Espoonlahden kirkko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Espoonlahden kirkko
Espoonlahden kirkko toukokuussa 2019.
Espoonlahden kirkko toukokuussa 2019.
Sijainti Espoonlahti, Espoo
Koordinaatit 60°08′58″N, 024°39′07″E
Seurakunta Espoonlahden seurakunta
Rakentamisvuosi 1980
Suunnittelija Arkkitehtitoimisto Timo ja Tuomo Suomalainen
Materiaali muun muassa betoni, luonnonkivi, kupari
Istumapaikkoja 410
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Espoonlahden kirkko on vuonna 1980 valmistunut kirkko Espoonlahden kaupunginosassa Espoossa. Sen suunnitteli arkkitehtitoimisto Timo ja Tuomo Suomalainen. Kirkkoon on tehty laajennusosa vuonna 1997. Kirkossa on 410 istumapaikkaa, mutta yhdistämällä seurakuntasalin ja kirkkosalin sinne mahtuu 710 vierasta.[1]

Rakennusmateriaaleja ovat muun muassa betoni ja kupari sekä rakennuspaikalta kalliosta louhittu kivi. Salin ulkoseinien sisäpinta on pääosiltaan muurattu louhoskivistä, osiltaan se on tehty betonielementeistä. Kirkko on moderni, ja eräät osat ovat metrin verran kallion sisällä.

Kirkkosalin pohja on muodoltaan monikulmio, ja sen suunta on valittu niin, että jumalanpalveluksen aikana aurinko valaisee alttariseinän. Kirkkosalin kattoon alttarin kohdalle on ripustettu kirkkolaiva. Vuonna 2016 aloitettiin laaja peruskorjaus, jossa saneerattiin koko rakennus. Työt valmistuivat kesällä 2017.[2][3] Rakennuksen ollessa jo käytössä tehtiin vielä jonkin verran säätöjä sekä pihatöitä. Kirkko vihittiin uudelleen käyttöön 3.12.2017.[4]

Kirkon rakentaminen ja laajentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espoonlahden kirkko on vuonna 1975 perustetun Espoonlahden evankelisluterilaisen seurakunnan ensimmäinen pysyvä toimitila. Se on myös ensimmäinen tällä tontilla sijainnut rakennus.[5] Kun seurakunta perustettiin, sen nimenä oli Kivenlahden seurakunta. Nimi Espoonlahden seurakunta otettiin käyttöön 1.1.1979.[6] Kirkon suunnittelemisesta ei järjestetty kilpailua, sillä työ annettiin suoraan lähellä asuneille arkkitehdeille Timo ja Tuomo Suomalaiselle, jotka olivat seurakunnan jäseniä.[7] Suunnitelmat valmistuivat vuonna 1976 [8], rakentaminen alkoi 1979[9] ja kirkko vihittiin käyttöön marraskuun lopussa 1980.[6]

Valmistuneen rakennuksen julkisivumateriaalit ovat betoni ja kuparipeltipaneeli, sisätiloissa on käytetty myös betonia, kuparia[4] ja rakennuspaikalta louhittua punertavaa luonnonkiveä, jota näkyy aulassa ja seurakuntasalissa[10][11], sekä muun muassa kirkkosalin korkeassa alttariseinässä, jonka alaosa muodostuu louhoskivestä. Kirkon kokonaistilavuus oli 14 582 m³ ja sen pinta-ala 2 620 m²[8]. Kirkkosalissa on 410 istumapaikkaa ja sitä voidaan laajentaa avautuvien seinäpaneelien avulla seurakuntasalin puolelle, josta saadaan 270m² lisää tilaa. [8]  

Rakennuskokonaisuus muodostuu kahdesta osasta, joita yhdistää pieni sisääntulopiha ja muuta rakennusmassaa matalampi aula. Korkeana kohoava ja monimuotoisen kuparikaton peittämä osuus sisältää pääasiassa kirkkosalin aputiloineen. Tasaisemmalla katolla varustetussa toimistosiivessä sijaitsi aikoinaan myös esimerkiksi talonmiehen asunto. Seurakunnan kasvaessa tarvittiin lisää tilaa ja toimistosiipeä korotettiin toisella kerroksella vuonna 1997.[6] Laajennussuunnitelman tekivät yhteistyössä arkkitehdit Timo ja Ilmari Suomalainen, sillä alkuperäisiin suunnittelijoihin kuulunut Tuomo Suomalainen oli kuollut vuonna 1988.[8]

Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espoonlahden kirkon pääty kesäkuussa 2017.

Espoonlahden kirkko rakennettiin sankkaan kallioiseen mäntymetsään[12]. Se sijaitsee hiukan Kipparin-/Merenkulkijan kadun linjasta sisennetysti niin, että sen ja kadun väliin sekä rakennuksen pohjoispuolelle jää pienet kallioiset luonnonpuumetsiköt, jotka ovat säilyneet edelleen. Kirkon suunnittelussa olikin pyritty luonnonläheisyyteen, yhdistämään luonto ja rakennettu tila.[7]

Vaikka kirkko kääntää korkean ja suljetuimman seinänsä takaa kohti toista lähestymisreittiä, kahdella sisäänkäynnillä varustettua kirkkoa on helppo lähestyä: sen molemmilla pitkillä sivuilla on toisiaan vastakkain sijaitsevat ovet. Niin kirkkosalissa kuin aulassa näkyy lohkokivimuuria, samaa punertavaa kalliota, joka ympäröi kirkkoa ja jota osittain louhittiin kirkkoa rakennettaessa. Samanlaisia muureja on myös rakennuksen ulkopuolella eteläisen sisäänkäynnin yhteydessä.

Espoonlahden kirkkoon kuljetaan etelästä pienen sisäpihan kautta.

Muodoiltaan jykevä, epäsymmetrinen ja monimuotoinen rakennus [7] voidaan nähdä linnoituksena tai turvapaikkana myrskyssä. [13]  Kirkon sisääntulo on matala ja hämärä[14], mutta kun aulan muurin aukosta käydään kirkkosaliin, katto nousee korkeammalle. Monikulmaisessa ja pohjamuodoltaan lähes viuhkan muotoisessa kirkkosalissa on pyritty välttämään sulkeutuneisuutta ja korostamaan yhdessäoloa.[11] Kirkkoväen istuimet on järjestetty niin, että ne kaareutuvat kohti valoisaa ja avaraa alttarialuetta, jossa sijaitsevat alttarin ja saarnatuolin lisäksi myös kirkon urut ja kuorokoroke. Alue saa runsaasti luonnonvaloa niin katosta kuin seinän monimuotoisista ikkunoista, jotka on sijoitettu niin, että auringon paistaessa sen säteet pyyhkivät vinosti seinää.[11] [15]

Kirkkosalin katto on rakennettu jykevistä liimapuupalkeista. Niistä suurimmat ovat kattorakanteiden takana piilossa[16], mutta osa on jätetty näkyviin luomaan merellistä tunnelmaa ja kertomaan, kuinka tila on rakennettu.[10]

Espoonlahden kirkkoa kuvataan kaupunkikuvallisesti merkittäväksi.[17] Sen kuparikatto kohoaakin korkeana esille muutoin pääosin tavanomaisten asuinrakennusten massasta.[13] Sen suunnittelijat vaikuttivat kadun näkymiin myös laajemmin, sillä kirkon naapureiksi saman kadun varteen rakennettiin vielä kaksi muuta arkkitehtitoimisto Suomalaisen suunnittelemaa kokonaisuutta. Vuonna 1986 rakennettiin kirkon pohjoispuolelle liikekeskus Ankkuri ja vuonna 1989 valmistui kirkon eteläpuolelle samaan pihakokonaisuuteen sen kanssa lasten päiväkoti Merenkulkija. [8] Molemmissa rakennuksissa voidaan havaita piirteitä Espoonlahden kirkon ulkoisesta hahmosta.[18]  

Urut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkon urut on sijoitettu kirkkosalin etuosaan alttarin viereen, vastapäätä saarnastuolia. Urkujen asennus kirkkoon alkoi keväällä 1982 ja äänitys seuraavan vuoden alussa.[19] Urut on vihitty käyttöön 22. toukokuuta 1983.[20] Ne on rakentanut Urkurakentamo Veikko Virtanen ja niiden julkisivun suunnittelu on arkkitehtien Timo ja Tuomo Suomalaisen ja Virtasen urkurakentamon yhteistyötä.[19]

Urut ovat 40-äänikertaiset. Pillejä on kaikkiaan 2 942, 24 niistä on puisia. Urkupillistön julkisivussa oleva pisin pilli on 600 senttimetriä pitkä ja halkaisijaltaan 27 senttimetriä. Urkujen kokonaiskorkeus on 11 metriä.[19]

Urkujen eri pillistöjen äänikertavalikoiman ja äänityksen on kuvailtu edustavan tyylitään neobarokkista ja pohjoismaalaista ihannetta ja romantiikkaa.[19] Espoonlahden kirkossa on useana vuonna ollut urkukonserttisarja Kesäillan Urkumusiikkia.[21]

Lähteet ja lähdeviitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Connah, Roger: Armo ja arkkitehtuuri. Rakennustieto. ISBN 951-682-501-X.
  • Saloranta, Pauli 2005: Espoon kaupunkipolut. Espoonlahti. Espoon kaupunki. 12.2005. pdf
  • Saloranta, Pauli 2015: Espoon kotikaupunkipolut. Espoonlahti. Versio 30.9.2014. Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto 2015. pdf
  1. Espoonlahden kirkko - Espoon seurakunnat www.espoonseurakunnat.fi. Viitattu 16.4.2017.
  2. Espoonlahden kirkon peruskorjaus alkaa toukokuussa - Nyt: Uutiset - Tapahtumahaku - Tapahtumavinkkejä - Työpaikat - Espoon seurakunnat www.espoonseurakunnat.fi. Viitattu 27.2.2017.
  3. Consti aloittaa Espoolahden kirkon suurremontin Rakennuslehti. Viitattu 27.2.2017.
  4. a b Espoonlahden kirkko avasi ovensa Espoonlahti, sivu 3. 9/2017. Newsbox. Viitattu 16.2.2020.
  5. Back, s 4-6.
  6. a b c Kirkko Espoossa: Seurakunta nyt ja eilen Kirkko Espoossa. Viitattu 16.2.2020.
  7. a b c Connah, s. 28.
  8. a b c d e Connagh s. 94.
  9. Back 2005, s. 6.
  10. a b Saloranta 2005, s. 5.
  11. a b c Kirkko Espoossa: Arkkitehtuuri Kirkko Espoossa. Viitattu 17.2.2020.
  12. Connah, s. 8-9.
  13. a b Connah, s. 66.
  14. HS Espoo: Keskellä espoolaista lähiötä sijaitsee Temppeliaukion kirkon tuntematon ”sisarkirkko”, joka ehti rapistua romahtamispisteeseen Ilta Sanomat. 30.7.2019. Viitattu 17.2.2020.
  15. Connah, s. 77.
  16. Kuparinhohtoisen kirkon uudet kuosit - 04/2017 - Rakennustaito.fi rakennustaito.fi. Viitattu 17.2.2020. (englanniksi)
  17. Käyttökiellossa olevan Espoonlahden kirkon peruskorjaus alkaa toukokuussa Rakennuslehti. 7.4.2016. Viitattu 17.2.2020.
  18. Saloranta 2015, s. 4-5.
  19. a b c d Espoonlahden kirkon urut Espoon seurakuntayhtymä. Viitattu 3.3.2012.
  20. Urut Espoonlahden kirkossa Espoon seurakuntayhtymä. Viitattu 3.3.2012.
  21. Kesäillan Urkumusiikkia Espoon seurakuntayhtymä. Viitattu 3.3.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirkkoihin tai muihin uskonnollisiin rakennuksiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.