Mongolian kansantasavalta

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mongolian kansantasavalta
Бүгд Найрамдах Монгол Ард Улс
Bügd Nairamdakh Mongol Ard Uls
Mongolian People's Republic.svg
Flag of the People's Republic of Mongolia (1940-1992).svg Coat of Arms of the People's Republic of Mongolia (1960-1991).png
lippu vaakuna

Mongolian People's Republic Orthographic projection.svg

Valtiomuoto kansandemokratia
osa  Neuvostoliiton sateliittivaltio vuoteen 1946
Mongolian valtiollinen presidentti Navaandorjiin Jadambaa
(1924)
Punsalmaagiin Ochirbat
(1990–1992)
Pääministeri Balingiin Tserendorj (1923–1924)
Dashiin Byambasüren (1990–1992 )
Pääkaupunki Ulaanbaatar
Pinta-ala
– yhteensä 1 564 116 km² 
Väkiluku 2 318 000
– väestötiheys 1 / km²
Uskonnot buddhalaisuus,mongolialainen šamanismi, kristinusko, islam
Historia
– Perustettu 26. marraskuuta, 1924
– kommunistihallinnon kaatuminen 13. helmikuuta, 1992
Viralliset kielet mongolia
Valuutta Mongolian tugrik
Motto Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen
Kansallislaulu Bügd Nairamdah Mongol
Edeltäjä(t) Kiinan tasavallan vuosina 1912–1928 käytössä ollut lippu. Kiinan tasavallan vuosina 1928–1949 käytössä ollut lippu. Kiinan tasavalta
Seuraaja(t) Mongolian lippu Mongolia

Mongolian kansantasavalta (Бүгд Найрамдах Монгол Ард Улс - Bügd Nairamdakh Mongol Ard Uls) oli 26. marraskuuta 1924 - 13. helmikuuta 1992 toiminut aasialainen kommunistinen valtio, joka kuului Neuvostoliiton etupiiriin. Mongolian kansantasavalta ei koskaan ollut osa Neuvostoliittoa.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sen syntyä edelsi vaihe, jossa syntyi Venäjän keisarikunnan tuella Ulko-Mongolia, joka itsenäistyi Kiinan keisarikunnan luhistuessa vuonna 1911. Maata johti ensin kuningas ja sittemmin Vallankumouksellinen kansanpuolue. Koska Mongolia taloudellisesti oli varsin kehittymätön, ei sitä johtavaa työväenpuoluetta voitu materialistisen yhteiskuntateorian perusteella kutsua kommunistiseksi. Vuonna 1919 kiinalaisen Duan Qiruin yksityisarmeijan komentaja Xu Shuzhengin joukot valtasi Mongolian pääkaupungin, mutta vain hetkeksi. Vuoden 1920 lopulta vuoden 1921 alkupuolelle venäläisten valkoisten joukkojen kenraaliluutnantti Roman von Ungern-Sternberg miehitti Mongolian pääkaupungin jouduttuaan bolsevikkien vastaisessa taistelussa häviölle Siperiassa. Bolsevikit varustivat mongolialaisen armeijan, joka vuoteen 1924 mennessä vapautti Mongolian ulkopuolisista valloittajista.

1930-luku ja toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

12. maaliskuuta 1936 allekirjoitti Mongolia Neuvostoliiton kanssa puolustussopimuksen. Tällöin Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin kehotti Kiinan kommunistista puoluetta muodostamaan Guomindangin kanssa yhteisrintaman Japanin vastaisen taistelun tehostamiseksi. Nämä kiinalaiset puolueet olivat olivat joutuneet välirikkoon vuonna 1927 sotien keskenäänkin. Mongolia pysyi kuitenkin tämän kiistan ulkopuolella.

Vuonna 1939 Japanin 1930-luvulla miehittämä ns. Mantšukuon protektoraatti hyökkäsi Mongolian kansantasavaltaa vastaan. Tämä johti sotatoimiin Halhin-Golissa. Japanin eteneminen pysäytettiin. Tämä johti laajempiin sotatoimiin mongolialais-neuvostoliittolaisten ja Japanin Kwantungin armeijan välillä.

Neuvostoliitto takasi Mongolian kansantasavallan turvallisuuden Japanin uhalta toisessa maailmansodassa. Vuodesta 1939 vuoteen 1952 Mongoliaa johti stalinistista politiikkaa harjoittanut marsalkka Horloogijn Tšoibalsan. Syksyllä 1945 Neuvostoliiton joukot vapauttivat myös loput Mongoliasta Japanin miehityksestä. Vapautettu alue päätti kansanäänestyksessä liittyä Mongolian kansantasavaltaan. Sekä Kiinan tasavalta että Kiinan kansantasavalta tunnustivat Mongolian itsenäisyyden sodan jälkeen. [1]

Neuvostoliiton etupiirissä vuoteen 1990[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinan ja Neuvostoliiton ajautuessa riitoihin 1958 Mongolia tuki Neuvostoliittoa ja sinne sijoitettiin Neuvostoliiton sotilastukikohtia. Mongolia liittyi YK:hon vuonna 1961.

Vuonna 1990, jolloin Mongoliaa taloudellisesti tukeneen Neuvostoliiton talous alkoi luhistua, Mongolian kommunistinen puolue salli muut puolueet. Vuoden 1992 perustuslaki muutti kansantasavallan parlamentaariseksi valtioksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]