Simo Järvinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Simo Järvinen.tif

Simo Veikko Osmo Järvinen (21. syyskuuta 19385. elokuuta 1997)[1] oli suomalainen arkkitehti. Hän oli erityisesti yhdyskuntasuunnittelija, ja hänen merkittävimpiä töitään on hänen ja Eero Valjakan vuosina 1968–1973 suunnittelema Olarin asuntoalue Espoossa.[2] Järvinen ja Valjakka saivat vuonna 1975 Olarinmäen kerrostaloalueen suunnittelusta rakennustaiteen ja yhdyskuntasuunnittelun valtionpalkinnon.[3]    

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvinen tuli ylioppilaksi Helsingin Normaalilyseosta 1956 ja arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1966. Hänellä oli vuosina 1963–1997 oma Arkkitehtuuri- ja yhdyskuntasuunnittelutoimisto Simo Järvinen & Co sekä Simo Järvinen – Eero Valjakka 1966–1986.

Opiskeluaikansa lopussa Järvinen perehtyi kaupunkisuunnitteluun Olli Kivisen toimistossa. Tähän aikaan kuuluu myös Simo Järvisen, Raimo Savolaisen ja Eero Valjakan yhdessä voittama Vaasan Suvilahden asemakaavakilpailu sekä siihen liittyvä pientalotyypistön luominen.

Arkkitehtina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmistuttuaan arkkitehdiksi Simo Järvinen toimi Espoon yleiskaavaryhmässä (1966–1968). Ryhmä loi suuntaviivat silloisen maalaiskunnan kehittymiselle. Siellä Järvinen suunnitteli myös Olarin asemakaavan. Nuoren arkkitehdin unelma toteutui, kun hän sai luoda pienen kaupungin alusta alkaen neitseelliseen maastoon: yleiskaavan – asemakaavan ja rakennukset (Arjatsalon osuuden). Lähtökohtana oli kehittää vanhan suomalaisen puutalokaupungin korttelirakenteeseen pohjautuva moderni kompakti kaupunki, jossa ajoneuvo- ja jalankulkuliikenne erotetaan toisistaan. Puistikoiden reunustamat raitit johtavat ruutukaava-alueelta ympäröivään luontoon.

Olarin kaupunginosa alkoi toteutua välittömästi Simo Järvisen ja  Eero Valjakan yhteisessä toimistossa. Sen rakentamisessa käytetty pilari–laatta-systeemi antoi mahdollisuudet yksilöllisiin asuntoratkaisuihin. Kerrostaloihin pyrittiin luomaan pientaloasumisen viihtyisyyttä muun muassa huoneistokohtaisilla saunoilla, joista ovi avautuu avaralle parvekkeelle ja näkymä korttelipihalle. Olarin asuntoalue toi suunnittelijoille Rakennus- ja yhdyskuntasuunnittelun valtionpalkinnon vuonna 1975. Simo Järvinen asui itse Olarissa suunnittelemassaan asunnossa 26 vuotta.

Simo Järvisen työ jatkui Espoossa Kuitinmäki I:n ja II:n asemakaavoilla sekä Kuitinmäki II:n lähiympäristösunnitelmilla ja alueelle rakennettavilla Arjatsalon sekä VVO:n rakennuksilla että kaupungin vuokrataloilla.

Muita merkittäviä asuinrakennuskohteita olivat esimerkiksi Espoon Kivenlahden Asunto oy Meriamfi, Asunto oy Rinneamfi, Asunto oy Amfinhuippu sekä Reimarintorni ja Meritorni (Simo Järvinen & Juha Mutanen) sekä Helsingin Katajanokan Amiraalinkatu–Puolipäivänkatu.

Pientaloja edustavat Kulosaaren Armas Lindgrenintie 15:n rivitalot ja Nuuksion Sahajärven huvilat.

Järvisen suunnittelemista liike- ja toimistorakennuksista mainittakoon Olarin ja Kuitinmäki I:n keskukset. Espoossa isompia kohteita olivat Finn-Stroi oy:n pääkonttori, Spektri - yrityspuiston kaava sekä Pilootti ja  II osa sekä Piispanpihan A- ja D-talot. Helsingin keskustan töitä olivat Samerka oy:n toimitalon saneeraus ja uudisrakennus Korkeavurenkatu 45, SKOP Aleksin pankkitoimitalon saneeraus ja  Erottajankatu 7:n saneeraus ja uudisrakennus. Länsi-Pasilaan hän suunnitteli SVUL:n toimitalon, Oulunkylään kauppakeskus Ogelin.

Julkishallinnollisia rakennuksia edustavat Helsingin Oikeustalo Länsi-Pasilassa ja Uudenmaan lääninhallitus.

Tutkimukset ja opetustehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Simo Järvinen oli mukana monissa yhdyskuntasuunnitelua, liikennettä ja asumista koskevissa tutkimuksissa ja selvityksissä. Tärkeitä olivat esimerkiksi Pääkaupunkiseudun rakentamismahdollisuudet – työryhmä (Ilaskiven raportti 1989) ja Yleiskaavallinen selvitys Helsinkiin Hernesaaren – Jätkäsaaren – Lauttasaaren asuntorakentamisesta (1990) sekä Espoota ja pääkaupunkiseutua koskevat liikennejärjestelmäsuunnitelmat.

Järvinen nimitettiin Tampereen teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston rakennussuunnittelun apulaisprofessorin virkaan 1.9.1987  (hoiti virkaa 1.9.1986 alkaen 31.8.1990 asti). Teknillisen korkeakolun yhdyskuntasuunnittelun jatkokoulutuskeskuksen vt. professorina hän toimi 1.9.1988–31.7.1989. Vierailevana professorina hän opetti USA:ssa New Yorkin valtion yliopistossa Buffalossa keväällä 1978 ja New Mexicon yliopistossa Albuquerquessa keväällä 1985 ja 1991.

Järvinen hoiti monia luottamustehtäviä, kuten Helsingin Rakennusvalvontaviraston julkisivutoimikunnassa sekä Asuntoreformiyhdistyksen, Rakkennustaiteen museon, Betoniyhdistyksen ja Asuntosäätiön hallituksissa. Hän oli aktiivinen paremman ympäristön ja asumisen puolesta puhuja, ja samaa sanomaa hän julisti myös monissa sekä kotimaisissa että kansainvälisissä alan lehtien kirjoituksissaan.

Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Yhdyskuntasuunnittelun ja rakennustaiteen valtionpalkinto 1975
  • Espoo mitali 1990
  •  Simo Järvisen aukio Olarissa 2002

Simo Järvisen töiden originaalit on toimitettu tilaajille. Ansioluettelot ja piirustukset mikrofilmeinä tai digitaalisessa muodossa löytyvät Rakennustaiteen museolta.

Kuvia tuotannosta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Arkkitehtiuutiset 12/1997, s. 6
  2. Facta2001, WSOY 1981, 7. osa, palsta 330
  3. P–S – Paciuksenmäeltä Suvisaaristoon. Espoon kaupunki