Tietosanakirja

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tietosanakirja, 11 osaa, 1909–1922.

Tietosanakirja eli ensyklopedia on aakkostettujen hakusanojen mukaan järjestetty kokoelma lyhyehköjä kirjoituksia tietyiltä tiedonaloilta.[1][2] Tietosanakirja voi olla yleinen ja sisältää tietoa useista eri aiheista, tai se voi keskittyä johonkin tiettyyn aiheeseen, kuten taiteeseen tai tekniikkaan. Tietosanakirja-artikkeleiden pituus voi vaihdella teoksesta riippuen muutamasta lauseesta useiden sivujen mittaisiin esseisiin.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sana ensyklopedia johtuu kreikan sanoista enkyklios (”kehämäinen”) ja paideia (”opetus”). Ensyklopedian oli määrä kattaa vapaalle miehelle tarpeellinen yleissivistys.

Tietosanakirjalla oli rooli Ranskan suuressa vallankumouksessa 1789. Niin sanotut ensyklopedistit muokkasivat suuren ranskalaisen tietosanakirjan Encyclopédien avulla mielialoja kuningasvaltaa vastaan. Teoksen toimittajat Denis Diderot ja Jean le Rond d’Alembert antoivat artikkelien kirjoittajien julkaista siinä piilotetusti poliittisia ja uskonnonvastaisia kannanottoja. Kannanotot oli piilotettava, koska erityisesti uskonnolliset piirit vastustivat kirjasarjan julkaisua ja vaativat sen takavarikointia.[3]

Suomessa painettujen tietosanakirjojen julkaisu on tyrehtynyt internetin ilmaisen aineiston vuoksi.[4][5]

Tiedon kokonaisesityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja tietosanakirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

”Automobiili”, Tietosanakirja, 1. osa, 1909.

Suomalaisia tietosanakirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pieni tietosanakirja, neljä osaa, 1925–1928.
Spectrum, 17 osaa, WSOY 1976–1987.
Suomenkielisiä
Ruotsinkielisiä

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kielitoimiston sanakirjan verkkoversio: tietosanakirja. (Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja, 35.) Kotimaisten kielten keskus. ISSN 2323-3370.
  2. Kielitoimiston sanakirjan verkkoversio: ensyklopedia. (Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja, 35.) Kotimaisten kielten keskus. ISSN 2323-3370.
  3. ”Kannanoton piilottaminen tehtiin esimerkiksi niin, että artikkeli oli teeskennellyn naiivi, liioitteleva tai siinä oli viittaus artikkeliin, jossa oli täysin vastakkainen näkemys asiaan. Niinpä lapsen kuolemasta todettiin, että aidon kristityn on iloittava lapsensa kuolemasta, koska kuolema suo lapselle ikuisen autuuden.” Otavan suuri maailmanhistoria 12. Valistuksen aika, s. 206. Toimitus: Erling Bjøl (päätoimittaja), Stig Boberg, Göran Malmqvist. Suomentanut Heikki Eskelinen. Helsingissä: Otava, 1985. ISBN 951-1-08415-1.
  4. a b c d Tiikkaja, Samuli: Internet tappoi suomalaiset tietosanakirjat – myös netissä. Helsingin Sanomat, 26.3.2012, s. C 1. Artikkelin verkkoversio. (Internet Archive)
  5. Muukkonen, Henrik: Internet tappoi tietosanakirjan. Talouselämä 1.12.2009. Viitattu 5.3.2016.
  6. a b c d Hakusana tietosanakirja teoksessa Spectrum. 12. osa, Tal–Uzb. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1980. ISBN 951-0-07251-6.
  7. http://runeberg.org/nf/ Projekt Runebergissa
  8. Meyers Konversationslexikon. 4. ed. 1885–1892.
  9. Shiels, Maggie: Wikipedia takes business approach 15.4.2008. BBC. Viitattu 2.5.2008. (englanniksi)
  10. Pieni Tietosanakirja, Runeberg-projektin digitaalinen näköispainos.
  11. Spektrum Tietokeskus 2. painos, osa 12, s. 200, WSOY 1980, ISBN 951-0-07251-6 (osa 12)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikisanakirja
Wikisanakirjassa on tähän liittyvä sananselitys: tietosanakirja.
  • Häkli, Esko: Tiedon taika. Ensyklopedioista ennen ja nyt. Helsingissä: Otava, 1981. ISBN 951-1-06681-1.