Ai Khanum

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ai Khanum
Korinttilainen pylväs Ai Khanumista
Korinttilainen pylväs Ai Khanumista
Sijainti

Ai Khanum
Koordinaatit 37°9′54″N, 69°24′31″E
Valtio  Afganistan
Historia
Tyyppi hellenistinen kaupunki
Alue Takhar
Aiheesta muualla

Commons-logo.svg Ai Khanum Commonsissa

Ai Khanum oli Amudarjan varrella nykyisessä Afganistanissa sijainnut hellenistinen kaupunki. Se perustettiin Aleksanteri Suuren valloitusretkien jälkeen. Aluetta hallitsivat Aleksanterin jälkeen ensin seleukidit ja lopulta itsenäinen kreikkalais-baktrialainen kuningaskunta. Kaupunki tuhoutui jue zhi-paimentolaisten hyökkäyksessä suurin piirtein vuonna 150 eaa. jonka jälkeen myös kreikkalainen vaikutus alueella alkoi taantua.

Kaupungin kulttuurissa ja arkkitehtuurissa oli kreikkalaisia, mutta myös itämaisia vaikutteita.

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ai Khanumin kartta.

Ai Khanum sijaitsee Afganistanin Takharin maakunnassa noin 100 kilometriä Konduzin kaupungista koilliseen.[1] Alue on Amudarjan eli historiallisen Oxusjoen laakson keskiosaa. Kaupunki sijaitsi Amudarjan ja Kokčan yhtymäkohdassa. Alue tunnettiin Baktriana. Aikanaan seutu oli kastelukanavien risteämää tuottoisaa maatlousaluetta. Kaupunki hallitsi myös hieman kaukaisempaa Badakhšanin aluetta, joka tunnettiin rubiineista ja lapislatsuliista.[2]

Itse Ai Khanum kattaa kolmikulmaisen alueen, jolla on kokoa 1 800x1 600 metriä. Kaupunkia ympäröi muuri. Suurin osa kaupungin rakennuksista oli alakaupungissa, minkä lisäksi Ai Khanum käsitti kukkulalla sijainneen akropoliksen eli linnavuoren. Muurien ulkopuolella oli vielä esikaupunki ja nekropoli, eli hautausmaa.[2]

Kaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mahdollisesti filosofia esittävä vanhan miehen veistos.

Rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin arkkitehtuuri yhdisteli kreikkalaisia ja itämaisia piirteitä. Hellenistisiä rakennuksia olivat esimerkiksi gymnasion ja teatteri. Ai Khanumin gymnasion oli aikanaan valtava rakennus, johon kuului useita sisäpihoja. Pihoilla harjoitettiin liikuntaa ja älykllisiä aktiviteetteja. Gymnasioniin kuului myös kylpylätiloja. Teatteri rakennettiin mutatiilistä. Aikanaan teatterilla on esitetty kreikkalaisia näytelmiä. Kaupungin merkkihenkilöt rakennuttivat muurien sisään omia hautamonumenttejaan. Yhteen niistä vanhimmista haudattu Kineas saattaa olla kaupungin perustaja. Hellenistiseen vaikutukseen kuuluvat myös portiikit, joiden pylväät edustavat tavallisimmin korinttilaista, doorilaista ja harvemmin joonialaista tyyliä.[2]

Kaupungista tunnetaan kolmen temppelin rauniot. Temppeleistä kaikki oli rakennettu itämaiseen tyyliin. Temppeleistä ensimmäinen muistuttaa tyyliltään akhaimenidien iranilaisia ja keskiaasialaisia temppeleitä. Toinen muistuttaa Dura-Europosin parthialaisia temppelejä ja kolmas on kolmicellainen. numismatiikan perusteella Ai Khanumin pantheon oli pelkästään kreikkalainen. Rakennusten tyylin perusteella paikallisen uskonnon voidaan kuitenkin olettaa olleen piirteiltään synkreettinen. Kaupungin yläluokka rakennutti suuria kartanoja, jotka poikkeavat kreikkalaisten kaupunkien tyylistä. Aseita säilytettiin suurella asevarastolla.[2]

Ai Khanumin huomattavin rakennus oli palatsi, jonka pinta-ala oli noni 300 m². Palatsi sijaitsi alakaupungin keskustassa. Siihen kuului useita portiikkeja, sisäpihoja, asuintiloja ja hallinnollisia tiloja. Palatsin aarrekammio sisälsi suuren määrän jalokiviä ja lapislatsulia. Niitä varastoitiin ruukkuihin, joihin tehtiin kreikkalaisia kaiverruksia.[2]

Taiteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kybele vaunuineen.
Antiokhos II Ai Khanumista löydetyssä kolikossa.

Ai Khanumin taide-esineet tehtiin konservatiiviseen kreikkalaiseen tyyliin. Veistoksiin lukeutuvat esimerkiksi delfiiniä esittävä suihkulähde ja kuvataiteisiin kylpylän kasvi- ja eläinaiheiset mosaiikit. Kaupnugista on löydetty osia aikanaan elävän kokoisista patsaista. Tämä tyyli levisi Ai Khanumin kaudella ympäri Keski-Aasiaa. Kaupnugissa valmsitettu keramiikka edusti paitsi kreikkalaista, mutta myös omaa kotoperäistä tyyliään. Kaupungin käsityöläiset valmistivat erilaisia tavallisia käyttöesineitä, sekä esimerkiksi norsunluusta valmistettuja arvoesinetiä. Kuuluisa yksittäinen löydös on hopeinen mitalli, jossa kuvataan jumalatar Kybelelä leijonien vetämässä vaunussa.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ai Khanum oli kreikkalainen siirtokuntakaupunki, joka perustettiin Aleksanteri Suuren vallattua alueita Keski-Aasiassa vuosina 329–327 ennen ajanlaskun alkua.[2] Mahdollisesti Ai Khanum on historiallisissa lähteissä mainittu Oxuksen varrelle perustettu Aleksandria. Oxuksen Aleksandria on kuitenkin liitetty myös muihin paikkoihin, kuten Uzbekistanin puolella sijaitsevaan Kampyr Tepeen.[3] Nykyinen nimi Ai Khanum on uzbekin kieltä ja se tarkoitta eri tavoin kääntäen joko kuutarta tai kuun kasvoja. Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen alue kuului vuoden 250 eaa. paikkeille saakka seleukidien valtakuntaan. Sittemmin se itsenäistyi kreikkalais-baktrialaisena kuningaskuntana. Suurin piirtein vuoden 150 eaa. paikkeilla[2] kaupunki tuhottiin pohjoisesta saapuneiden jue zhi-paimentolaiskansan hyökkäyksessä. Kreikkalainen vaikutus Baktriassa taantui ja vetäytyi lopulta Hindukušin eteläpuolelle. Alueelle muodostui sittemmin Kušan-valtakunta.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Afghanistan 004. Ai Khanum US Department of Defense. Arkistoitu 17.7.2015. Viitattu 29.11.2020. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h Paul Bernard: ĀY ḴĀNOM Encyclopædia Iranica. Cultural prosperity training resource. Viitattu 29.11.2020. (englanniksi)
  3. Jona Lendering: Ai Khanum Livius.org. Viitattu 29.11.2020. (englanniksi)
  4. Andrei Sergejeff: Afganistanin historia - Silkkitietä kulttuurien risteykseen, s. 50, 59. Gaudeamus Helsinki University Press, 2011. ISBN 978-952-495-219-4.