Kellonummen kappeli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kellonummen kappeli
Esteetön sisäänkäynti kappelille.
Esteetön sisäänkäynti kappelille.
Sijainti Kellonummentie 13 , Espoo
Koordinaatit 60°14′24.8″N, 024°38′26.1″E
Kirkkokunta Evankelis-luterilainen
Rakentamisvuosi 1993
Suunnittelija Timo Suomalainen ja Tuomo Suomalainen
Materiaali valkobetoni
Istumapaikkoja 120+40
Tyylisuunta moderni
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kellonummen kappeli on Espoon Karhusuolla sijaitseva siunauskappeli, joka sijaitsee Kellonummen hautausmaan vieressä. Kellonummen kappeli on rakennettu vainajien hautaan siunaamista varten.[1]

Kappeli kuvaus ja suunnittelijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkobetonista valmistettu kappeli on arkkitehtiveljesten Timo ja Tuomo Suomalainen suunnittelema. Se vihittiin käyttöön vuonna 1993. Kokonaisuuden muodostavat rakennuksen eri päihin sijoitetut kaksi kappelisalia, iso ja pieni, sekä näitä yhdistävät tilat, jotka muodostavat rakennuksen keskiosan. Molemmat kappelisalit voivat olla häiriöttä käytössä yhtäaikaisesti. Saleissa on tilaa yhteensä 160 hengelle, josta  isossa salissa 120 ja pienessä 40 paikkaa.[2] Rakennusen sisääntulon tuntumassa on vieraita varten suojaisa odottelutila istuimineen.  

Ison kappelin alttariteoksen muodostaa suurikokoinen ikkuna, joka avautuu luontoon. Sitä koristaa Harry Kivijärven  lasiteos, jollainen on myös pienen kappelin ikkunassa.[2] Kummassakin kappelisalissa on omat urkunsa, jotka valmistuivat vuosina 1992 ja 1993. Ne on valmistanut urkurakentamo Martti Porthan.[3]

Kellonummi on yksi kolmesta veljesten Timo ja Tuomo Suomalainen suunnittelemasta siunauskappelista. Muut kaksi ovat Haminan Leirikankaan siunauskappeli ja Tuusulan Paijalan siunauskappeli.[4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lehtimäki, Terhi & Lyytinen, Hanna: Siunauskappeli rakennustyyppinä : Evankelis-luterilaisten seurakuntien siunauskappelit 1917–2000. Museovirasto, 2015. Teoksen verkkoversio (viitattu 11.5.2020).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lehtimäki, Terhi & Lyytinen, Hanna, 2015, s. 8.
  2. a b Kellonummen siunauskappeli Kirkko Espoossa. Viitattu 10.5.2020.
  3. Urut Kirkko Espoossa. Viitattu 10.5.2020.
  4. Lehtimäki, Terhi & Lyytinen, Hanna, 2015, s. 83.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]