Olari

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Olarinluoma)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Olari
Olars
Kaupungin kartta, jossa Olari korostettuna. Espoon kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Olari korostettuna.
Espoon kaupunginosat
Kaupunki Espoo
Suurpiiri Suur-Matinkylä
Kaupunginosa nro 22[1]
Pinta-ala 5,7 km² [2]
Väkiluku 15 320 [3]  (2014)
Väestötiheys 2688 as./km²
Osa-alueet 321Friisilä
322 Lystimäki
232 Kuitinmäki
(tilastoalueet)[4]
Postinumerot 02210
Lähialueet 14Haukilahti, 21 Henttaa, 31 Kaitaa, 46 Latokaski, 26 Mankkaa, 23 Matinkylä, 15 Niittykumpu, 30 Nöykkiö
(naapurikaupunginosat)[5]

Olari (ruots. Olars) on kaupunginosa Espoossa Helsingin seudulla[1]. Olari sijaitsee Etelä-Espoossa Länsiväylän pohjoispuolella noin 15 kilometriä Helsingin keskustasta länteen. Aluetta rajoittuu pohjoisessa Espoon keskuspuistoon, idässä Kehä II:een, etelässä Länsiväylään ja lännessä Nöykkiöön. Olari käsittää kaupunginosana vanhan Olarin, Olarinmäen, lisäksi Kuitinmäen, Olarinniityn, Lystimäen ja Friisilän. Rakennuskannaltaan Olari voidaan jakaa kahteen osaan, Ala- ja Ylä-Olariin. Ylä-Olaria hallitsevat korkeat punatiiliset kerrostalot ja Ala-Olarissa on rivi- ja omakotitaloja. Olarin asemakaava on Matinkylän tapaan ruutuasemakaava. Olarissa asuu noin 15 000 ihmistä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olari kirkko, Simo & Käpy Paavilainen
Olari-talo
Näkymä eteläisellä Kuitinmäellä Olarinkadun varrella Prisman itäpuolella.

Olarin kaupunginosa on saanut nimensä Espoossa sijainneen Olarsbyn kylän mukaan, jonka tiedetään olleen olemassa ainakin jo 1500-luvulla. Olarsbyn vanha kyläkeskus sijaitsi kuitenkin nykyisen Niittykummun alueella, joskin kylän maihin kuului myös nykyisen Olarin alue. Olarin nimen syntyä on usein pohdittu. Sen uskotaan perustuneen alueella sijainneen tilanomistajan nimeen Olar.lähde?

Gräsan kartano, joka oli yksi Espoon suurimmista kartanoista, sijaitsi Niittykummun lähellä (alue usein luetaan silti Olariin). Gräsanoja (ent. Gräsanjoki) oli tärkeä kalajoki ja kartanon omistajalla oli erinomaiset kauppalaivayhteydet Suomelahdelta jokea pitkin. Joessa oli myös lohia.

Hyvin säilynyt Kokinkylän (Kockby gård) kartano on vieläkin kauniin kukkulan päällä hyvin hoidettuna. Aikoinaan Storgård kartanosta (Suurkartano) lohkottiin kaksi uutta kartanoa, Kokinkylä ja Uusikartano. Kokinkylän kartano teki hyvät kaupat myydessään omistamansa Suurpellon Espoon kaupungille.

Nyky-Olarin synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen Olarin historia alkaa vuodesta 1958, kun Rakennus Oy Arjatsalon perustajat ostivat Storsin kartanon noin 150 hehtaarin maat ja aloittivat nykyaikaisen asuinalueen suunnittelun. Muuttopaine pääkaupunkiseudulla kasvoi voimakkaasti 1960- ja 1970-luvuilla ja maaseutumaisesta Espoosta muovautui pala palalta lähiörypäs. Olari oli rakentamisen alkaessa lähes koskematonta kallioista metsää, ainoastaan Friisilässä ja nykyisen Olarin eteläpuolella oli jonkin verran omakoti- ja kesämökkiasutusta. Lopulta pitkien neuvotteluiden jälkeen vuonna 1968 Espoon kauppala ja kahden Olarin rakentamisesta vastanneet rakennusliikkeet, Rakennustoimisto A Puolimatka Oy (1/3) ja Rakennus Oy Arjatsalo (2/3), pääsivät sopimukseen Vanhan Olarin rakentamisesta. Olarin ensimmäisessä vaiheessa Espoon kauppala luovutti saamistaan Storsin maista rakennusliikkeille kahdeksan hehtaaria ja rakentaminen alkoi.

Olarille tunnusomaiset niin sanotut Olari-talot syntyivät, kun rakennusliike Arjatsalo halusi rakentaa talot muusta 1960- ja 1970-lukujen lähiörakentamisesta poiketen pilarilaattatekniikalla, jossa paikan päällä betonista valettavaan pilarilaattarunkoon muurattiin julkisivu tiilestä ja ikkunoiden alle laitettiin erivärisiä julkisivulaseja. Toinen uutuus oli kerrostaloasuntojen huoneistokohtainen sauna, joka saavutti lyhyessä ajassa suuren suosion ja myös muualla aloitettiin rakentamaan kerrostaloasuntoihin omia saunoja. Alueen pääarkkitehtina toimi Simo Järvinen. Ratkaisulla onnistuttiin luomaan Olarista viihtyisä asuinalue, joka myöhemmin sai sisäasiainministeriön erikoismaininnan hyvästä ja viihtyisästä toteutuksesta. Ensimmäiset talot Olariin valmistuivat vuoden 1969 aikana alueen itäreunaan (as.oy Marjalax, Itäportti 1) ja rakentaminen jatkui kohti länttä ja sen jälkeen etelään kaartuen aina vuoteen 1985 asti, kun Kuitinmäki II valmistui.

Olarin alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olarin keskus on vaihtunut useita kertoja. Ensimmäinen keskus sijaitsi Olarin kirkon ympärillä. Toinen keskus oli Olarinmäen keskellä. Kolmas keskus ja nykyinen ostari on Kuitinmäessä ja palvelut siellä ovat ihan hyvät.lähde? Uusimmaksi keskukseksi voisi laskea Piispansillan ympäristön mm. Metroaseman, kirjaston, postin ja muiden palveluiden mennessä sinne. Täten Matinkylä ja Olari ovat tavallaan metrokeskuksen lähiöitä, mutta omat lähipalvelut löytyy.

1970-luvulla haluttiin kehittää työpaikka-alue kasvavalle Olarille ja sen lähialueille.

Olarinluomasta haluttiin, että puistokadun eli Avenuen ympärillä kohoaa korkeita työpaikkarakennuksia. Olarinluoma on nyt Espoon kolmanneksi suurin teollisuus- ja työpaikka-alue.

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olari sijaitsee Länsiväylän pohjoispuolella noin 15 km Helsingin keskustasta länteen. Olari rajoittuu Pohjoisessa Keskuspuistoon ja Henttaaseen, Lännessä Nöykkiöön, Etelässä Matinkylään ja Länsiväylään ja Idässä Niittykumpuun ja Kilonväylään.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olarissa on 4 alakoulua, Päivänkehrän koulu, Komeetan koulu, Tähtiniityn koulu, sekä Friisilän koulu. Lisäksi Olarissa on kaksi yläastetta, Kuitinmäen koulu ja Olarin koulu, jossa toimii myös matemaattis-luonnontieteellispainotteinen Olarin lukio.[6] Ympäri aluetta on päivä- ja iltapäiväkoteja.

Olarin kadunnimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuitinmäki: tähtitieteellisiä nimiä, esimerkiksi Avaruuskatu ja Täysikuu
  • Vanha Olari: päivänaikoja, esimerkiksi Päivänkajontie ja Keskiyöntie
  • Lystimäki: vuodenaikoja esimerkiksi Kuukausikuja ja Kevätkuja

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olarin pohjoisosassa on Espoon keskuspuisto. Olarin pururata ja koirapuisto ovat siellä.[7] Muita virkistysalueita löytyy mm. Nygårdin ja Friisinkallioiden alueilta.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuitinmäen ostoskeskus on Olarin omaleimainen sydän, joka on pysynyt melko elävänä Ison Omenan valmistuttuakin. Ostarilta löytyy mm. S-Market, R-kioski, Nuorisotila, Baltialainen ruokakauppa, Kappeli, Chico's, Viherkauppa, Road House-ravintola ja pizzerioita. Olarista on muodostunut uusi laadukkaiden baarien ja pienpanimoiden alue, jonne tullaan muualtakin viettämään iltaa. [8] Muualta päin Olaria löytyy hyvät ja kattavat peruspalvelut, kuten Lystimäen K-Market, Prisma Olari, monia Pizzerioita, Alko, Mcdonald's ja Filmtown Friisilässä, sekä paljon muuta.

Julkinen liikenne kulkee erinomaisesti ja Olarissa joukkoliikennettä käytetään runsaasti. Länsimetron tultua vuoroja tulee vielä useampia ja tiheä liityntäliikenne suuntautuu Matinkylän metroasemalle. Olarinmäeltä ja Lystimäestä järjestetään liikenne myös Niittykummun metroaseman ja Tapiolan suuntaan. Kokonaisuudessaan jokaiseen suuntaan tulee pääsemään silloin yhtä hyvin, kuin nytkin. Tämän hetkinen linjasto alapuolella.

Liikenne Espoon ja Kauniaisten rautatieasemille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenne Helsingin rautatieasemille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Espoon viralliset kaupunginosat (pdf) 12.12.2012. Espoon kaupunki. Viitattu 27.12.2012.
  2. Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
  3. Espoon asukasluku vuodenvaihteessa 2013/2014 (PDF) (Sivu 2) 11.4.2014. Espoon Kaupunki. Viitattu 24.10.2014.
  4. Espoon karttapalvelu, aluejaot (valinta "kaupunginosat" ja "osa-alueet") Espoon kaupunki. Viitattu 26.6.2013.
  5. Espoon karttapalvelu, aluejaot (valinta "kaupunginosat") Espoon kaupunki. Viitattu 1.7.2013.
  6. Espoon kaupunki, peruskoulut
  7. Keskuspuisto Espoon kaupunki. Viitattu 20.1.2013.
  8. sakari.nupponen@media.fi: Tässä ovat Espoon parhaat olutravintolat – Nousuvesi yllätti Viitattu 27.8.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]