Reza Pahlavi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Reza Pahlavi
Aʿlāhazrat Homāyuni Šāhanšāh
Rezashah.jpg
Iranin šaahi
Valtakausi 15. joulukuuta 192516. syyskuuta 1941
Kruunajaiset 25. huhtikuuta 1926
Edeltäjä Ahmad Shah Qajar
Seuraaja Mohammad Reza Pahlavi
Persian 20. pääministeri
Valtakausi 28. lokakuuta 19231. marraskuuta 1925
Edeltäjä Mohammad Ali Foroughi
Seuraaja Hassan Pirnia
Syntynyt 15. maaliskuuta 1878
Ālasht, Persia
Kuollut 26. heinäkuuta 1944 (66 vuotta)
Johannesburg, Transvaal, Etelä-Afrikka
Puoliso Maryam Khanum
Tadj ol-Molouk
Turan Qamar al Molk Amir Soleimanein
Esmat Dowlatshahi
Lapset
Suku Pahlavi
Isä Abbas-Ali Dadash-Beyg
Äiti Noushafarin
Uskonto šiialaisuus
Reza Pahlavin kruunajaiset

Šaahi Reẕā Pahlavī (16. maaliskuuta 187726. heinäkuuta 1944) oli Persian šaahi vuosina 1925–1935 ja Iranin šaahi vuosina 1935–1941.

Reza Khan kasvoi pienessä kylässä Māzandarānin provinssissa. Hän liittyi kasakkaprikaatiin 15-vuotiaana. Vuonna 1911 hän osallistui taisteluihin Abol Hossein Mirza Farmanfarmaianin joukoissa vallankaappausta yrittänyttä Salar al-Dolehia vastaa. Reza Khan ylennettiin luutnantiksi. Vuonna 1912 hänestä tuli kapteeni, 1915 eversti ja 1918 kenraali.[1]

21. helmikuuta 1921 Reẕā Pahlavī suoritti sotilasvallankaappauksen ja kaatoi vanhan hallitsevan Qajar-dynastian jota hallitsi silloin šaahi Ahmad Shah Qajar. 25. huhtikuuta 1926 hän kruunautti itsensä šaahiksi ja otti nimekseen Reza Shah Pahlevi.[1]

Reza Pahlavin 16-vuotisen hallitsijakauden aikana Persiasta tuli moderni länsimaalainen valtio. Uudet päällystetyt tiet tulivat ja Trans-Iranin rautatie valmistui. Nykyaikainen koulutusjärjestelmä otettiin käyttöön. Hallintoa muutettiin länsimaisten valtioiden perustuslakimallin mukaiseksi. Oikeusjärjestelmää länsimaalaistettiin ja tuomioistuinjärjestelmä otettiin käyttöön. Laaja teollistaminen toteutettiin. 21. maaliskuuta 1935 hän vaati kansainvälistä yhteisöä käyttämään Persiasta nimeä Iran,[1] jota maan persialaiset olivat käyttäneet sassanidien dynastian ajoista lähtien.

Iran oli 1900-luvun alussa englantilaisten ja venäläisten etupiireihinsä jakama vasallivaltio. Šaahi Reza Pahlavin aikakaudella maa sai itsenäisyyttä. Toisessa maailmansodassa Neuvostoliitto ja Iso-Britannia hyökkäsivät Iraniin ja miehittivät maan. Taustalla olivat šaahin tekemät öljykaupat saksalaisten kanssa, sekä Neuvostoliiton eteläisen avustuslinjan rakentaminen.

Neuvostoliitto ja Iso-Britannia syrjäyttivät Reza Pahlavin ja nostivat valtaistuimelle hänen poikansa Mohammad Reza Pahlavin. Neuvostoliitto ja Iso-Britannia toivoivat että nuori šaahi olisi yhteistyöhaluisempi liittoutuneiden kanssa kuin isänsä. Reza Pahlavi ajettiin maanpakoon Mauritiuksen saarelle.[2] Hän kuoli Johannesburgissa, Etelä-Afrikassa.[1]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reza Shahin nai vuonna 1894 Maryam Khanumin (k. 1904). He saivat yhden tyttären:

  • Fatemeh Pahlavi (1903–1992)

Toinen vaimo oli Tadj ol-Molouk. He saivat viisi lasta

  • Šams Pahlavi (1917–1996)
  • Mohammad Reza Pahlavi (1919–1980)
  • Ashraf Pahlavi (1919–2016)
  • Ali Reza Pahlavi I (1922–1954)

Vuonna 1922 hän nai Turan Qamar al Molk Amir Soleimaneinin (1904–1995). He saivat yhden pojan:

  • Gholam Reza Pahlavi (1923–2017)

Reza Shahin neljäs vaimo oli Esmat Dowlatshahi (1904–1995). He saivat viisi lasta:

  • Abdul Reza Pahlavi (1924–2004)
  • Ahmad Reza Pahlavi (1925–1981)
  • Mahmud Reza Pahlavi (1926–2001)
  • Fatimeh Pahlavi (1928–1987)
  • Hamid Reza Pahlavi (1932–1992)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Reza Shah Pahlavi iran Chamber Society. Viitattu 24.6.2016.
  2. Reza Shah in Exile The Institute for Iranian Contemporary Historical Studies (IICHS). 2012. Viitattu 24.6.2016.