Espoonjoki
| Espoonjoki Esbo å |
|
|---|---|
_03.jpg) Espoonjoki Kauklahdessa |
|
| Maat | Suomi |
| Maakunnat | Uusimaa |
| Kunnat | Espoo |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Suomenlahden rannikkoalue (81) |
| Valuma-alue | Espoonjoen valuma-alue (81.055) |
| Pinta-ala | 132,34 km² [1] |
| Järvisyys | 6,3 % [1] |
| Pääuoman pituus | yli 19 km [2][a] |
| Pääuoman osuudet | Espoonjoki ←Glimsinjoki ←Pitkäjärvi ←oja Pikkujärvestä ←oja Pikkujärveen |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Kirkkojärvi, Espoon keskus [3] |
| Laskupaikka | Espoonlahti, Espoonlahti [4] |
| Sivu-uomat | Lambrobäcken, oja Vantinmäestä |
| Taajamat | Helsingin keskustaajama |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 3,6 m [1] |
| Laskukorkeus | 0 m |
| Korkeusero | 3,6 m |
| Pituus | 8,2 km [2][a] |
| Kaltevuus | 0,44 m/km |
| Suurin virtaama | 11,7 m³/s (HQ) [5] |
| Keskiylivirtaama | 6,8 m³/s (MHQ) [5] |
| Keskivirtaama | 1,69 m³/s (MQ) [6] |
| Keskialivirtaama | 0,16 m³/s (MNQ) [5] |
| Pienin virtaama | 0,03 m³/s (NQ) [5] |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
_04.jpg)
Espoonjoki (ruots. Esbo å) on Uudellamaalla Espoossa virtaava 8 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa pitkän osuuden yli 19 kilometriä pitkästä Espoonjoen valuma-alueen pääuomasta [a].[2][4][7]
Joen kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joki alkaa Espoon keskuksen koillispuolella Karvasmäessä kuivatetun Kirkkojärven alanteesta, jossa pohjoisesta tuleva Glomsinjoki (ruots. Glomsån) ja koillisesta tuleva Glimsinjoki (ruots. Glimsån) yhtyvät Espoonjoeksi. Joki on 8,2 kilometriä pitkä [2] ja koska Kirkkojärven pohja kohoaa 3,6 metriä mpy., on joella vaatimaton kaltevuus 0,44 metriä kilometrille.[1][3]
Joki tekee Kirkkojärvellä luoteeseen suuntaavan mutkan, jossa se alittaa Turunväylän. Se virtaa Kirkkojärven ja Pappilanmäen välistä ja alitettuaan Kirkkokadun, se saapuu Espoon tuomiokirkolle ja sen hautausmaalle. Tuomiokirkolta 250 metriä alavirtaan sijaitsee Kannusilta, jonka joki alittaa. Kappelin jälkeen joki alittaa Espoonväylään kuuluvan Mikkelänsillan. Joki virtaa aikaisempaa jyrkkärinteisemmässä jokilaaksossa, kun se alittaa Rantaradan. Radalta Kauklahteen joki virtaa kapean peltoaukean yli seuraten rantarataa ja yhdystietä 11310. Vanttilan kohdalla siihen yhtyy Vanttilanmäeltä tuleva oja ja sitten joki alittaa Vantinportin.[3]
Joki sukeltaa metsätaipaleelle, jossa sijaitsevat Kaukalahden rautatieasema ja teollisuuden laitoksia. Jokirannassa kulkee Vantinportilta alkava kevyenliikenteen väylä, joka ylittää joen neljästi. Samalla myös Kaukalahdenväylä ylittää joen, joka viimeiset kaksi kilometriä virtaakin ilman siltoja. Joen eteläpuolella sijaitsee Åminne ja pohjoispuolella Lasilaakso. Viimeiset sadat metrit äyräille ulottuvat joko peltomaat, niityt tai rantakaislikot. Ranta-alueella siihen yhtyy kaakosta tuleva Lambrobäcken. Espoonjoki laskee Espoonlahteen Mustalahden kohdalle.[4]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kalastuksen puolesta Espoonjoki tunnetaan särjistään, joita ongitaan eniten, mutta joesta ongitaan myös taimenia ja siellä tiedetään olevan myös runsaasti ahvenia ja haukia. Vuosittain Espoonjoesta pyydetään vajaa sata kiloa taimenia, jotka ovat puolesta kilosta puoleentoista kilon painoisia.[8] Suomessa merellä kasvavat jokitaimenet, kuten Espoonjoen taimenet, luokitellaan äärimmäisen uhanalaisiksi. Vuonna 2009 tehtyjen geenitutkimusten perusteella Espoonjoen kanta on joen alkuperäiskantaa eivätkä kalat ole istuttamalla sinne tuotuja.[9] Kalastettaessa Espoonjoella tulee ottaa huomioon ajantasaiset kalastussäännöt. Käytännössä koko joki on kalastuskiellossa sellaisissa paikoissa, jossa vesi virtaa silmin havaittavasti. Esimerkiksi koko alajuoksun Kauklahden alueet ovat virta-alueita. Joillakin suvantoalueilla saa kalastaa, mutta näitä on joessa todella vähän.[10]
Viristysarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tulva-aikaan Espoonjoelta voi meloa Pitkäjärveltä merelle. Joki on kapea ja joen yli kaatuneita puita on paikka paikoin. Ingaksen kohdalla virta kiihtyy ja tulva-aikaan paikalle muodostuu kapea ja vauhdikas koski. Jorvin kohdalla, Myllykylänjoen muututtua Glimsinjoeksi, pahimmat hidasteet ovat takana, vesi on tasaisempaa ja maisema vaihtuu metsäisestä peltomaiseksi. Lähestyttäessä Turun moottoritietä ja Kirkkojärveä maisema on matalaa pajukkoa ja kosteikkoa. Espoonjokena joki on selvästi leveämpi, esteitä on vähemmän ja vesilintuja näkyy enemmän. Melontaosuus Espoon tuomiokirkon luota Kauklahteen on helppoa, ja kuivana kautena ainoa melottava osuus Espoonjoesta. Vettä saattaa virrata reilusti alle 0,5 m³/s, minkä takia joki on ennen Kauklahden siltoja lähes umpeenkasvanut.lähde?
Hydrologiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Espoonjoen virtaamatiedot on mitattu mittausasemalla, joka sijaitsee Espoonjoen alajuoksulla Kauklahdessa Kauklahdenväylän yläpuolella. Sen keskivirtaamana (MQ) on ollut 1,69 kuutiometriä sekunnissa (m³/s [6]), keskiylivirtaamana (MHQ) 6,8 m³/s ja keskialivirtaamana (MNQ) 0,16 m³/s. Virtaama-arvot on mitattu vuosina 1976–2022. Pienin mitattu virtaama (NQ) on 0,03 m³/s, joka sattui viimeksi 31.7.2006, ja suurin virtaama (HQ) on 11,7 m³/s, joka mitattiin 20.7.1999.[5]
Espoonjoki muodostuu Kirkkojärven painanteessa, kun Glimsinjoki ja Glomsinjoki yhtyvät toisiinsa. Kirkkojärven painanne sijaitsee 3,6 metriä mpy., joten 8,2 kilometriä pitkän Espoonjoen pudotus mereen on tuo sama 3,6 metriä ja sen keskimääräinen kaltevuus 0,44 metriä kilometrille (m/km).[2][1]
Vesistösuhteita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Espoonjoki sijaitsee Suomenlahden rannikkoalueen (vesistöaluetunnus 81) Espoonjoen valuma-alueella (81.055). Joen valuma-alueen pinta-ala on 132,34 neliökilometriä ja järvisyys 6,3 %.[1] Valuma-alue sijaitsee Espoossa, Kauniaisten pohjoisosassa ja se ulottuu Martinlaaksoon asti. Vesistöalueen kaksi päähaaraa ovat Glomsinjoki ja Glimsinjoki. Valuma-alueen suurimmat järvet ovat Bodominjärvi, Pitkäjärvi, Matalajärvi ja Lippajärvi.[11][7]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1950-luvulla Tarvontien rakennustöiden yhteydessä Espoonjoen uomaa perattiin ja Kirkkojärvi kuivatettiin.[12]
Huomioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Espoonjoen vesistöalueen pääuoman tiedoille ei ole lähdetietoa. Sen määritys on kuvailtu artikkelissa Espoonjoen valuma-alue kappaleessa Pääuoman kulun ja pituuden määritys. Saatu arvo on minimiarvo, ja kun vesistöviranomaisen oma arvio julkaistaan, tämä määrittely voidaan poistaa!
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Janatuinen, Aki: Espoon virtavesiselvitys 2008 (PDF) (Osa 2: Espoon vesistöt, s.8–11, 16) espoo.fi. 1.5.2009. Espoo: Espoon kaupunki. Viitattu 19.10.2025.
- ↑ a b c d e Espoonjoen valuma-alue Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 19.10.2025.
- ↑ a b c Espoonjoki, alku (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 19.10.2025.
- ↑ a b c Espoonjoki, suisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 19.10.2025.
- ↑ a b c d e Mankin- ja Espoonjoen vesistöalue - Espoonjoki Kauklahti ymparisto.fi. 16.10.2025. Heslinki. Viitattu 19.10.2025.
- ↑ a b Mittausasemien virtaamat - Uusimaa (virtaamatietoja vuosilta 1995–2020) vesi.fi. Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 19.10.2025.
- ↑ a b Espoonjoen valuma-alue (81.055) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 19.10.2025.
- ↑ Pro Espoonjoen tiedotelehtinen.
- ↑ Taimen Suomen luonnonsuojeluliitto. Viitattu 30.10.2017.
- ↑ Kalastusrajoitus.fi www.kalastusrajoitus.fi. Viitattu 21.10.2024.
- ↑ Suomenlahden rannikkoalue (81) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 19.10.2025.
- ↑ Rantalainen, Paavo: Kirkkojärvi sai valtuuston siunauksen, asemakaava oli vireillä 15 vuotta − joutomaa muuttuu joskus virkistysalueeksi Länsiväylä. 27.4.2020. Viitattu 20.3.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Espoonjoki Wikimedia Commonsissa
- Pro Espoonjoki ry.
- Saulamo, Kari & Lehtonen, Hannu: Vimman biologia ja vimpakantojen tila Suomen rannikolla (PDF) luke.fi. 1998. Helskinki: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.