Ranskan Indokiina

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Union Indochinoise (ranskaksi)
Liên bang Đông Dương (vietnamiksi)
សហភាពឥណ្ឌូចិន។ (khmeriksi)
ສະຫະພັນອິນດູຈີນ (laoksi)
1887–1954
Flag of France.svg Emblem of the Gouvernement général de l'Indochine.svg
lippu vaakuna

French indochina map.png

Valtiomuoto federatiivinen protektoraatti
osa  Ranskan unionia
Valtionpäämies Ranskan kenraalikuvernööri Henri Hoppenot (viimeinen)
Pääkaupunki

Saigon (1887–1902)

Hanoi (1902–1945)
Saigon (1945–1954)
Pinta-ala
– yhteensä 737 000 km² 
Väkiluku 21 599 582
– väestötiheys 29,3 / km²
Uskonnot buddhalaisuus, taolaisuus, kungfutselaisuus, roomalaiskatolilaisuus, vietnamilainen kansanusko
Historia
– perustettiin 17. lokakuuta 1887
– Pohjois-Vietnamin itsenäisyys 2. syyskuuta 1945
– Etelä-Vietnamin itsenäisyys 14. kesäkuuta 1949
–  Laosin itsenäisyys 19. heinäkuuta 1949
– Kambodžan itsenäisyys 9. marraskuuta 1954
Kielet vietnam, khmer, lao,kantoninkiina
Valuutta Ranskan Indokiinan piastre
Seuraajat  Etelä-Vietnam
 Kambodža
Laosin lippu Laos
 Pohjois-Vietnam

Ranskan Indokiina oli Ranskan siirtomaa vuosina 1887–1953. Sen alue käsitti nykyisten Vietnamin, Laosin ja Kambodžan valtioiden alueet. Siirtomaan pääkaupunkina toimi ensin Saigon vuosina 1887–1901, minkä jälkeen pääkaupunki siirrettiin Hanoihin.

Alue joutui Japanin haltuun toisessa maailmansodassa. Sodan jälkeen Ranska ei enää saanut aluetta takaisin hallintaansa yrityksestä huolimatta (Indokiinan sota). Geneven konferenssissa vuonna 1954 Ranska joutui viimein luopumaan alueesta, jolloin Vietnam, Laos ja Kambodža itsenäistyivät.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.