema 1904
  • Talvinen satamakuva 1928
  • Helsingin Säästöpankin seinämaalaukset 1935

Galleria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Tuberkuloosin Vastustamisyhdistyksen hyväntekeväisyysmerkki 1910
  • Tuberkuloosin Vastustamisyhdistyksen joulumerkki Orava ja jänis 1912

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 3 4 60-vuotias. Väinö Blomstedt, Helsingin Sanomat, 1.4.1931, nro 89, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 3.4.2026
  2. 1 2 Mir iskusstva s. 316

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Väinö_Blomstedt&oldid=23926799”