Unkarin kansantasavalta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Unkarin kansantasavalta
Magyar Népköztársaság
1949–1989
Flag of Hungary.svg Coat of arms of Hungary (1957-1990).svg
lippu vaakuna

Unkari vuosina 1956–1990
Unkari vuosina 1956–1990

Valtiomuoto kansandemokratia, tasavalta
Unkarin kommunistisen puolueen pääsihteeri Mátyás Rákosi (1945–1956)
Ernő Gerő (1956)
János Kádár (1956–1988)
Károly Grósz (1988–1989)
Pääkaupunki Budapest
Pinta-ala
– yhteensä 93 030 km² 
Väkiluku 10 397 959
– väestötiheys 111,8 / km²
Historia
– perustettiin 18. elokuuta 1949
– kommunistihallinnon kaatuminen 23. lokakuuta 1989
Viralliset kielet unkari
Valuutta Unkarin forintti
Kansallislaulu Himnusz
Edeltäjä Unkarin toisen tasavallan lippu Unkarin toinen tasavalta
Seuraaja  Unkari

Unkarin kansantasavalta (unk. Magyar Népköztársaság) oli Unkarin valtion virallinen nimi vuosina 1949–1989, jolloin Unkarin kommunistisella puolueella oli johtava asema. Unkarin kansantasavalta oli Varsovan liiton jäsenvaltio, ja sen ulkopolitiikka oli Neuvostoliitolle myönteistä. Maa kuului lisäksi SEViin osallistuen näin sosialististen maiden taloudelliseen työnjakoon clearing-kaupan kautta.

Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puna-armeijan vapauttaessa ja perustaessa tukikohtia Unkariin perustettiin poliisiorganisaatio AVO valvomaan oppositiota ja kommunistisella progandalla vaikutettiin Neuvostoliiton tukeman kommunistisen puolueen vallan laillistamiseen maassa. Unkarin kommunistinen puolue sai vain 17 prosenttia äänistä demokraattisesti järjestyissä vaaleissa, joissa itsenäinen talonpoikais- ja maataloustyöläisten puolue muodosti hallituskoalition pääministeri Zoltán Tildyn johdolla vuonna 1945.[1] Kommunistit painostivat hallitusta myöntämään heille sisäministerin viran. Sisäministeriksi tuli kommunisti László Rajk, joka perusti AVO:n vuonna 1946.[2] Neuvostoliitto painosti Mátyás Rákosin ottamaan vallan vuonna 1947. Rákosi painosti eroamaan hallituksen jäsenet, jotka olivat ei-kommunisteja, koska he olivat ”fasisteja”. Unkari julistettiin sosialistiseksi kansantasavallaksi vuonna 1949. Stalinin kuoleman jälkeen pääministeriksi valittiin Imre Nagy vuonna 1953. Vuonna 1956 tapahtui Unkarin kansannousu, jonka Varsovan liiton maat Romaniaa lukuun ottamatta kukistivat Neuvostoliiton johdolla estääkseen Unkaria irtautumasta Neuvostoliiton ulkopolitiikan ja Itä-Euroopan sosialististen maiden piiristä.

Kansantasavallan loppuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarin valtio muutti luonnettaan ”tavanomaiseksi” tasavallaksi Berliinin muurin murruttua ja Neuvostoliiton suoran vaikutuksen heikennyttyä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Norton, Donald H. (2002). Essentials of European History: 1935 to the Present, p. 47. REA: Piscataway, New Jersey. ISBN 0-87891-711-X.
  2. Yhdistyneitten Kansakuntien YK:n yleiskokouksen raportti Unkarin ongelmista UN General Assembly Special Committee on the Problem of Hungary (1957) Chapter II.N, para 89(xi) (p. 31)|1.47 }}

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]