Arenan talo

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Arenan talo

Arenan talo on Helsingin Hakaniemessä sijaitseva liike- ja asuinrakennus, joka kattaa kokonaan kolmionmuotoisen korttelin Hakaniemen torin pohjoispuolella. Tanskalaisen mallin mukaisen punatiilisen rakennuksen suunnitteli arkkitehti Lars Sonck ja se valmistui kahdessa vaiheessa vuosina 1924 ja 1929.

Talon länsipuolella sijaitsee Ympyrätalo ja itäpuolella Hakaniemen kauppahalli. Hämeentie alkaa Arenan talon ja kauppahallin välistä. Pohjoisessa talo rajoittuu Toiseen linjaan. Raitiolinjat 3 ja 9 kulkevat talon länsipuolelta Siltasaarenkatua, linjat 6, 6T ja 7 kulkevat itäpuolitse Hämeentietä. Rakennuksen ympäri kiertää ns. "Arenan silmukka"-raide, jota käytetään vain poikkeusliikenteessä. Siten talo on täysin raitioteiden ympäröimä. Arenan talon välittömässä läheisyydessä on Hakaniemen metroasema. Talon alakerrassa toimi vuoden 2009 loppuun asti Komediateatteri Arena.

Korttelissa toimii kaksi taloyhtiötä. Lännenpuoleisella sivulla on Asunto Oy Arena, koillisen- ja kaakon puoleisilla sivuilla on Asunto Oy Helsingin Kalliolinnat.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Siltasaari oli vielä nimensä mukaisesti saari, nykyisen Arenan talon edessä sijaitsi tulliportti ja Pikkusilta, josta Itäinen Viertotie (nykyään Hämeentie) lähti kulkemaan koillista kohti. Raitioteiden sähköistyksen myötä Helsingin Raitiotie- ja Omnibus-Osakeyhtiö hankki Arenan talon tontin eli korttelin 301 omistukseensa ja tontille nousi Waldemar Aspelinin piirtämä sähkövoimakeskus 1900-luvun vaihteessa. Hakaniemen voimalaitos lopetti toimintansa kesäkuussa 1914. Vuonna 1916 tontti myytiin Oy Arena Ab:lle, hinta oli 450 000 markkaa. Talon ensimmäinen vaihe torneineen valmistui Hämeentien ja Siltasaarenkadun risteykseen 1924. Kaksi pohjoisempaa tornia ja loput rakennuksesta valmistuivat 1929.

Alkuaan Arenan talossa oli ristikkoikkunat, jotka muutettiin yksiruutuisiksi. Rakennustaiteellisesti ratkaisua pidettiin epäonnistuneena.[1] Kesällä 2010 valmistuneessa ikkunaremontissa taloon palautettiin taas ristikkoikkunat. Sisäpihan puolella on säilytetty ristikkoikkunat. Arenan talon tornissa Saija ja John Bertil Sarlinin asunnossa oli Helsingin ensimmäinen radioasema vuonna 1924. Asunnosta lähetettiin ohjelmia Nuoren Voiman Liiton laitteistolla. Suomen ensimmäinen radiolähetys oli lähetetty Tampereella hieman aiemmin.[1] Talossa ovat toimineet muun muassa elokuvateatterit Arena 1 ja Arena 2, joiden nimi jonkin aikaa oli Roxy ja Tuulensuu. Vuosina 1995–2010 talossa toimi Komediateatteri Arena.[2] Nykyisin teatteritiloissa toimii Helsingin Kaupunginteatterin Arena-näyttämö[3]. Luoteistornissa oli alun perin pesutupa vanhanaikaisine puupaljuineen. Oltuaan vuosia tyhjänä torni kunnostettiin toimistotilaksi.

Kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nenonen, Kaija ja Toppari, Kirsti: Herrasväen ja työläisten kaupunki Helsingin vanhoja kortteleita 2, Sanoma Osakeyhtiö 1983, ISBN 951-9135-03-0, sivut 90–93

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Herrasväen ja työläisten kaupunki, sivu 93
  2. Komediateatteriarena.fi
  3. Helsingin Kaupunginteatterin Arena-näyttämön sivut

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]