Sogdiana

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sogdiana noin 300 eaa.

Sogdiana eli Sogd (tadžikiksi Суғд, muinaispersiaksi Sughuda, pers. ‏سغد‎, kiin. 粟特) oli muinaisten sogdien asuttama maakunta Zeravšan- ja Kaškadarja-jokien varsilla nykyisten Uzbekistanin ja Tadžikistanin alueella. Sen keskuksena toimi Marakanda eli nykyinen Samarkand.

500–300-luvuilla eaa. Sogdiana kuului akemenidien valtakuntaan. Vuosina 329–328 sen asukkaat kävivät Spitamenesin johdolla sitkeää taistelua Aleksanteri Suuren joukkoja vastaan. Aleksanterin kuoltua alue kuului seleukidien valtakuntaan, 200-luvulta eaa. Kreikkalais-baktrialaiseen kuningaskuntaan ja ajanlaskumme ensimmäisinä vuosisatoina Kušaan. 300–400-luvuilla Sogdianan valtasivat valkoiset hunnit, 500–600-luvuilla turkkilaiset ja 600–700-lukujen vaihteessa arabit.

300–700-luvuilla Sogdianassa oli useita autonomisia ruhtinaskuntia. Alueella oli huomattava merkitys idän kansojen talous- ja kulttuurielämässä. Sogdilaiset kauppiaat hallitsivat silkkikauppaa. Kiinan ja Keski-Aasian Mervin välisille karavaaniteille perustettiin sogdilaisia siirtokuntia. 400–700-luvuilla rakennettiin monumentaalirakennuksin koristettuja linnoitettuja kaupunkeja. Kuvataiteessa on turkkilaisia, iranilaisia, intialaisia, kiinalaisia ja bysanttilaisia vaikutteita. Sogdin kieli tunnetaan 300–900-luvuilla laadittujen buddhalaisten, manikealaisten ja nestoriaanisten tekstien perusteella.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 24, kniga I, s. 66. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1976.