Unkarin kansantasavalta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Magyar Népköztársaság
Unkarin kansantasavalta
1949 – 1989
Flag of Hungary.svg Coat of arms of Hungary (1957-1990).svg
lippu vaakuna

Hungary 1956-1990.svg


Valtiomuoto kansandemokratia, kommunistinen valtio

Unkarin kommunistisen puolueen pääsihteeri Mátyás Rákosi (1945–1956)
Ernő Gerő (1956)
János Kádár (1956–1988)
Károly Grósz (1988–1989)

Pääkaupunki Budapest

Pinta-ala
– yhteensä 93 030 km² 

Väkiluku 10 397 959
– väestötiheys 111,8 / km²

Historia
– perustettu 18. elokuuta 1949
– kommunistihallinnon kaatuminen 23. lokakuuta 1989

Viralliset kielet unkari

Valuutta Unkarin forintti

Kansallislaulu Himnusz

Edeltäjä(t) Flag of Hungary (1920–1946).svg Unkarin kuningaskunta

Seuraaja(t) Unkarin lippu Unkari

Unkarin kansantasavalta (unk. Magyar Népköztársaság) oli Unkarin valtion virallinen nimi vuosina 1949–1989, jolloin Unkarin kommunistisella puolueella oli johtava asema. Unkarin kansantasavalta oli Varsovan liiton jäsenvaltio, ja sen ulkopolitiikka oli Neuvostoliitolle myönteistä. Unkarin kansantasavalta oli siis nukkevaltio. Maa kuului lisäksi SEViin osallistuen näin sosialististen maiden taloudelliseen työnjakoon clearing-kaupan kautta.

Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarin lippu vuosina 1949–1956.

Puna-armeijan vapauttaessa ja perustaessa tukikohtia Unkariin perustettiin poliisiorganisaatio AVO valvomaan oppositiota ja kommunistisella progandalla vaikutettiin Neuvostoliiton tukeman kommunistisen puolueen vallan laillistamiseen maassa. Unkarin kommunistinen puolue sai vain 17 prosenttia äänistä demokraattisesti järjestyissä vaaleissa, joissa itsenäinen talonpoikais- ja maataloustyöläisten puolue muodosti hallituskoalition pääministeri Zoltán Tildyn johdolla vuonna 1945[1]. Kommunistit painostivat hallitusta myöntämään heille sisäministerin viran. Sisäministeriksi tuli kommunisti László Rajk, joka perusti AVO:n vuonna 1946[2]. Neuvostoliitto painosti Mátyás Rákosin ottamaan vallan vuonna 1947. Rákosi painosti eroamaan hallituksen jäsenet, jotka olivat ei-kommunisteja, koska he olivat "fasisteja". Unkari julistettiin sosialistiseksi kansantasavallaksi vuonna 1949. Stalinin kuoleman jälkeen pääministeriksi valittiin Imre Nagy vuonna 1953. Vuonna 1956 tapahtui Unkarin kansannousu, jonka Varsovan liiton maat Romaniaa lukuun ottamatta kukistivat Neuvostoliiton johdolla estääkseen Unkaria irtautumasta Neuvostoliiton ulkopolitiikan ja Itä-Euroopan sosialististen maiden piiristä.

Kansantasavallan loppuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarin valtio muutti luonnettaan tavanomaiseksi tasavallaksi Berliinin muurin murruttua ja Neuvostoliiton suoran vaikutuksen heikennyttyä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Norton, Donald H. (2002). Essentials of European History: 1935 to the Present, p. 47. REA: Piscataway, New Jersey. ISBN 0-87891-711-X.
  2. Yhdistyneitten Kansakuntien YK:n yleiskokouksen raportti Unkarin ongelmista UN General Assembly Special Committee on the Problem of Hungary (1957) Chapter II.N, para 89(xi) (p. 31)|1.47 }}
Tämä Eurooppaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.