Siirry sisältöön

Hellenika

Wikipediasta
Hellenika
Ἑλληνικά
Ksenofonin Hellenikan Loeb-edition kansilehti vuodelta 1961.
Ksenofonin Hellenikan Loeb-edition kansilehti vuodelta 1961.
Alkuperäisteos
Kirjailija Ksenofon
Kieli muinaiskreikka (klassinen)
Genre historia
Julkaistu n. 362–354 eaa. jälkeen
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Hellenika eli Kreikan historia[1] (m.kreik. Ἑλληνικά, Hellēnika; lat. Hellenica) on Ksenofonin kirjoittama antiikin kreikkalainen historiateos, joka kertoo hänen oman aikansa Kreikan historiasta. Se jatkaa Thukydideen Peloponnesolaissotaa suoraan siitä, mihin se päättyy vuonna 411 eaa., ja kuvaa tapahtumia aina vuoteen 362 eaa. asti.[2][3]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teoksen synty

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ksenofonin tarkoituksena oli täydentää historiateoksellaan Thukydideen keskeneräiseksi jäänyt esitys peloponnesolaissodasta ja kuvata lisäksi oman aikansa tapahtumia kertomalla kreikkalaisen maailman vaiheista sodan lopusta Spartan valtakauden kautta Theban nousuun. Samalla teos muodostaa kertomuksen Spartan noususta, lyhyestä ylivallasta ja lopullisesta kukistumisesta.[4]

Tutkimus on osoittanut, ettei Ksenofon kirjoittanut Hellenikaa yhtenä kokonaisuutena, vaan että se on kirjoitettu kolmessa pääosassa pitkien aikavälien kuluessa. Ensimmäinen osa (kirjat I–II.3) kirjoitettiin noin vuonna 393 eaa. ja se päättää peloponnesolaissodan kuvauksen. Toinen osa (II.3–V.1), joka käsittelee sodanjälkeistä aikaa ja päättyy vuoden 387 eaa. Antalkidaan rauhaan, on ajoitettu noin vuosille 385–380 eaa. Kolmas osa (V.2–loppu), joka kuvaa Theban hegemoniaa ja päättyy vuoden 362 eaa. Mantineian taisteluun, on kirjoitettu myöhään, todennäköisesti vuosien 362–354 eaa. välillä.[4]

Ksenofonin Hellenikan katkelmia Oksyrhynkhoksen papyruksista.

Tekstihistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hellenikasta on säilynyt lukuisia käsikirjoituksia, joista kuusi katsotaan parhaimmiksi; ne ovat käsikirjoitus B eli Parisinus 1738 (1300-luku), M eli Ambrosianus A 4 (1344), D eli Parisinus 1642 (1400-luku), V eli Marcianus 368 (1300/1400-luku), C eli Parisinus 2080 (1400-luku) ja F eli Perizonianus 6 (1456). Teoksesta on löydetty myös papyruskatkelmia.[4]

Teoksen ja ylipäätään minkään Ksenofonin tekstin ensimmäinen painettu laitos (editio princeps) oli Aldus Manutiuksen Venetsiassa vuonna 1502 painama (folio). Se painettiin nimellä Paralipomena ja oli tarkoitettu edellisenä vuonna painetun Thukydideen Peloponnesolaissodan jatkoksi. Hellenika oli mukana myös Ksenofonin useimpien teosten yhteisessä editio princepsissä, jonka toimitti Euphrosynus Boninus ja painoi Philippus Junta (Filippo Giunta) Firenzessä vuonna 1516 (folio). Alduksen Ksenofonin lähes kaikkien teosten laitos, jonka toimitti Franciscus Asulanus, painettiin vuonna 1525. Henri Estienne eli Henricus Stephanus painoi kaikki Ksenofonin teokset 1561 ja toisena laitoksena 1581.[3][4]

Sisältö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ksenofonin Hellenika jakautuu seitsemään kirjaan ja kattaa neljänkymmenenkahdeksan vuoden ajanjakson. Se alkaa siitä kohdasta, mihin Thukydideen Peloponnesolaissota päättyy, eli syksystä 411 eaa., ja ulottuu aina Mantineian taisteluun vuoteen 362 eaa. asti. Näin se kattaa noin viidenkymmenen vuoden ajanjakson.[3][4] Teoksessa mainitaan kuitenkin myös Aleksanteri Ferailaisen murha, joka tapahtui vuonna 357/356 eaa.[3][5]

Kaksi ensimmäistä kirjaa kertovat peloponnesolaissodan viimeisistä vuosista täsmälleen siitä ajankohdasta alkaen, johon Thukydides päättää. Jäljellä olevat kirjat, kolmesta seitsemään, keskittyvät pääasiassa Spartaan Kreikan johtavana kaupunkivaltiona peloponnesolaissodan päättymisen jälkeen ja jatkuvat aina kauteen, jota kutsutaan Theban hegemonian ajaksi, Spartan kärsittyä tappion vuoden 371 eaa. Leuktran taistelussa.

Kirjoittain

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirja I kattaa peloponnesolaissodan niin sanotun Dekeleian sodan vaiheen vuosina 411–406 eaa. Näinä sodan vuosina Spartan ja Ateenan kilpailevat laivastot käyvät sotaretkiä Hellespontoksen alueella. Aluksi Ateenan laivasto saavuttaa useita merkittäviä merivoittoja. Kirja kertoo myös Alkibiadeen palauttamisesta Ateenan sotapalvelukseen sekä hänen paluustaan Ateenaan vuonna 407 eaa. Kirja on jaettu seitsemään lukuun.[6]

Kirja II kertoo vuosista 406–402 eaa., mukaan lukien peloponnesolaissodan päättyminen Ateenan antautumiseen vuonna 404 eaa. Se keskittyy pääasiassa Ateenan sisäpolitiikkaan sodan jälkeen. Spartalainen komentaja Lysandros määrää Ateenan muurit purettaviksi, ja Ateenasta tulee virallisesti osa Spartan hegemoniaa. Spartalaiset asettavat kaupunkiin myös uuden oligarkkisen hallinnon, niin kutsutut kolmekymmentä tyrannia. Oligarkia kukistetaan ja Ateenassa palataan jälleen demokratiaan. Kirja on jaettu neljään lukuun.[7]

Kirja III kattaa vuodet 401–395 eaa. ja siirtää näkökulman Ateenan politiikasta Spartan politiikkaan. Kirja alkaa lyhyellä kuvauksella kymmenentuhannen sotaretkestä Persian kuningasta Artakserkses II:ta vastaan, johon Ksenofon itse osallistui; tarkempi esitys tästä löytyy Ksenofonin teoksesta Kyyroksen sotaretki (Anabasis). Kirja kuvaa myös Spartan kuninkaan Agesilaos II:n johtamaa sotaretkeä Vähässä-Aasiassa persialaisia vastaan; tähän liittyy Ksenofonin Agesilaos. Keskeisiä hahmoja ovat Joonian satraapit Farnabazos ja Tissafernes, joiden liittolaisuudet vaihtelevat tapahtumien kuluessa. Kirja on jaettu viiteen lukuun.[8]

Kirja IV käsittelee tapahtumia vuosina 395–388 eaa. ja keskittyy pääasiassa Korintin sotaan. Kirja palaa kuningas Agesilaoksen Joonian sotaretkeen Persiaa vastaan vuosina 396–395 eaa. Persian satraappi Farnabazos lahjoo kreikkalaisia kaupunkivaltioita kapinoimaan Spartaa vastaan. Tämä johtaa lopulta Korintin sotaan, jossa Ateena, Korintti, Argos ja Theba liittoutuvat Spartaa vastaan. Tämän seurauksena Spartan kuningas Agesilaos kutsutaan takaisin Vähästä-Aasiasta vuonna 394 eaa. Persia asettuu Ateenan puolelle Spartaa vastaan. Farnabazos antaa maanpaossa olleen ateenalaisen kenraali Kononin johtaa Persian laivastoa useissa taisteluissa, muun muassa Knidoksen taistelussa vuonna 394 eaa. Konon saa Farnabazoksen suostumaan siihen, että Ateena saa pitää Persian laivaston ja että Persia rahoittaa Ateenan muurien uudelleenrakentamisen. Kirja on jaettu kahdeksaan lukuun.[9]

Kirja V kattaa vuodet 388–374 eaa. Korintin sodan lopussa pidetään rauhankokous vuonna 387 eaa. Sen tuloksena syntyy sopimus, jota kutsutaan kuninkaan rauhaksi. Spartalainen Foibidas valtaa Kadmeian eli Theban akropoliin, mikä mahdollistaa Spartan vallan kaupungissa vuoteen 379 eaa. asti, jolloin thebalaiset onnistuvat karkottamaan spartalaiset ja palauttamaan kaupungin hallinnan itselleen. Tämä johtaa myöhemmin Boiotian sotaan vuosina 378–372 eaa. Kirja on jaettu neljään lukuun.[10]

Kirja VI kuvaa tapahtumia vuosina 374–370 eaa. Ateenalainen kenraali Ifikrates liikkuu salaa Peloponnesoksen alueella. Leuktran taistelu merkitsee Spartalle suurta tappiota Thebaa vastaan, päättäen Boiotian sodan ja Spartan hegemonian Kreikassa, vaikka Sparta säilyttää vaikutusvaltansa vielä seuraavan vuosikymmenen ajan. Theban hegemonia alkaa kenraali Epameinondaan johdolla. Kirja on jaettu viiteen lukuun.[11]

Kirja VII kertoo vuosista 370–362 eaa. Tänä aikana Theba on Kreikan johtava suurvalta. Vanhat valtatasapainot horjuvat ja uusia syntyy. Ateena ja Sparta solmivat lyhytaikaisen liiton Thebaa vastaan. Sparta joutuu kohtaamaan kasvavaa vastarintaa sekä sisäisten kapinoiden että ulkoisten vihollisten taholta, ja Spartan ydinalue kokee ensimmäisen vieraan valloituksen vuosisatoihin. Theban hegemonia päättyy vuonna 362 eaa. Mantineian taisteluun.[12] Teos päättyy siihen, että Ksenofon sanoo päättäneensä historiansa, mutta että joku toinen voi myöhemmin jatkaa sitä.[13] Kirja on jaettu viiteen lukuun.[12]

Arviointia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hellenikaa on luonnehdittu on yleisesti ottaen kuivaksi tapahtumakertomukseksi, jonka esitystavassa ei ole juuri mitään, mikä antaisi teokselle erityistä kiinnostavuutta. Jotkin tärkeät tapahtumat käsitellään lyhyesti, mutta muutamat silmiinpistävät tapaukset esitetään jonkin verran yksityiskohtaisemmin.[3] Vaikka Ksenofonilla oli poikkeuksellisen laaja henkilökohtainen kokemus kuvaamastaan ajasta, teoksen tarkoitusta rajoittaa sen selvä spartalaismielisyys: hän pyrkii jatkamaan Thukydideen historiaa, mutta samalla esittää tapahtumat tavalla, joka suosii Spartaa ja suhtautuu kielteisesti Thebaan.[4]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit 2.57, suomennos Marke Ahonen.
  2. ↑ Linkomies, Edwin: ”Ksenofonin elämä ja teokset”. Teoksessa Ksenofon: Kyyroksen sotaretki, s. v–xvi. (Anabasis.) Suomentanut ja selittävällä hakemistolla varustanut J. A. Hollo. Johdannon kirjoittanut Edwin Linkomies. 2. painos (1. painos 1960 Antiikin klassikot -sarjassa) Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22668-8
  3. 1 2 3 4 5 Smith, William: ”Xenophon (6)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. 1 2 3 4 5 6 Brownson, Carleton L.: ”Introduction”. Teoksessa Xenophon: Hellenica, s. vii–xiv. (Volume I: Books 1–4. Translated by Carleton L. Brownson. Loeb Classical Library 88.) Cambridge, MA: Harvard University Press, 1918. (englanniksi)
  5. ↑ Ksenofon: Hellenika 6.4.35.
  6. ↑ Ksenofon: Hellenika 1.1.1–1.7.35.
  7. ↑ Ksenofon: Hellenika 2.1.1–2.4.43.
  8. ↑ Ksenofon: Hellenika 3.1.1–3.5.25.
  9. ↑ Ksenofon: Hellenika 4.1.1–4.8.39.
  10. ↑ Ksenofon: Hellenika 5.1.1–5.4.66.
  11. ↑ Ksenofon: Hellenika 6.1.1–6.5.52.
  12. 1 2 Ksenofon: Hellenika 7.1.1–7.5.26.
  13. ↑ Ksenofon: Hellenika 7.5.27.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännöksiä ja tekstilaitoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Xenophon: Hellenica. (Volume I: Books 1–4. Translated by Carleton L. Brownson. Loeb Classical Library 88.) Cambridge, MA: Harvard University Press, 1918. Kreikankielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.
  • Xenophon: Hellenica. (Volume II: Books 5–7. Translated by Carleton L. Brownson. Loeb Classical Library 89.) Cambridge, MA: Harvard University Press, 1921. Kreikankielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.

Muuta kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Gray, Vivienne: The Character of Xenophon's Hellenica. Johns Hopkins' University Press, 1989. ISBN 9780801838095 (englanniksi)
  • Kelly, D. H. & McDonald, James: Xenophon’s ‘Hellenika’. A commentary, vol. I: Hell. i.1.1–ii.2.24. (Classical and Byzantine Monographs 97) Amsterdam: Hakkert, 2019. ISBN 9789025613440 (englanniksi)
  • Underhill, G. E.: A Commentary on the Hellenica of Xenophon. Oxford: Oxford University Press, 1900. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hellenika Wikimedia Commonsissa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hellenika&oldid=23813784”