Sörnäisten kurvi
Sörnäisten kurvi (ruots. Sörnäskurvan), jota kutsutaan myös Sörkan kurviksi tai vain Kurviksi, on alue Helsingin itäisessä kantakaupungissa Sörnäisten, Kallion ja Alppiharjun kaupunginosien kohtauspaikassa. Alue sijaitsee Hämeentien mutkassa, jossa katu kääntyy oikealle pohjoiseen mentäessä ja josta Helsinginkatu haarautuu länteen.[1] Kurvi käsittää koko Helsinginkadun ja Hämeentien risteysalueen.
Sörnäisten kurvi on merkittävä HSL-joukkoliikenteen solmukohta, jossa sijaitsee myös Sörnäisten metroasema. Yksi Kurvin tunnetuista maamerkeistä oli vakuutusyhtiö Kansan rakennus ja sen katolla sijainnut valotorni.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sodan jälkeen suomalaiset aikakauslehdet ylläpitivät Kurvin, Vaasankadun ja Linjojen seudun perinteisesti huonoa mainetta. Tuolloin Kurvin levoton maine johtui pääosin siitä, että pientalovaltaisen asuinalueen tuhannet lapset ja nuoret ottivat katutilan haltuunsa omasta ”vaarallisuudestaan” tietämättöminä. Levottomuuteen vaikuttivat myös alueen yömajat ja asuntolat. Apu-lehti julkaisi erityisesti 1950-luvulla rajuja reportaaseja Sörkan alamaailmasta, mutta 1960-luvulla kirjoittelu hiljeni, ja julkisuuskynnyksen ylittivät enää Vaasankadun viinatrokarit. ”Rieha-Helsinki” alkoi keskittyä enemmän Rautatieaseman seudulle.[2] Kurvin läheisyydessä sijaitsevalla Vaasanpuistikolla on ollut levoton maine: sitä on puhekielessä kutsuttu nimellä Piritori, ja esimerkiksi vuonna 2025 poliisi on järjestänyt alueella tehovalvontaa estääkseen huumekauppaa.[3][4] Sörnäisiä on luonnehdittu päihdekäyttäjien suosimaksi alueeksi, ja huumeiden käytön on sanottu olevan osa Kurvin katukuvaa.[5]
Hieman etelämmäksi silloisen Itäisen Viertotien (nyk. Hämeentien) varteen oli 1870-luvulla rakennettu niin sanotut Suruttomain villat[6], ryhmä työläisten asuintaloja, jotka pääosin purettiin 1930-luvun alussa.lähde? Talvisodan toisena päivänä Vaasanpuistikkoon osui viisi räjähdyspommia, mikä aiheutti lähitaloihin varsin suuret sirpale- ja ikkunavauriot.lähde?
Hämeentien ja Helsinginkadun kulmaan valmistui vuonna 1937 suuri rakennus, jota kutsuttiin Perämiehen taloksi siinä olleen ravintolan johdosta.[7] Elanto osti talon 1950-luvulla, myi asunnot osakkeiksi ja antoi talolle nimen Hämeentähti. Myöhemmin taloa alettiin kutsua Kurvin taloksi.lähde?
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kurvi 1950-luvun alussa
Liikennettä Kurvissa vuonna 1969.
Hämeentietä pohjoiseen katsottuna vuonna 2016.
.jpg)
.jpg)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nenonen, Kaija & Toppari, Kirsi: Herrasväen ja työläisten kaupunki. Helsingin vanhoja kortteleita 2, s. 258 ja 270–273. Helsingin Sanomat, 1983. ISBN 951-9135-03-0
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ainiala, Terhi: Nimet kaupunkimaisemassa, s. 123. (Teoksessa Humanistinen kaupunkitutkimus.) Tampere: Vastapaino, 2021. ISBN 978-951-768-850-5
- ↑ Schulman, Harry; Pulma, Panu & Aalto, Seppo: Helsingin historia vuodesta 1945, s. 209–211. Helsingin kaupunki, 2000. ISBN 951-37-3057-3
- ↑ Rajala, Salla: Poliisit hiljensivät ”Kurvin” Helsingin Sörnäisissä Helsingin Sanomat. 27.6.2025. Viitattu 28.6.2025.
- ↑ Ikuisen vapun Piritori Elävä arkisto. 4.8.2015. Yle. Viitattu 9.4.2017.
- ↑ Lapinkangas, Jatta: Kuolleena löydetty Katja, 31, oli tuttu näky Kurvissa – Ystävä murtui kyyneliin: ”Tiesin heti” Iltalehti. 23.11.2025. Viitattu 23.11.2025.
- ↑ Alanco, Jan & Pakarinen, Riitta: Signe Brander 1869–1942, Helsingin valokuvaaja – Helsingfors fotograf, s. 9–10. Helsingin kaupunginmuseo, 2004. ISBN 952-473-335-8
- ↑ ALAPIHA - tarina Kurvista ennen sotia! Kalliolainen. Arkistoitu 10.11.2007. Viitattu 29.03.2014.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sörnäisten kurvi Wikimedia Commonsissa
