Türki

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Türki (1000-luvulta lähtien türkčä tai türk tili, myöhemmin türkī) on eräiden turkkilaisten kansojen historiallisista kirjakielistä käytetty nimitys. Niiden perustana on tšagatain kieli, johon sulautui paikallisten turkkilaisten kielten aineksia.

Türkillä on useita alueellisia variantteja:

  • Keski-Aasian türki, jota käytettiin 1500-luvun puolivälistä 1900-luvun alkuun saakka persian kielen rinnalla Keski-Aasiassa, Itä-Turkestanissa sekä osittain myös Koillis-Iranissa, Pohjois-Afganistanissa ja Pohjois-Intiassa. Se perustuu iranilaisvaikutteisiin karlukkilais-uiguurilaisiin murteisiin, joiden pohjalta kehittyivät myöhemmät uzbekin ja uiguurin kielet. Keski-Aasian türkiin ovat vaikuttaneet myös kiptšakkilaiset (nykyiset kazakin ja karakalpakin kielet) sekä itäoguusilaiset murteet (nykyinen turkmeeni), khorasaninturkki sekä uzbekin kielen oguusilaismurre. Keski-Aasian kirjakielestä käytetään myös nimityksiä tšagatai, uustšagatai ja uzbekin vanha kirjakieli. Sillä on rikas historiallinen ja kaunokirjallisuus, jota luettiin hyvin laajalla alueella.
  • Kultaisen ordan türki, jota käytettiin 1300-luvulta lähtien tataarien kaanikuntien virallisena kielenä Volgan alueella sekä Syrdarjan alajuoksulla. Sitä kutsutaan myös horezminturkiksi ja kiptšakkilais-oguusilaiseksi kirjakieleksi.
  • Volgan türki, jota käytettiin Kazanin kaanikunnan kukistumisen jälkeen 1600-luvulta 1900-luvun alkuun saakka Volgan ja Uralin alueella. Sitä kutsutaan myös tataarin vanhaksi kirjakieleksi. Ufan ja Orenburgin seuduilla siihen vaikutti voimakkaasti Keski-Aasian türki. Kielellä on rikas uskonnollinen ja historiallinen kirjallisuus. Kaunokirjallisuus on vähäistä.
  • Pohjois-Kaukasian türki, jota käytettiin 1400-luvulta 1900-luvun alkuun Pohjois-Kaukasian ja Dagestanin turkkilaisten ja kaukasialaisten kansojen kirjakielenä. Sillä käytiin kirjeenvaihtoa ja luotiin runoutta.
  • Krimin türki, johon turkin kieli oli vaikuttanut voimakkaasti.
  • Vähän-Aasian türki.

Kirjakielet perustuivat arabialaiseen kirjaimistoon, joka soveltui huonosti turkkilaisten kielten äänteiden merkitsemiseen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]