Abu Sayyaf

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Abu Sayyaf
AQMI Flag asymmetric.svg
Perustettu 1991
Tyyppi Islamistijärjestö
Toiminta-alue  Filippiinit
Jäsenet noin 300

Abu Sayyaf (arab. جماعة أبو سياف‎, Abū Sayyāf, tunnetaan myös nimellä al-Harakat al-Islamiyya) on islamistinen separatistiryhmä, joka toimii Filippiinien eteläisillä saaristoilla. Ryhmän perusti Ustadz Abdurajak Janjalani, joka toimi Afganistanin sisällissodassa sissijohtaja Abdul Rasul Abu Sayyafin oppipoikana.

Ryhmä on syyllistynyt pommi-iskuihin, salamurhiin, sieppauksiin ja kiristykseen pyrkiessään luomaan itsenäisen islamilaisvaltion läntiseen Mindanaoon. Ryhmän lopullinen tavoite on pan-islamistisen supervaltion luominen Malesian saaristoon.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Operaatio Bonjinka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abu Sayyaf perustettiin Basilanin saarella Filippiineillä vuonna 1991 johtajanaan Abdurajak Janjalani. Järjestö tunnettiin alun perin nimellä Harakat-ul al Islamiya, ja sen tarkoituksena oli hävittää kristinuskon vaikutus pääosin muslimien asuttamalta Etelä-Filippiineiltä sekä islamilaisen valtion perustaminen Mindanaolle. Janjalani pyrki myös luomaan yhteyksiä Filippiinien ulkopuolella toimiviin järjestöihin ja osallistumaan näiden hankkeisiin. Järjestön soluja paljastui niin sanotun Bonjinkan operaation paljastutta viranomaisille. Suunnitelmiin kuului muun muassa paavi Johannes Paavali II:n ja Yhdysvaltain presidentti Bill Clintonin murhat, Yhdysvaltojen lähetystöjen pommittaminen Manilassa ja Bangkokissa sekä lentoliikenteessä tehtävät iskut. Koko suunnitelman taustalla oli World Trade Centerin pommi-iskun vuonna 1993 suunnitellut Ramzi Yousef. Suunnitelmat menivät pieleen, kun Yousefin vuokraamassa asunnossa Manilassa syttyi tulipalo pommintekovälineiden aiheuttamana.[1]

Kolme vuotta operaatio Bonjinkan paljastumisen jälkeen Abdurajak Janjalani sai surmansa laukaustenvaihdossa poliisin kanssa Basilanin saarella. Johtohahmon kuolema aiheutti järjestön jakautumisen eri ryhmittymiin sekä alkuperäisen islamilaisen ideologian korvautumisen rahan hankkimisella kaappausten ja kiristysten avulla.[1]

Jolon panttivankikriisi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Jolon panttivankikriisi

Ryhmä tuli suomalaisten tietoisuuteen keväällä 2000, kun ryhmä länsimaalaisia turisteja, joukossa suomalaiset Seppo Fränti ja Risto Vahanen, otettiin Malesiaan kuuluvalla Sipadanin saarella panttivangeiksi ja kuljetettiin Jololle. "Robottina" tunnettu johtaja Ghalib Andang jäi kiinni joulukuussa 2003 Sululla. Hän menehtyi vankilamellakassa 15. maaliskuuta 2005.

Abu Sayyaf vapautti 9. syyskuuta 2000 länsimaalaiset panttivangit Libyan maksettua Fräntin, Vahasen ja muiden panttivankien vapauttamisesta terroristijärjestön vaatimat miljoonan dollarin lunnaat.

Nykypäivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2003 Khaddafi Janjalani ja Jainal Antel Sali alkoivat viedä järjestöä takaisin juurilleen eli islamilaiseen terrorismiin. Kaappauksia ja kiristyksiä vähennettiin, ja uudeksi kohteeksi nousivat länsimaiset ja siviilikohteet Filippiineillä. Aby Sayyaf alkoi myös tehdä yhteistyötä Jemaah Islamiyah -järjestön kanssa. Järjestö on kuitenkin huomattavasti heikompi kuin alkuaikoinaan. Siihen kuului vuoden 2013 tienoilla arviolta noin 100 kokoaikaista ja noin 200 väliaikaista jäsentä. Järjestöä heikensivät etenkin Yhdysvaltojen tukeman Filippiinien armeijan sitä vastaan tekemät iskut.[1]

Vuonna 2020 Abu Sayyafin sieppaukset ja terroriteot jatkuvat edelleen. Järjestön jäsenet sieppaavat usein kalastajia Filippiinien, Malesian ja Indonesian välisiltä merialueilta. Abu Sayyaf liittyy myös useisiin viimeaikaisiin itsemurhaiskuihin.[2]

Järjestö on jakautunut neljään osaan. Jololla vaikuttaa kaksi Abu Sayyafin ryhmää. Kolmas ryhmä toimii naapurisaarella Basilanilla ja neljäs Mindanaon saarella. Ne kaikki rahoittavat toimintaansa panttivankeja ottamalla, mutta lisäksi osa ryhmistä on kytketty myös kansainväliseen terrorismiin ja ääri-islamilaiseen Isis-järjestöön.[2]

Jolon panttivankitapauksen aikaan Abu Sayyafilla oli viisi johtajaa, joista neljä on sittemmin tapettu, mutta heidän tilalleen on tullut uusia. Jolon saarella suomalaisia pitäneen haaran johtaja Radulan Sahiron on yhä elossa.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Abu Sayyaf.