Tietosanakirja
Tietosanakirja eli ensyklopedia on aakkostettujen hakusanojen mukaan järjestetty kokoelma lyhyehköjä kirjoituksia tietyiltä tiedonaloilta.[1][2] Tietosanakirja voi olla yleinen ja sisältää tietoa useista eri aiheista, tai se voi keskittyä johonkin tiettyyn aiheeseen, kuten taiteeseen tai tekniikkaan. Tietosanakirja-artikkeleiden pituus voi vaihdella teoksesta riippuen muutamasta lauseesta useiden sivujen mittaisiin esseisiin.
Sisällysluettelo
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sana ensyklopedia johtuu kreikan sanoista enkyklios (”kehämäinen”) ja paideia (”opetus”). Ensyklopedian oli määrä kattaa vapaalle miehelle tarpeellinen yleissivistys.
Tietosanakirjalla oli rooli Ranskan suuressa vallankumouksessa 1789. Niin sanotut ensyklopedistit muokkasivat suuren ranskalaisen tietosanakirjan Encyclopédien avulla mielialoja kuningasvaltaa vastaan. Teoksen toimittajat Denis Diderot ja Jean le Rond d’Alembert antoivat artikkelien kirjoittajien julkaista siinä piilotetusti poliittisia ja uskonnonvastaisia kannanottoja. Kannanotot oli piilotettava, koska erityisesti uskonnolliset piirit vastustivat kirjasarjan julkaisua ja vaativat sen takavarikointia.[3]
Suomessa painettujen tietosanakirjojen julkaisu on tyrehtynyt internetin ilmaisen aineiston vuoksi.[4][5]
Tiedon kokonaisesityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aristoteleen teokset[6]
- Plinius vanhempi: Naturalis historia, 77 jaa.[6]
- Suda, bysanttilainen ensyklopedia 900-luvun lopulta
- Encyclopaedia synoptica, ensimmäinen suomalainen ensyklopedia vuodelta 1672
- Yrjö Karilas: Pikku jättiläinen, 1924[6]
- Tiedon portaat, 8 osaa, 1966–1970[6]
Tunnettuja tietosanakirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Encyclopédie, ou dictionnaire raisonné des sciences, des arts et des métiers; 28-osainen ranskalainen klassikko vuosilta 1751–1772
- Encyclopædia Britannica, alettiin julkaista 1700-luvun lopulla. Julkaisu painettuna päättynyt, julkaistaan verkossa[4].
- Brockhaus Enzyklopädie
- Nordisk familjebok[7]
- Meyers Konversationslexikon[8]
- Catholic Encyclopedia
- Entsiklopeditšeski slovar, Brockhaus–Jefron
- Encyclopedia Americana
- Nationalencyklopedin (NE), ruotsalainen ensyklopedia 1989–1996
- Encarta
- Wikipedia[9]
Suomalaisia tietosanakirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomenkielisiä
- Sanakirja yleiseen sivistykseen kuuluvia tietoja varten, 12 vihkoa, 12 000 hakusanaa, 1883–1890 toimittanut Agathon Meurman
- Tietosanakirja, 10 osaa, 1909–1919, täydennysosa 1922, Tietosanakirja Oy (myös verkossa[10])
- Pieni tietosanakirja, 4 osaa, 1925–1928. 3 000 sivua, Otava (myös verkossa[11])
- Uusi tietosanakirja, 2 osaa, 1929–1932, Karisto
- Iso tietosanakirja, 15 osaa 1931–1939, 2 täydennysosaa 1957–1958. 14 000 sivua, Otava
- Kodin tietokirja, 1-osainen 1935, Otava
- Jokamiehan tietosanakirja, 1-osainen 1947
- Pieni tietosanakirja, 4 osaa, 1949–1952, 3 000 sivua, Otava
- Oma maa, 12 osaa, 1958
- Pieni tietosanakirja, 4 osaa, 1958–1959, 3 200 sivua, Otava
- Otavan yksiosainen tietosanakirja, 1 osa, 1960
- Uusi tietosanakirja, 24 osaa, 1960–1966, 2 täydennysosaa 1972, Tietosanakirja Oy
- Otavan iso tietosanakirja. Encyclopaedia Fennica, 10 osaa, 1963–1967, Otava
- Fokus, 4 osaa + 1 täydennys-, taulukko- ja hakemisto-osa, 1963−1966, Otava
- Koululaisen tietosanakirja 5 osaa 1966–1969
- Combi tietosanakirja, 5 osaa + 2 hakusanaosaa 1969–1970, Tammi
- Facta, 10 osaa + hakemisto-osa, 1969–1971, WSOY
- Otavan iso Fokus, 8 osaa 1971–1975
- Koululaisen uusi tietosanakirja 7 osaa 1972–1975
- Apollo, peruskoululaisen tietosanakirja 4 osaa 1972–1974, Weilin + Göös
- Kodin suuri tietosanakirja, 15 osaa, 3 täydennysosaa. 1975–1983, Weilin+Göös
- Otavan Suuri Ensyklopedia, 10 osaa + 2 osaa käsitetietosanakirja ja hakemisto 1976–1982
- Spectrum Tietokeskus, 17 osaa, 1976–1987[12]
- Facta 2001 18 osaa + 2 hakemisto-osaa 1981–1987 + täydennysosat WSOY, myös cd ja verkossa, päivitys päättyi 2011 lopussa[4]
- Gummeruksen uusi tietosanakirja, 4 osaa, Gummerus 1987 (vuoden 1993 painoksessa 5. osa Suomen kielen sanakirja)
- Suuri Suomalainen Tietosanakirja, 2 osaa, 1988, Otava
- Suomalainen tietosanakirja, 11 osaa, 1990-luku
- WSOY iso tietosanakirja 1-10, 1995–1997 WSOY ISBN 951-0-20153-7
- Studia junior, 2001
- Factum, 8 osaa, 2003–2005, Weilin-Göös
- Tietojätti, yksiosainen Gummeruksen julkaisema tietosanakirja (useita painoksia). Samaan aineistoon pohjautuu Tietosanakirja : A-Ö, Gummerus, 1997 – 10. p. 2004
- Ruotsinkielisiä
- Uppslagsverket Finland, viimeinen osa 2007, julkaistu verkossa ilmaiseksi.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kielitoimiston sanakirjan verkkoversio: tietosanakirja. (Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja, 35.) Kotimaisten kielten keskus. ISSN 2323-3370.
- ↑ Kielitoimiston sanakirjan verkkoversio: ensyklopedia. (Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja, 35.) Kotimaisten kielten keskus. ISSN 2323-3370.
- ↑ ”Kannanoton piilottaminen tehtiin esimerkiksi niin, että artikkeli oli teeskennellyn naiivi, liioitteleva tai siinä oli viittaus artikkeliin, jossa oli täysin vastakkainen näkemys asiaan. Niinpä lapsen kuolemasta todettiin, että aidon kristityn on iloittava lapsensa kuolemasta, koska kuolema suo lapselle ikuisen autuuden.” Otavan suuri maailmanhistoria 12. Valistuksen aika, s. 206. Erling Bjøl (päätoimittaja). Suomentanut Heikki Eskelinen. Helsinki: Otava, 1985. ISBN 951-1-08415-1.
- ↑ a b c d Tiikkaja, Samuli: Internet tappoi suomalaiset tietosanakirjat – myös netissä. Helsingin Sanomat, 26.3.2012, s. C 1. Artikkelin verkkoversio. (Internet Archive)
- ↑ Muukkonen, Henrik: Internet tappoi tietosanakirjan. Talouselämä 1.12.2009. Viitattu 5.3.2016.
- ↑ a b c d Hakusana tietosanakirja teoksessa Spectrum. 12. osa, Tal–Uzb. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1980. ISBN 951-0-07251-6.
- ↑ http://runeberg.org/nf/ Projekt Runebergissa
- ↑ Meyers Konversationslexikon. 4. ed. 1885–1892.
- ↑ Shiels, Maggie: Wikipedia takes business approach 15.4.2008. BBC. Viitattu 2.5.2008. (englanniksi)
- ↑ Tietosanakirja, Runeberg-projektin digitaalinen näköispainos
- ↑ Pieni Tietosanakirja, Runeberg-projektin digitaalinen näköispainos.
- ↑ Spektrum Tietokeskus 2. painos, osa 12, s. 200, WSOY 1980, ISBN 951-0-07251-6 (osa 12)
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Häkli, Esko: Tiedon taika. Ensyklopedioista ennen ja nyt. Helsingissä: Otava, 1981. ISBN 951-1-06681-1.