Kollektiivinen turvallisuusjärjestö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kollektiivinen turvallisuusjärjestö
Организация Договора о коллективной безопасности
Organizatsija Dogovora o kollektivnoi bezopasnosti
Emblem of the Collective Security Treaty Organization.svg
Collective Security Treaty Organization orthographic projection.svg
Päämaja Moskova, Venäjä
Jäsenvaltioiden määrä 6 jäsenmaata
Viralliset kielet venäjä
Pääsihteeri Nikolai Bordjuža
Perustettu 7. lokakuuta 2002
Kotisivut dkb.gov.ru

Kollektiivinen turvallisuusjärjestö[1] (myös Kollektiivisen turvallisuussopimuksen järjestö[2], ven. Организация Договора о коллективной безопасности, Organizatsija Dogovora o kollektivnoi bezopasnosti, lyhenne ODKB) on Itsenäisten valtioiden yhteisön vuonna 1992 allekirjoitettuun kollektiiviseen turvallisuussopimukseen perustuva sotilasliitto.

Sopimus allekirjoitettiin Taškentissa Armenian, Kazakstanin, Kirgisian, Tadžikistanin, Uzbekistanin ja Venäjän kesken. Azerbaidžan liittyi siihen syyskuussa 1993 sekä Georgia ja Valko-Venäjä joulukuussa. Sopimus tuli voimaan huhtikuussa 1994.

Sen tarkoitus on syventää kollektiivisesti jäsenmaiden sotilaallista ja poliittista yhteistoimintaa. Sopimuksen mukaan jäsenvaltiot pidättäytyvät voimankäytöstä toisiaan vastaan, eivät liity muihin sotilasliittoihin ja aggressio yhtä jäsenvaltiota vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan. Sopimus solmittiin viideksi vuodeksi. Se uusittiin 1999, jolloin Azerbaidžan, Georgia ja Uzbekistan kieltäytyivät jatkamasta sitä. Uzbekistan liittyi 1997 perustettuun GUAM-ryhmään Azerbaidžanin, Georgian, Moldovan ja Ukrainan kanssa, joka nähtiin Venäjän vastapainoksi. Armenian motivaatioksi on nähty puolustautuminen Azerbaidžania vastaan Vuoristo-Karabahin kiistassa.

Lokakuussa 2002 kuusi jäsenvaltiota allekirjoittivat Chișinăussa perussopimuksen, joka kehitti sopimuksesta Kollektiivisen turvallisuussopimuksen järjestön (ODKB). Pääsihteeriksi nimitettiin Nikolai Bordjuža. ODKB hyväksyttiin Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen tarkkailijajäseneksi. Sen tärkeimmiksi tehtävät ovat 1 500 miehen nopean toiminnan joukkojen ylläpito, terrorismin vastainen toiminta ja ilmapuolustuksen koordinointi.

Nykyiset jäsenet ovat Armenia, Kazakstan, Kirgisia, Tadžikistan, Valko-Venäjä ja Venäjä. Vuoteen 2005 mennessä ne ovat järjestäneet yhteisiä sotaharjoituksia, kuten terrorismin vastaisen harjoituksen Kazakstanissa ja Kirgisiassa. Vuonna 2005 Uzbekistan erosi GUAM:stä ja liittyi jälleen ODKB:hen Minskin kokouksessa 2006.

Helmikuussa 2009 ODKB päätti Moskovan kokouksessaan perustaa yhteiset nopean toiminnan joukot.[3] Sopimus tästä allekirjoitettiin Moskovassa kesällä, jolloin Valko-Venäjä boikotoi tapaamista liittyen siihen kuitenkin syksyllä 2009.[4]

Jäsenvaltiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyiset jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarkkailijavaltiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entiset jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]