Afganistanin sota (2001–2021)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Afganistanissa vuodesta 2001 käytyä sotaa; muista sodista on luettelo nimellä Afganistanin sotahistoria.
Afganistanin sota
Osa terrorisminvastaista sotaa
Collage of the War in Afghanistan (2001-present).png
Päiväys7. lokakuuta 200131. elokuuta 2021
PaikkaAfganistan
Casus belli Syyskuun 11. päivän iskut
Status
Osapuolet
Afganistan Pohjoinen liitto
 Yhdysvallat
Afganistan Afganistanin kansallinen armeija
 Kanada
 Nato
ISAF-Logo.svg ISAF (2006–2014)
Afganistanin islamilainen emiraatti
Taliban
Al-Qaida
Hezb-e-Islami
Uzbekistanin islamilainen liike
Komentajat
Tommy Franks
David Fraser
Mohammed Fahim
Mullah Omar
Osama bin Laden
Ayman al-Zawahiri
Mullah Dadullah
Gulbuddin Hekmatyar
Jalaluddin Haqqani
Baitullah Mehsud
Vahvuudet
ISAF-Logo.svg ISAF 150 000[1] yli 120 000
Tappiot

Afganistanin turvallisuusjoukot: yli 10 086 kuoli
Pohjoinen liitto: yli 200
Koalitio: 2 774 kaatunutta (USA: 1 790, UK: 395)[2]


Koalition haavoittuneet: yli 22 618 haavoittui (USA: 14 793[3], UK: 5 312[4] [5], Kanada: yli 1 850, muut: yli 2 500)
Yhdysvaltain siviili-urakointi: 981 kuoli, 12 272 haavoittui[6]
Yhteensä: yli 14 007 kuoli ja yli 25 000 haavoittui
n. 41 000

Neuvostojoukkojen vetäydyttyä Afganistanista 1989 kymmenvuotisen sodan jälkeen taistelut jatkuivat maassa sisällissotana [7]. Pataanien muodostama sunnilainen Taliban-hallinto salli Al-Qaida-terrorijärjestön toimia alueellaan. Al-Qaidan tuhoisien syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen Afganistanin sota laajeni 7. lokakuuta 2001 kun Yhdysvaltain, Yhdistyneen kuningaskunnan, Australian ja Afganistanin pohjoisosaa hallinneen pohjoisen liiton joukot hyökkäsivät Afganistaniin syrjäyttääkseen maan Taliban-hallinnon ja tuhotakseen Talibanin suojissa toimineen Al-Qaidan.

Sodalla ei ole vakiintunutta nimeä, mutta se on osa 1978 alkanutta Afganistanin sisällissotaa. Yhdysvallat näkee sodan osana "terrorisminvastaista sotaa" – kenraalin Tommy Franksin johtama operaatio oli nimeltään Enduring Freedom (suom. kestävä vapaus).[8] Brittijoukkojen operaatio oli nimeltään Operation Veritas[9].

Yhdysvallat ilmoitti vetävänsä joukkonsa maasta elokuun 2021 loppuun mennessä. Vuoden 2002 tammikuussa maahan saapuivat YK:n turvallisuusneuvoston päätöksellä monikansalliset ISAF-joukot (International Security Assistance Force), joiden tavoitteena on Afganistanin hallintoviranomaisten toiminnan tukeminen ja turvallisuuden ylläpitäminen, jotta jälleenrakentaminen olisi mahdollista. Vuonna 2006 Naton ISAF-operaatio yhdistettiin Yhdysvaltain Enduring Freedom -operaation kanssa. Syyskuussa 2008 Yhdysvaltojen operaatiot laajenivat Pakistanin puolelle heidän joukkojensa iskiessä sinne ohjuksin ja erikoisjoukoin.[10]

Afganistanin sota on pakottanut useat eurooppalaispoliitikot eroamaan tehtävistään. Saksan työministeri Franz Josef Jung pakotettiin eroamaan marraskuussa 2009, koska hän salaili saksalaisjoukkojen aiheuttamia siviiliuhreja.[11] Saksan presidentti Horst Köhler joutui eroamaan kytkettyään Saksan taloudelliset intressit ja Afganistanin sodan toisiinsa.[12] Alankomaissa hallitus hajosi Afganistanin sotaa koskeviin erimielisyyksiin.[13]

Al-Qaidan johtaja Osama bin Laden surmattiin toukokuussa 2011 Pakistanin Abbottabadissa. Presidentti Barack Obama asetti joukkojen vetäytymisen takarajaksi vuoden 2014 lopun. Päävastuu sodasta luovutettiin Afganistanin turvallisuusjoukoille 28. joulukuuta 2014[14] ja länsimaalaiset joukot päättivät läsnäolonsa Afganistanissa viimeisten yhdysvaltalaisjoukkojen poistuttua maasta 31. elokuuta 2021.

Sodan tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Afganistan oli ollut sisällissodassa vuodesta 1978 lähtien. Neuvostojoukkojen poistuttua maasta vuonna 1989 sisällissota kiihtyi vuonna 1994 mujahideen-joukkojen sisäiseksi taisteluiksi kunnes Afganistanilainen islamilainen valtio ajautui Talibanin haltuun. Afganistanin islamilainen emiraatti perustettiin vuonna 1996.[7][15] Emiraatti tuki mujahideen-taistelijoita ja salli terroristijärjestö Al-Qaidan verkoston toiminnan maassa. Kesään 2001 mennessä Talibania vastustaneen Pohjoisen liiton hallussa oli enää vain noin 10 prosenttia Afganistanin pinta-alasta.[15]

Vuonna 2001 Al-Qaida iski Yhdysvaltoihin. Syyskuun 11. päivän terrori-iskut World Trade Centeriin ja Pentagoniin myöntänyt Osama bin Laden Al-Qaida-ryhmineen piti tukikohtaansa Afganistanissa Taliban-hallinnon suojissa. YK:n turvallisuusneuvosto oli vaatinut terroristiksi epäillyn bin Ladenin luovuttamista jo joulukuussa 2000. Iskujen tekijöiden selvittyä Yhdysvaltain presidentti George W. Bush vaati talibaneja luovuttamaan bin Ladenin ja muut Al-Qaidan johtajat sekä sulkemaan terroristien koulutusleirit. Kaksi päivää ennen hyökkäystä Taliban tarjosi kompromissia, jonka mukaan bin Ladenia vastaan nostettaisiin syyte afganistanilaisessa tuomioistuimessa. Myös bin Ladenin luovuttamista ulkopuoliselle maalle harkittaisiin, jos Yhdysvallat ensin luovuttaisi bin Ladenia koskevan todistusaineiston. Yhdysvallat ei suostunut tarjoukseen.[16]

Sodan kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltojen hyökkäys Afganistaniin 2001–2002[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

7. lokakuuta 2001 klo 16.30 UTC yhdysvaltalais- ja brittijoukot aloittivat taliban- ja Al-Qaida -kohteiden pommitukset Kabulissa, Kandaharissa ja Jalalabadissa.[17] Kahden ensimmäisen viikon strategiset pommitukset Taliban-johtoa ja viestiyhteyksiä vastaan eivät tuottaneet tulosta. Hyökkäyksen painopiste siirrettiin rynnäkköön Talibanin taistelujoukkoja vastaan. Marraskuun alussa Yhdysvaltojen erikoisjoukot hyökkäsivät Kandahariin. Pohjoisen liiton joukot pääsivät nyt etenemään.

Mazar-i-Sharifin kaupunki vallattiin 9. marraskuuta. Kaupunkia puolustaneet taliban-taistelijat teloitettiin. Mazar-i-Sharifin menetyksen jälkeen monet pohjoiset maakunnat antautuivat ilman vastarintaa talibanien tukijoiden vaihtaessa puolta. Yöllä 12. marraskuuta talibanjoukot vetäytyivät Kabulista kohti etelää. Kaupunkia jäi puolustamaan vain kourallinen ulkomaalaisia Al-Qaida-taistelijoita, jotka 13. marraskuuta saapuneet Pohjoisen liiton joukot voittivat nopeasti. Seuraavan 24 tunnin aikana kaikki Iranin rajan vastaiset maakunnat antautuivat, myös tärkeä Heratin kaupunki.

Yhdysvaltalais- ja brittijoukkoja Helmandin maakunnassa 2007

Pohjoisessa Afganistanissa 10 000 Taliban-taistelijaa vetäytyi Konduzin kaupunkiin, joka saarrettiin 16. marraskuuta mennessä. Etelässä talibanjoukot olivat perääntyneet jo Kandahariin asti. Noin 2000 Al-Qaida-taistelijaa, joukossa melko varmasti myös bin Laden, oli linnoittautunut Tora Boran vuoristoon 50 kilometriä lounaaseen Jalalabadista. Yhdysvaltain ilmavoimat aloittivat massiiviset pommitukset linnoitusten tuhoamiseksi. Konduz antautui 25. marraskuuta, ja noin 2 000 taistelijaa teloitettiin välittömästi tai tukehtui kuoliaaksi kuljetuksen aikana. Qala-e-Jangin vankilassa alkoi samana päivänä kapina noin 600 vangin noustua vangitsijoitaan vastaan. Kapinan tukahduttaminen kesti kolme päivää ja merkitsi taisteluiden loppua pohjoisessa Afganistanissa.

Etelässä Kandahar oli vielä Talibanin hallinnassa. Taisteluun osallistunut noin 1 000 Yhdysvaltojen merijalkaväen sotilaan joukko-osasto oli ensimmäinen suuri yksikkö, joka taisteli Talibanin joukkoja vastaan. Raskaiden pommitusten heikentämät Talibanin joukot oli valmis antautumaan 6. joulukuuta, mutta Yhdysvallat ei suostunut antautumisen ehtoon, armahdukseen Talibanin ja Al-Qaidan johtajille. 7. joulukuuta Talibanin johtaja Mullah Omar nähtiin viimeisen kerran moottoripyöräsaattueessa pakenemassa Kandaharista kohti Uruzganin maakunnan vuoristoa. Muut Taliban-johtajat pakenivat Pakistaniin Paktian ja Paktikan maakuntien kautta ja kaupunki jäi Pohjoisen liiton joukkojen käsiin. Taistelut jatkuivat Tora Borassa. Al-Qaidan taistelijat puolustautuivat luolissa ja bunkkereissa heimopäälliköiden joukkoja, Yhdysvaltain erikoisjoukkoja ja ilmaiskuja vastaan. Taistelut jatkuivat vaikeassa maastossa 17. joulukuuta asti, jolloin viimeinen luolakompleksi vallattiin. Bin Ladenin tai hänen ruumiinsa etsinnät jatkuivat tammikuulle asti, mutta hänestä tai muista Al-Qaidan johtajista ei löydetty merkkejä. Vielä maaliskuussa 2002 Yhdysvaltojen ja Afganistanin heimojen joukot hyökkäsivät 1 000–5 000 uudelleen ryhmittynyttä Taliban-taistelijaa vastaan yli 3 000 metrin korkeudessa Paktian maakunnassa.[18] Operaatio Anakondaksi nimettyyn hyökkäykseen osallistui noin kaksi tuhatta sotilasta. Kahdeksan amerikkalaista sotilasta kuoli ja 82 haavoittui.[19] Afgaanien tappioista ei ole tietoja.

Arviot sodan ensimmäisenä vuonna kuolleiden siviilien määrästä liikkuvat 1 000:n ja 3 600:n välillä.lähde? Sodan vuoksi epäsuorasti kuolleiden siviilien määriä ei ilmeisesti ole tutkittu tarkasti. Brittiläisen Guardian-lehden artikkeli puhuu muutamista kymmenistä tuhansista.lähde tarkemmin? Sodan aikana monet humanitääriset järjestöt pelkäsivät suurkatastrofia, mikäli sota jatkuisi kiivaana vielä lähestyvänä talvena. Tämän vuoksi Yhdysvalloille esitettiin vaatimuksia keskeyttää sotatoimet humanitäärisen tilanteen helpottamiseksi.

Taistelujen ensimmäinen vaihe oli ohitse vain muutamassa kuukaudessa.

Konflikti jatkuu 2002–2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavat neljä vuotta tilanne oli suhteellisen rauhallinen. Vältettyään taisteluja kesän 2002 talibanjoukkojen rippeet aloittivat syksyllä värväyksen pastualueilla Afganistanissa ja Pakistanissa. Taistelut jatkuivat hajanaisina. Vuonna 2003 Talibanin keskeiset johtajat perustivat pakistanilaisen kaupungin mukaan nimetyn Quetta Shura -johtoryhmän.[20] Lyödyksi luultu Taliban keräsi voimia ja aktivoitui uudelleen keväällä 2006. Kesällä 2006 ISAF:in vastuualue laajennettiin koko maahan ja se siirrettiin NATO-johtoon. Operaatioon liitettiin myös Yhdysvaltain terrorismin vastaiset joukot. Länsimaisten joukkojen vastaiset taistelijat alkoivat hyödyntää tienvarsipommeja ja itsemurhapommituksia. Kesällä 2006 NATO suoritti kaksi suurta operaatiota, kesäkuussa Operaatio Mountain Thrustin ja syyskuussa Operaatio Meduusan.

Merkittävä itsemurhapommi-isku tapahtui helmikuussa 2007 Yhdysvaltain hallussa olevalle Bagramin lentokentälle, samaan aikaan kun varapresidentti Dick Cheney vieraili maassa. Kesän 2007 suurimmat taistelut käytiin Choran kylästä Orūzgānin maakunnassa ja Musa Qulasta. Toinen merkittävä Talibanin isku oli hyökkäys vankilaan Kandaharissa 13. kesäkuuta 2008, jossa vapautettiin 400–1 000 vankia.

Yhdysvaltojen erikoisjoukot surmasivat Al-Qaidan johtajan Osama bin Ladenin sotilasoperaatiossa Pakistanin puolella Abbottabadin kaupungissa. Presidentti Barack Obama asetti myöhemmin Yhdysvaltojen kaikkien joukkojen maasta vetäytymisen takarajaksi vuoden 2014 lopun.

Kansainvälisten joukkojen hidas vetäytyminen 2013–2021[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päävastuu sodasta luovutettiin Afganistanin turvallisuusjoukoille 28. joulukuuta 2014.[14] Afganistanin sota ei kuitenkaan päättynyt Yhdysvaltojen vetäydyttyä. Levottomuudet ja talibanien hyökkäykset alkoivat lisääntyä heti Yhdysvaltojen joukkojen vetäytymisen alettua. Maaliskuussa 2015 kasvaneet väkivaltaisuudet pakottivat Yhdysvallat hidastamaan joukkojen lopullista vetäytymistä.[21] Vetäytymisestä huolimatta Yhdysvallat on jatkuvasti tehnyt sotilasoperaatioita ja ilmaiskuja Afganistanissa. Lisäksi maassa on useita erikoisjoukkojen yksiköitä.[22]

Vuonna 2020 Taliban-liike on kävi rauhanneuvotteluja Afganistanin hallituksen kanssa. Taliban suostui rauhanneuvotteluihin, kun Yhdysvallat sitoutui vetämään joukkonsa kokonaan Afganistanista. Viimeisen amerikkalaisen sotilaan oli määrä poistua vuoden 2021 toukokuuhun mennessä.[23]

Talibanin uusi vahvistuminen ja hyökkäys 2021–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talibanin joukkoja Kabulin kansainvälisen lentoaseman edustalla.

Taliban valtasi alaa maaseudulla nopeasti sen jälkeen, kun Yhdysvallat aloitti vetäytymisensä.[24][25][26] Se vetäytyi pois Bagramin lentotukikohdasta heinäkuun alussa 2021.[27] Yhdysvallat jatkoi vielä heinäkuussa ilmaiskuja Talibania vastaan.[28] Elokuussa sota oli edennyt taisteluiksi kaupungeista.[29][30] . Afganistanin armeija romahti laajoilla alueilla noin viikossa.[31] Paikalliset heimopäälliköt halusivat antautua ja näin välttää taistelutuhoja.[32] 13. elokuuta 2021 Taleban valvoi jo Afganistanin toiseksi suurinta kaupunkia Kandaharia ja yli puolta maakunnista.[33] Hallituksen hallussa olivat suurista kaupungeista enää Kabul ja Mazar-e Šarif.[34] Useat länsimaat ilmoittivat evakuoivansa suurlähetystöjensä henkilökunnan, maassa olevat kansalaisensa ja heitä avustaneita Afganistanin kansalaisia, joiden arvioitiin olevan vaarassa. USA, Kanada ja Britannia ilmoittivat lähettävänsä sotilaita turvaamaan vetäytymisen.[35]

Taliban saartoi 15. elokuuta Kabulin.[36] Hallitus ilmoitti neuvottelevansa Talibanin kanssa rauhanomaisesta vallansiirrosta.[37] Pian kuitenkin presidentti Ashraf Ghani pakeni maasta ja hallinto romahti Talibanin joukkojen valaltessa Kabulin.[38] Yhdysvallat piti hallussaan vielä Kabulin lentoasemaa, jolta järjestettiin evakuointilentoja. Viimeiset yhdysvaltalaisjoukot poistuivat maasta lentoaseman kautta 20-vuotta kestäneen sodan jälkeen 31. elokuuta 2021,[39] ja presidentti Joe Biden julisti Yhdysvaltain historian pisimmän sodan päättyneeksi.[40][41] Tämän jälkeen taisteluja käytiin vielä Panjshirin laaksossa,[42] jonka Taliban valloitti syyskuun alussa.[43]

Liittouman joukot: kuolemantapauksia vuosittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Iso-Britannia
Yhdistynyt kuningaskunta
Kanada
Kanada
Yhdysvallat
Yhdysvallat
Muut Yhteensä
2001 - - 12 - 12
2002 3 4 49 13 69
2003 - 2 48 7 57
2004 1 1 52 6 60
2005 1 1 99 30 131
2006 39 36 98 18 191
2007 42 30 117 43 232
2008 51 32 155 57 295
2009 108 32 317 64 521
2010 103 16 499 93 711
2011 46 4 418 98 566
2012 44 .. 310 48 402
2013 9 .. 127 25 161
2014 6 .. 55 14 75
2015 2 .. 22 3 27
Yhteensä 455 158 2 378 521 3512

Päivitetty viimeksi 21. joulukuuta 2015.[44]

Siviiliuhrit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arviot siviiliuhrien määristä vaihtelevat noin 14 000 ja 31 000 välillä. Hyökkäyksen alussa koalition ilmaiskut toivat huolen siviiliuhreista, ja koalition sotatoimet ovatkin vaatineet lukuisia siviiliuhreja. Sodan edetessä Taliban-taistelijoiden osuus Afganistanin sodan siviiliuhreista on noussut selvästi liittoutuman lukuja korkeammaksi. Vuonna 2011 YK:n mukaan sodassa kuoli heinäkuuhun mennessä 1 462 siviiliä, joiden kuolemista 80 % oli islamistikapinallisten aiheuttamia.[45]

Siviiliuhrien määrä vuosittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(Luvuista puuttuu runsaasti kirjaamattomia uhreja. Sodan eri osapuolten aiheuttamia kuolemantapauksia ei ole eritelty.)

Vuosi Uhreja Lisätietoja
2001 1 100–1 300 Yhdysvaltojen pommitusoperaatiot
2002 3 300 Erityisesti alkuvuonna
2003 71
2004 11
2005 20
2006 130
2007 14 000
2008 370
2009 7 500
2010 9 000
2011 3 021 YK:n raportin mukaan
2012 62 YK:n raportin mukaan
2013 1 340 YK:n raportin mukaan
2014 ..

Lähde: En-wiki, Civilian_casualties_in_the_War_in_Afghanistan

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Foreign Affairs: America's longest war – Two Decades in Afghanistan. Foreign Affairs Anthology Series, Toukokuu 2021. foreignaffairs.com. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. International Security Assistance Force and Afghan National Army strength & laydown NATO. Viitattu 31.5.2009. (englanniksi)
  2. Operation Enduring Freedom, Afghanistan iCasualties. 2009. Viitattu 7.10.2018.
  3. Operation Iraqi Freedom (OIF) U.S. Casualty Status Defenselink.mil. 27.11.2009. Viitattu 7.10.2018.
  4. http://www.mod.uk/DefenceInternet/AboutDefence/CorporatePublications/DoctrineOperationsandDiplomacyPublications/OperationsInAfghanistan/OpHerrickCasualtyAndFatalityTables.htm (Arkistoituja kopioita – Internet Archive)
  5. http://www.mod.uk/NR/rdonlyres/03645441-065E-4E0A-9F62-B8AEBDAC8151/0/opherrickcasualtytablesto15june2010.pdf[vanhentunut linkki]
  6. Miller, T. Christian: U.S. Government Private Contract Worker Deaths and Injuries ProPublica. 23.9.2009. Viitattu 7.10.2018 (englanniksi).
  7. a b Afghanistan profile - Timeline 31.1.2018. BBC - News. Viitattu 7.10.2018 (englanniksi).
  8. Franks runs the day-to-day operations of the Afghan campaign 24.10.2001. CNN. Viitattu 13.5.2008 (englanniksi).
  9. Operation Veritas UK Ministry of Defence. Viitattu 7.10.2018 (englanniksi).
  10. Ten Said Killed In U.S. Missile Attack In Pakistan Radio Free Europe / Radio Liberty. 12.9.2008. Viitattu 12.9.2008. (englanniksi)
  11. Saksan työministeri eroaa Afganistan-kohun vuoksi Yle – Uutiset. 27.11.2009. Viitattu 6.8.2010.
  12. Saksan presidentti eroaa Afganistan-lausuntojen takia Yle – Uutiset. 31.5.2010. Viitattu 6.8.2010.
  13. Hollanti ennenaikaisiin vaaleihin Afganistan-kiistan takia Yle – Uutiset. 20.02.2010. Viitattu 6.8.2010.
  14. a b O'Donnell, Lynne: US Formally Ends War Huffingtonpost. 28.12.2014. Viitattu 7.10.2018 (englanniksi).
  15. a b Maizland, Lindsay: What Is the Taliban? Council on Foreign Relations. Viitattu 15.8.2021. (englanniksi)
  16. Taliban 'will try Bin Laden if US provides evidence' The Guardian. 5.10.2001. Viitattu 7.10.2018 (englanniksi).
  17. Summary reports - October 2001 to December 2001 Operation Veritas. 3.12.2001. UK Ministry of Defence. Viitattu 7.10.2018 (englanniksi).
  18. Operation Anaconda costs 8 U.S. lives CNN.com. 4.3.2002. Viitattu 7.10.2018.
  19. Pike, John: Military - Operation Anaconda GlobalSecurity.org. 5.7.2011. Viitattu 7.10.2018.
  20. Foreign Affairs 2021 s. 3–4
  21. Lederman, Josh: US to slow troop withdrawal from Afghanistan Apnews.myway.com. Viitattu 13.7.2015. (englanniksi)
  22. Ahmed, Azam & Goldstein, Joseph: Taliban Gains Pull U.S. Units Back Into Fight in Afghanistan The New York Times. Viitattu 13.7.2015. (englanniksi)
  23. Suomalaisryhmä kokoaa tärkeää avustuspakettia Afganistanin tueksi – Aikaa on vähän ja tehtävä vaikea, sillä sotaa ja neuvotteluja käydään yhtä aikaa yle.fi. Viitattu 15.10.2020. (suomeksi)
  24. Taliban on vallannut Afganistanissa nopeasti jo kymmeniä alueita sen jälkeen, kun Yhdysvallat aloitti vetäytymisen Yle Uutiset. Viitattu 6.8.2021.
  25. Afganistan | Talebanin hyökkäys jatkuu Afganistanissa, ääriliike yrittää tunkeutua kolmeen merkittävään kaupunkiin Helsingin Sanomat. 1.8.2021. Viitattu 6.8.2021.
  26. Afganistan | Afganistanin tilanne kiristyy länsijoukkojen poistumisen alla: Talebanille uusia alueita, naapurimaa harkitsee jo pakolaisleirin pystyttämistä Helsingin Sanomat. 5.7.2021. Viitattu 6.8.2021.
  27. Afganistan | Yhdysvaltalaiset poistuivat Bagramin lentotukikohdasta ilmoittamatta, lähtö tuli yllätyksenä afganistanilaisjoukoille: ”He eivät kertoneet meille” Helsingin Sanomat. 6.7.2021. Viitattu 6.8.2021.
  28. Afganistan | Yhdysvallat jatkaa ilmaiskuja Talebania vastaan Afganistanissa Helsingin Sanomat. 25.7.2021. Viitattu 6.8.2021.
  29. Afganistan | Taistelut keskeisistä kaupungeista jatkuvat Afganistanissa, Talebania syytetään siviilien tappamisesta Helsingin Sanomat. 3.8.2021. Viitattu 6.8.2021.
  30. Afganistan | Taleban valtasi maakunnan pääkaupungin Afganistanissa – taistelut maan isoissa kaupungeissa kiihtyvät Helsingin Sanomat. 6.8.2021. Viitattu 6.8.2021.
  31. Afganistan | ”Tämä on kohta taputeltu”, sanoo asiantuntija Afganistanin tilanteesta – Talebanin murskavoitot yllättivät ja nyt Kabulin kaatuminen näyttää ajan kysymykseltä Helsingin Sanomat. 13.8.2021. Viitattu 13.8.2021.
  32. Afganistanin armeijan romahtaminen vahvisti Talibania – sotasaaliina maastoautoja ja helikoptereita Yle Uutiset. Viitattu 13.8.2021.
  33. Afganistan | Taleban on vallannut Afganistanin toiseksi suurimman kaupungin sekä Kabulin viereisen kaupungin – Yhteensä ääriliike hallitsee nyt 18 maakunnan pääkaupunkia Helsingin Sanomat. 13.8.2021. Viitattu 13.8.2021.
  34. Parkkinen, Sonja: Afganistan | ”Tämä on kohta taputeltu”, sanoo asiantuntija Afganistanin tilanteesta – Talebanin murskavoitot yllättivät ja nyt Kabulin kaatuminen näyttää ajan kysymykseltä Helsingin Sanomat. 13.8.2021. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 14.8.2021.
  35. Huusko, Jukka & Halminen, Laura: Afganistan | Suomi evakuoi Afganistanista enintään 130 paikalta palkattua työntekijää ja heidän perheenjäsentään, tulijat saavat oleskeluluvan – UM:n tiedotustilaisuus katsottavissa Helsingin Sanomat. 13.8.2021. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 14.8.2021.
  36. Taliban vallannut Jalalabadin, pääkaupunki Kabul äärijärjestön ympäröimä Yle Uutiset. Viitattu 15.8.2021.
  37. Kabulissa suurlähetystöjen evakuoinnit käynnissä, ulkoministeri Haaviston mukaan Suomen ensimmäisestä evakuointierästä tehty ratkaisuja Kaleva. Viitattu 15.8.2021.
  38. Afghanistan conflict: Kabul falls to Taliban as president flees BBC News. BBC. Viitattu 31.8.2021. (englanniksi)
  39. Afghanistan: Last US military flight departs ending America's longest war BBC News. BBC. Viitattu 31.8.2021. (englanniksi)
  40. President Joe Biden: 'The war in Afghanistan is now over'. YouTube, CNBC Television 31.8.2021. Viitattu 8.9.2021. (englanniksi)
  41. Gaouette, Nicole; Hansler, Jennifer; Starr, Barbara & Liebermann, Oren: The last US military planes have left Afghanistan, marking the end of the United States' longest war. CNN, 31.8.2021. Viitattu 5.9.2021. (englanniksi)
  42. Vaarakallio, Sampo: Taliban jäi jumiin Panjshirin laaksoon – hallituksen nimittäminen pantiin jäihin. Yle, 4.9.2021. Viitattu 5.9.2021. (englanniksi)
  43. Roggio, Bill: Taliban completes conquest of Afghanistan after seizing Panjshir. FDD’s Long War Jounral, 6.9.2021. Viitattu 8.9.2021. (englanniksi)
  44. Operation Enduring Freedom, Afghanistan: Fatalities By Year iCasualties. 2009. Viitattu 7.10.2018.
  45. Afghan civilian deaths rise, insurgents responsible for most casualties – UN 14.7.2011. U.N. News Centre. Viitattu 10.1.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]