Persia

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Persian valtakunta)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee valtiota. Kielestä, katso persian kieli.
Akemenidien hallitsema Persian valtakunta laajimmillaan noin 490 eaa.

Persia on Lähi-idän alueella sijainnut historiallinen valtio, jonka nimi on nykyään Iran. Persialaiset löivät heitä hallinneet assyrialaiset vuonna 612 eaa. Akemenidien suku hallitsi Persiaa vuoteen 330 eaa., jolloin Aleksanteri Suuri kukisti kuningas Dareios III:n ja poltti silloisen pääkaupungin Persepoliin. Persia kävi monia sotia Roomaa ja Bysanttia vastaan. Vuonna 628 Persia oli romahtanut pitkän Bysanttia vastaan käydyn sodan jälkeen, ja arabit pystyivät valloittamaan sen vuonna 639.

Persia sai nimensä nykyisen etelä-Iranin alueesta, joka tunnettiin nimellä Persis. Muinaiset kreikkalaiset alkoivat käyttää sanaa koko Iranin ylängöstä.[1]

21. maaliskuuta 1935 Persia vaihtoi virallisesti nimensä Iraniksi.[2]

 Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Persiankieliset iranilaiset ovat sassanidien kaudesta alkaen käyttäneet maasta nimitystä Iran, joka tarkoittaa ”arjalaisten valtakuntaa”, kun taas lännessä on käytetty kreikkalaisilta periytyvää Persia-nimitystä. Vuonna 1935 šaahi Reza Pahlavi vaati kansainvälistä yhteisöä käyttämään Iran-nimeä.[3] Hänen poikansa Muhammad Reza Pahlavi salli 1959 sekä Persia- että Iran-nimien käytön. Iran on vakiintunut muoto puhuttaessa nyky-Iranista, mutta historiallisesta Iranista käytetään usein edelleen nimitystä Persia. Vuoden 1979 islamilaisen vallankumouksen jälkeen maan koko nimi on ollut Iranin islamilainen tasavalta.

Muinainen Persia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malline:Pääartikkeli:

Persialaisia sotureita Ištarin portissa Pergamon-museossa.

Muinoin Etelä-Persiassa lähellä Etelä-Babyloniaa oli Elam-niminen valtio. Mesopotamian kauppatiet veivät Iranin sisäosiin, joissa oli monia paikallisia valtioita. Persian imperiumilla tarkoitetaan yleensä Akemenidien dynastiaa 648–330 eaa. Akemenidit nousivat kapinaan Meediaa vastaan, ja vuosisatojen kuluttua Aleksanteri Suuri valtasi Persian. Kyyros Suuri loi Persian muinaisen suurvallan yhdistäen alueen 559 eaa. Persia laajeni Turkkiin ja Keski-Aasiaan. Kyyros Suuri valloitti Uus-Babylonian 539 eaa.

Kyyroksen seuraaja Kambyses II valtasi Egyptin, ja Dareios I:n aikana muinainen akemenidien Persia oli laajimmillaan. Valtakuntaan kuuluivat myös Vähän-Aasian länsirannikolla sijainneet kreikkalaiset kaupungit kuten Miletos. Kun ne vuonna 499 eaa. nousivat kapinaan, alkoivat persialaissodat, joiden aikana Persia yritti valloittaa Kreikankin. Kreikkalaiset pysäyttivät Dareioksen alaisten persialaisten etenemisen Marathonin taistelussa. Dareioksen poika Kserkses I koetti myös vallata Kreikan, mutta kreikkalaiset löivät persialaiset Plataian taisteluissa.

Muinainen Persia oli ensimmäinen todellinen supervalta, joka yhdisti suuren maa-alueen. Persian alueita hallitsivat satraapit. Persia kukistui, kun makedonialainen valloittaja Aleksanteri Suuri kukisti Persian 334–330 eaa. Aleksanteri Suuren kuoltua Persia jäi Seleukokselle, ja maata hallitsivat kreikkalaiset (hellenistiset) seleukidit.

Iranin historian muita kausia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iranin historian aikajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Persia Encyclopedia Britannica. Viitattu 8.3.2014. (englanniksi)
  2. Iran timeline & profile BBC. Viitattu 8.3.2014. (englanniksi)
  3. Timeline Iran BBC News