Grekobuddhalaisuus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Grekobuddhalainen Buddha-patsas.

Grekobuddhalaisuus oli kulttuurinen synkretismi eli sulautuma hellenistisen ja buddhalaisen kulttuurin välillä. Se kehittyi 800 vuoden ajanjakson (n. 400-luvulta eaa. 400-luvulle jaa.) aikana Keski-Aasiassa alueella, joka vastaa nykyajan Afganistania ja Pakistania. Grekobuddhalaisuus vaikutti etenkin buddhalaiseen taiteeseen. Se levisi silkkitien mukana Kaukoitään, Kiinaan ja Koreaan ja Japaniin saakka.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hellenistisen Kreikan ja buddhalaisuuden yhteydet alkoivat Aleksanteri Suuren Lähi-idän ja Keski-Aasian valloitusretkestä 334 eaa. Aleksanteri ulotti valtakuntansa Indus-joelle luoden siten kontaktin Intiaan, buddhalaisuuden syntypaikkaan. Aleksanteri perusti useita kaupunkeja Oxusin ja Baktrian alueille ja kreikkalaisia siirtokuntia Khyberin solan, Gandharan ja Punjabin seuduille. Alueet muodostavat kulkuväylän Himalajan ja Kush-vuoriston välillä.

Aleksanteria seurasi kreikkalais-intialaiset kulttuurivaihdon lähteinä seleukidien kuningaskunta ja edelleen kreikkalais-baktrialainen kuningaskunta (kolmennalta toisella vuosisadalle eaa.) ja Intialaiskreikkalainen kuningaskunta (toiselta ensimmäiselle vuosisadalle eaa.) ja lopulta Kushan keisarikunta (ensimmäiseltä kolmannelle vuosisadalle jaa). Grekobuddhalainen kulttuurivaihto tyrehtyi lopulta 300-luvulla jaa. hunnien invaasioon ja myöhemmin islamin laajenemiseen.

Taiteelliset vaikutteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gandharan taiteessa aihesisältö oli vahvasti buddhalaisista, kun taas ulkoasu oli pääosin länsiaasialaista tai hellenististä.

Tapa kuvata Buddhaa ihmishahmoisena pidetään sitä useimmiten grekobuddhalaisena piirteenä. Ennen kreikkalaisia vaikutteita jumalaksi korottautunutta Buddhaa sopi kuvata vain symbolien, kuten jalanjäljen tai rukouspyörän kautta. Monet tyylilliset elementit tyypillisissä Buddhan kuvauksissa osoittavat kreikkalaisesta vaikutuksesta.

Grekobuddhalainen pantheoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet buddhalaiset jumaluushahmot saattavat olla kreikkalaisten jumalten inspiroimia. Esimerkiksi leijonantaljainen Herakles saattaa olla Buddhan suojelijan, Vajrapanin esikuva. Etenkin mahayana-buddhalaisuudessa näkyvät tämänkaltaiset vaikutteet, kuten japanilaisessa tuulenjumalassa Fujinissa, jota lienee inspiroinut Kreikan Boreas tai äitijumala Haritissa, johon on mahdollisesti vaikuttanut Tykhe.

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.