Talibanin hyökkäys 2021

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Talibanin hyökkäys
Osa Afganistanin sotaa (2001–2021)
Talibanin hallitsema alue Kabulin valtauksen jälkeen 15. elokuuta.
Talibanin hallitsema alue Kabulin valtauksen jälkeen 15. elokuuta.
Päivämäärä:

1. toukokuuta 202115. elokuuta 2021

Paikka:

Afganistan

Lopputulos:

Talibanin voitto

Aluemuutokset:

Taliban miehitti suurimman osan Afganistanista

Osapuolet

Afganistanin islamilaisen emiraatin lippu Afganistanin islamilainen emiraatti

 Afganistan
 Yhdysvallat

Komentajat

Hibatullah Akhundzada

Ashraf Ghani
Amrullah Saleh
Joe Biden

Vahvuudet

55 000 – 85 000 (arvio)[1]

150 000 – 200 000 (arvio)[2]
300 000[2] – 350 000[3]
(muodollinen vahvuus)

Tappiot

10 414 kuollutta[4]
5472 haavoittunutta[4]
80 vangittua[4]
(Afganistanin hallituksen väite)

?

Talibanin hyökkäys vuonna 2021 oli vuodesta 2001 käydyn Afganistanin sodan viimeinen merkittävä sotilasoperaatio. Afganistanissa vuosikymmeniä oleilleet Yhdysvaltain joukot alkoivat vetäytyä maasta keväällä 2021. Toukokuussa Taliban alkoi hyödyntää syntynyttä tyhjiötä yhä aggressiivisemmin ja valloitti nopeassa tahdissa ensin syrjäseudut ja sitten merkittävät asutuskeskukset. Elokuun puoliväliin mennessä suurin osa maasta oli järjestön hallinnassa. Taliban valloitti pääkaupunki Kabulin 15. elokuuta, julisti voittaneensa sodan ja perusti Afganistanin islamilaisen emiraatin. Vanha hallitus kaatui ja presidentti Ashraf Ghani pakeni maasta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tausta (2001–2021)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvallat miehitti Afganistanin syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen vuonna 2001. Liki 20 vuotta jatkuneen sodan jälkeen Donald Trumpin johtama Yhdysvallat sekä afganistanilainen äärijärjestö Taliban solmivat rauhansopimuksen helmikuussa 2020. Taliban sitoutui katkaisemaan välinsä terroristijärjestöihin ja hillitsemään harjoittamaansa väkivaltaa vastineeksi siitä, että Yhdysvallat vetäisi sotilaansa Afganistanista toukokuuhun 2021 mennessä.[5]

Tammikuussa 2021 Yhdysvaltain uudeksi presidentiksi nousi Joe Biden, joka määräsi hallintonsa selvittämään, noudattiko Taliban sopimusta. Huhtikuussa Biden ilmoitti, että Yhdysvallat vetäytyisi Afganistanista viimeistään 11. syyskuuta 2021. Myös muut Nato-joukot alkoivat vetäytyä Afganistanista. Esimerkiksi Yhdistynyt kuningaskunta alkoi kotiuttaa neuvonantajia, jotka auttoivat paikallisten sotilaiden koulutuksessa. Sekä Yhdysvallat että Yhdistynyt kuningaskunta jatkoivat diplomaattisen ja humanitaarisen tuen antamista Afganistanin hallitukselle.[5]

Talibanin voitto (touko–elokuu 2021)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallituksen joukot taistelussa.
Siviilejä ja taliban-taistelijoita Kabulin lentokentän edustalla.

Ulkomaisten joukkojen vetäytyminen rohkaisi Talibania aiempaa aggressiivisempaan sodankäyntiin.[6] Toukokuussa Taliban teki aiempaa enemmän hyökkäyksiä, ja Helmandissa käytiin taisteluja talibanien sekä hallituksen joukkojen välillä. Pääkaupunki Kabuliin tehty pommi-isku surmasi 55 ja haavoitti 150 ihmistä. Osa Kabulin lähellä sijaitsevasta Vardakin maakunnasta joutui Talibanin haltuun.[5]

Kesäkuussa Taliban laajensi hallitsemaansa aluetta nopeasti, ja taisteluja käytiin 26:ssa Afganistanin 34:stä maakunnasta.[5] Kuun lopulla järjestö oli jo riittävän vahva hyökkäämään maakuntakeskuksiin.[6] 22. kesäkuuta Taliban otti hallintaansa Tadžikistanin vastaisen rajan Sher Khan Bandarissa. Heinäkuun 2. päivä Yhdysvallat vetäytyi strategisesti tärkeältä Bagramin lentokentältä ja suurin osa Afganistanissa yhä oleilleista amerikkalaissotilaista poistui maasta. Kabulissa sijainneen suurlähetystön suojaksi jäi pieni osasto. Pääministeri Boris Johnson ilmoitti 8. heinäkuuta, että suurin osa Yhdistyneen kuningaskunnan joukoista oli vetäytynyt Afganistanista.[5] Heinäkuun mittaan yhä useampi merkittävä asutuskeskus joutui Talibanin hyökkäysten kohteeksi.[5]

Elokuun alussa Taliban salamurhasi useita korkea-arvoisia Afganistanin hallituksen edustajia. Elokuun 8. päivään mennessä järjestö oli miehittänyt suurimman osan Pohjois-Afganistanista ja katkaisi tärkeimmät Kabuliin johtavat tiet. Hallituksen sotilaat alkoivat antautua Talibanille suurin joukoin.[5]

11. elokuuta Yhdysvallat arvioi, että Afganistanin hallitus luhistuisi 90 päivän sisällä. Joe Biden kehotti afgaaneja yhdistymään ja taistelemaan kansakuntansa puolesta. Kaksi päivää myöhemmin Taliban valloitti Heratin ja Kandaharin, ja Yhdysvaltain asevoimat korjasi arviotaan. Nyt Kabulin ennustettiin joutuvan Talibanin valtaan hyvin pian. Taliban miehitti Mazar-i-Sharifin 14. elokuuta viimeisenä Pohjois-Afganistanin suurkaupunkina. Merkittävistä kaupungeista enää Kabul ja Jalalabad olivat hallituksen joukkojen hallussa.[5]

Sekä Yhdysvallat että Yhdistynyt kuningaskunta lähettivät Kabuliin lisäjoukkoja turvaamaan ulkomaiden kansalaisten sekä afgaaniliittolaisten evakuointia. Taliban valloitti Kabulin ja Jalalabadin 15. elokuuta ja julistautui sodan voittajaksi. Vanha hallitus kaatui ja Afganistanin presidentti Ashraf Ghani pakeni maasta ”verilöylyn välttämiseksi”.[5] Talibanin edustajat ilmoittivat perustaneensa Afganistanin islamilaisen emiirikunnan.[7] Kabulin valtauksesta huolimatta Taliban ei heti saanut haltuunsa koko maata, vaan vastarinta jatkui Panjshirin laaksossa.[8] Alueen hallinnasta käytiin elo–syyskuun taitteessa taisteluja, joissa kumpikin osapuoli kärsi suuria tappioita.[9]

Ilmasilta (elokuu 2021)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evakuointikonetta lastataan 21. elokuuta.

Evakuointilennot jatkuivat, vaikka Taliban oli jo julistautunut voittajaksi.[5] Viimeinen Yhdysvaltain asevoimien lentokone poistui Kabulin kansainväliseltä lentoasemalta 31. elokuuta 2021, mikä merkitsi Yhdysvaltain historian pisimmän sodan päättymistä. Yhteensä Afganistanista evakuoitiin 18-päiväisen ilmasillan aikana yli 122 000 ihmistä. Ulkomaiden kansalaisten lisäksi joukossa oli länsimaiden kanssa yhteyistyötä tehneitä afgaaneja, joiden pelättiin joutuvan Talibanin kostotoimien kohteeksi.[10][11] Afganistaniin jäi arviolta 100–200 Yhdysvaltain kansalaista, jotka olisivat halunneet paeta maasta. Heistä suurin osa oli sukulaistensa luona vierailleita kaksoiskansalaisia.[11] Afgaaniliittolaisista suurin osa jäi evakuoimatta.[12]

Yhteensä Kabulin kenttää suojaamassa oli tuhansia länsimaisia sotilaita, ja evakuointilentoja lähti päivittäin jopa sata. Myös Suomi lähetti Afganistaniin virkamiehiä ja sotilaita, jotka turvasivat 330 henkilön evakuoinnin. Heistä 250 oli Suomen kansalaisia, oleskeluluvan saaneita tai Suomen Kabulin-lähetystön työntekijöitä ja heidän perheenjäseniään. Loput 80 olivat EU-delegaatteja tai Nato-operaation henkilöstöä, joiden evakuoiminen kuului Suomen kiintiöön. Lisäksi afgaaneja evakuoitiin humanitaarisistä syistä.[13] Kireän aikataulun sekä etukäteissuunnitelmien puutteen vuoksi Suomi evakuoi muihin länsimaihin verrattuna melko vähän ihmisiä, mikä herätti julkista keskustelua ja paheksuntaa. Afganistaniin jäi Suomen kanssa yhteistyötä tehneitä vartijoita ja tulkkeja, kehityshankkeiden työntekijöitä sekä muutama Suomen kansalainen.[14]

Osapuolet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talibanin joukot lepäävät taistelujen välillä.

Yhdysvaltain arvion mukaan Talibanin vahvuus oli noin 75 000 miestä. Hieman ennen Kabulin menetystä Yhdysvaltain hallitus väitti, että Afganistanin hallituksella oli noin 350 000 miestä aseissa.[3] Asevoimien henkilöstön lisäksi lukuun oli laskettu muut poliisi ja turvallisuusjoukot.[1] Suuri osa näistä joukoista oli kuitenkin olemassa vain paperilla,[3] eikä poliisivoimilla ollut Talibanin vastaiseen sotaan tarvittavaa koulutusta ja kalustoa.[2] Ajatuspaja CNA:n arvion mukaan taisteluihin valmiiden joukkojen vahvuus oli todellisuudessa vain noin 150 000 – 200 000 miestä.[1][2]

Afganistanin hallituksen asevoimat olivat selvästi Talibania suuremmat ja paremmin varustetut. Niiden toiminta oli kuitenkin tehotonta ja reaktiot talibanien hyökkäyksiin vaimeita.[6] Vain pieni osa Afganistanin asevoimien joukoista kykeni tehokkaaseen toimintaan. Nämä yksiköt kärsivät suhteettoman suuria tappioita ja olivat pahasti ylirasittuneita.[2] Hallituksen joukkojen taistelutahto oli heikko, ja laajamittainen korruptio teki tehokkaasta vastarinnasta vaikeaa.[15] Afganistanissa tavallisten kansalaisten uskollisuus ei useinkaan kohdistu valtioon vaan paikallisempiin instituutioihin: perheeseen, kylään, heimoon ja omaan maakuntaan. Hallituksen joukkoihin kuului muodollisesti satoja tuhansia sotilaita, mutta todellisuudessa suuri osa heistä ei osallistunut taisteluihin, vaan maksetut palkat menivät komentavien upseerien taskuun.[16] Lisäksi Afganistanin asevoimat oli suunniteltu toimimaan yhteistyössä Naton kanssa. Kun Yhdysvaltain ilmatuki loppui, katosivat myös afgaaniarmeijan toimintaedellytykset.[17] Jopa kaluston oikeaoppinen huolto ja käyttö oli ilman ulkomaisia neuvonantajia vaikeaa, sillä monet sotilaat olivat lukutaidottimia.[2] Kabulin länsimielisen hallituksen legitimiteetti oli paikallisten keskuudessa heikko ja sitä pidettiin tuontitavarana ulkomailta.[17]

Talibanit olivat hyvin motivoituneita, ja menestys nosti heidän taistelutahtoaan entisestään.[16] Kannatus oli voimakkainta maaseudulla, jonka kehittämisen länsi oli laiminlyönyt. Kaupunkilaiseliitin ja maalaisköyhälistön välinen vastakkainasettelu sai Talibanin propagandassa paljon huomiota.[17] Apunaan Talibanilla oli laaja ruohonjuuritason verkosto. Järjestö oli myös salaa yhteydessä moniin Afganistanin asevoimien komentajiin ja taivutteli nämä vaihtamaan puolta.[3] Suurin osa talibaneista on paštuja; muiden etnisten ryhmien keskuudessa kannatus on vähäistä.[18] Yhdysvaltain ja Yhdistyneen kuningaskunnan mukaan Taliban syyllistyi sotaretken aikana lukuisiin sotarikoksiin. Järjestö on kiistänyt väitteet.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c How do Afghanistan forces and Taliban compare?. Al Jazeera, 4.8.2021. Viitattu 30.8.2021. (englanniksi)
  2. a b c d e f Dale, Daniel: Fact-checking Biden's assertion that the Afghan military was '300,000 strong'. CNN, 17.8.2021. Viitattu 30.8.2021. (englanniksi)
  3. a b c d Tollast, Robert: How Afghanistan's Army was pulled apart by corruption and backroom deals. The National News, 16.8.2021. Viitattu 21.8.2021. (englanniksi)
  4. a b c Press Release. Ministry of Defence. (Touko–elokuussa 2021 julkaistuissa lehdistötiedotteissa kerrotut tappiot.) Viitattu 21.8.2021. (englanniksi)
  5. a b c d e f g h i j k Brader, Claire: Timeline of Taliban offensive in Afghanistan. House of Lords Library, UK Parliament 17.8.2021. Viitattu 21.8.2021. (englanniksi)
  6. a b c Taliban. Encyclopædia Britannica, 16.8.2021. Viitattu 20.8.2021. (englanniksi)
  7. Kabul near standstill on day one of the Taliban’s ‘Emirate’. Al Jazeera,16.8.2021. Viitattu 20.8.2021. (englanniksi)
  8. Vaarakallio, Sampo: Taliban jäi jumiin Panjshirin laaksoon – hallituksen nimittäminen pantiin jäihin. Yle, 4.9.2021. Viitattu 5.9.2021. (englanniksi)
  9. Hasala, Irina: Taleban-lähteet väittävät järjestön vallanneen myös viimeisen sitä vastustaneen maakunnan Panjshirin. Helsingin Sanomat, 3.9.2021. Viitattu 5.9.2021.
  10. Gaouette, Nicole; Hansler, Jennifer; Starr, Barbara & Liebermann, Oren: The last US military planes have left Afghanistan, marking the end of the United States' longest war. CNN, 31.8.2021. Viitattu 5.9.2021. (englanniksi)
  11. a b Gore, D’Angelo; Farley, Robert & Robertson, Lori: How Many Americans and Allies Are Left in Afghanistan? FactCheck.org, 2.9.2021. Viitattu 5.9.2021. (englanniksi)
  12. Seldin, Jeff: US 'Haunted' About Leaving 'Majority' of Afghan Allies Behind. VOA, 2.9.2021. Viitattu 5.9.2021. (englanniksi)
  13. Toivonen, Terhi; Stenrood, Maria & Koivisto, Matti: Suomi onnistui evakuoimaan Afganistanista kaikkiaan 330 henkilöä, puolustusministeri Kaikkosen mukaan terrori-iskut eivät vaikuttaneet lopettamisaikatauluun. Yle, 27.8.2021. Viitattu 8.9.2021. (englanniksi)
  14. Valtanen, Tero: Ulkoasiainvaliokunnan Mika Niikko yllättyi Afganistan-evakuoinneista: Oliko Suomi ainoa, joka ei kyennyt tarjoamaan turvaa lähetystöään suojanneille?. Yle, 12.9.2021. Viitattu 12.9.2021.
  15. Ääriliike Taliban etenee vauhdilla Afganistanissa – tutkijan mukaan sitä siivittää asevoimien korruptio: "Rivissä on väkeä, jota ei oikeasti olekaan" Yle Uutiset. Viitattu 21.8.2021.
  16. a b Korruptio selittää Afganistanin armeijan nopean romahduksen vain osin, sanoo tutkija: "Kuin yrittäisi lyödä nyrkillä kaasua" Savon Sanomat. 15.8.2021. Viitattu 15.8.2021.
  17. a b c Pilke, Antti: Afganistanin yllätysluhistuminen saattoi olla viimeinen niitti demokratian viemiselle asein – tutkija: Ajatus oli älytön. Yle, 21.8.2021. Viitattu 21.8.2021.
  18. Töyrylä, Katriina: Vahva valtio on ollut vain unelma Afganistanissa – Talibanille ilmoittautui jo vastustaja. Yle, 21.8.2021. Viitattu 21.8.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]