Hakaniemen kauppahalli

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakaniemen kauppahalli
Hagnäs Saluhall
Kauppahalli Siltasaarenkadulta.
Kauppahalli Siltasaarenkadulta.
Osoite Hämeentie 1
Rakennustyyppi kauppahalli
Valmistumisvuosi 1914
Suunnittelija Einar Flinckenberg
Julkisivumateriaali tiili
Kerrosluku 2
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Hakaniemen kauppahalli (ruots. Hagnäs Saluhall) sijaitsee Helsingissä Kallion kaupunginosassa Hakaniemen torin pohjoisreunalla, torin ja Hämeentien alkupään välissä. Kauppahalli valmistui vuonna 1914.[1]

Kauppahallia peruskorjattu vuoden 2018 maaliskuusta lähtien. Peruskorjauksen aikana hallin toiminta jatkuu lämmitetyssä väistötilassa, joka on rakennettu Hakaniemen torille. Kauppahalli suljettiin 5. tammikuuta 2018[2] ja toiminta väistötilassa alkoi 22. tammikuuta 2018.[3] Peruskorjauksessa hallin sisätilat kunnostetaan alkuperäisiksi, sähkö- ja ilmanvaihtojärjestelmät uusitaan sekä tehdään toimivat varastotilat.[1] Lisäksi hallin vanhat puiset perustuspaalut uusitaan, joka pidentää remonttia ainakin puolella vuodella.[2] Remontin piti valmistua vuoden 2020 lopulla,[4] mutta se kuitenkin venyy ainakin vuoden 2021 kevääseen saakka. Peruskorjauksen hinta on 20 miljoonaa euroa.[5]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakaniemen kauppahalli torin puolelta
Hakaniemen kauppahalli Hämeentien puolelta

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 20. lokakuuta 1908 varata Hakaniemen torin ja Itäisen Viertotien (nykyisen Hämeentien) varrelta alueen tulevaa kauppahallia varten. Arkkitehti Einar Flinckenberg[6] laati kaksi suunnitelmaa uudesta hallista: yksikerroksisen pelkästään ruokatavaroiden myyntiä varten ja kaksikerroksisen sekä elintarvikkeiden että muiden tavaroiden myyntiä varten. Lisätty kaupunginvaltuusto antoi vuonna 1911 rahatoimikamarin (vuodesta 1931 lähtien nimenä kaupunginhallitus) tehtäväksi tilata täydelliset luonnospiirustukset kustannus- ja kannattavuuslaskelmineen.

Vaikka kaksikerroksinen halli oli kalliimpi, sitä pidettiin taloudellisesti edullisempana ja rakennustaiteellisestikin parempana. Koska käytäntö oli osoittanut, että kaupankäynti erikoishalleissa oli kituvaa, pidettiin monipuolisempaa tavaravalikoimaa suotavana. Samalla saataisiin koko torin kauppa uudelleenjärjestetyksi. Torikauppa Hakaniemessä oli alkanut jouluna 1897, ja erityisesti kiinteistä kojuista tapahtuva kahvin ja ruoan myynti oli aiheuttanut järjestysongelmia.

Lisätty kaupunginvaltuusto päätti 14. marraskuuta 1911 kaksikerroksisen kauppahallin rakentamisesta. Hallirakennukseen tulisi 32 kellaria, kylkirakennukseen 11 kalamyymälää, alakertaan 114 elintarvikemyymälää sekä yläkertaan 103 myymälää kangas- ja nahkatavaroita, läkkiastioita, saviteoksia ja kotiteollisuustuotteita varten.

Hallin lopulliset piirustukset on päivätty kesäkuulle 1912. Piirustuksissa on sekä Einar Flinckenbergin että kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstadin nimikirjoitukset, mutta Flinckenbergiä pidetään hallin pääsuunnittelijana.[7][8] Vuonna 1912 tehtiin hallin paalutus-, perustus- ja kivityöt. Lakon pysäytettyä työt syksy ehti niin pitkälle ettei muuraustöihin enää voitu ryhtyä. Seuraavana vuonna halli saatiin sisustusta lukuun ottamatta valmiiksi. Euroopan suurimmaksi ja moderneimmaksi ylistetyn kauppahallin avajaiset pidettiin 1. kesäkuuta 1914. Samana päivänä tuli voimaan kielto myydä ruoka- ja kangastavaroita Hakaniemen torilla, vain "yhteisen kansan kauppa" ja suolakalan kauppa oli sallittua. Torilta vapautuneelle myyntitilalle siirrettiin heinän kauppaaminen Hietalahdentorilta.

Lehdistö ei tapahtumaa suuremmin uutisoinut. Uusi Suometar julkaisi kuuden rivin uutisen: "Hakaniementorin uudet kauppahallit avattiin eilen aamulla klo 6. Ainoastaan harvat kauppiaat muuttivat sinne eilen. Ruoka- ja kangaskauppaa harjoitetaan edelleenkin torilla."[9] Pian avajaisten jälkeen päätettiin jokainen hallimyymälä varustaa korkeintaan 25 normaalikynttilän sähkölampulla. Myymälän haltijan tehtäväksi jäi kustantaa lampun hankinta ja sen kuluttama sähkö. Samana vuonna hallin ympärille teetettiin myös jalkakäytävät.

Alkuvuosina hallikauppiaita koetteli rahatoimikamarin vaatima neljännesvuoden vuokraennakko, ensimmäinen maailmansota ja Suomen sisällissota. Helsingin olympialaisia varten halliin rakennettiin ajanmukainen käymälä. Tilan saamiseksi sitä varten oli poistettava kahdeksan myyntipaikkaa ja sitä hoitamaan oli palkattava kolme virkailijaa. Hanke aiheutti nurinaa, sillä taloudellisesti olisi ollut paljon kannattavampaa pitää tila myyntipaikkoina.[10]

Ensimmäisen kerran halli peruskorjattiin vuonna 1956, jolloin se oli suljettuna seitsemän kuukautta. Seuraavan kerran hallia korjattiin ja uudistettiin vuonna 1971. Korjauksen piti valmistua kahdeksassa kuukaudessa, mutta se kestikin kymmenen kuukautta. Moni kauppias oli työttömänä korjaustöiden aikana ja työllistyi vasta, kun halli avattiin 1. joulukuuta 1971. Korjauksessa muun muassa rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä uusittiin kokonaan ja kerrosten välille asennettiin liukuportaat. Myös hallin vuokrat uusittiin kaksinkertaisiksi.[11] Hallia peruskorjataan seuraavan kerran vuonna 2018.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jukka Parhiala: Katsaus Hakaniemen Kauppahallin 80-vuotis taipaleelta. Hakaniemen Kauppahalli Helsinki 1994.
  • Kertomus Helsingin kaupungin kunnallishallinnosta. Vuodet 1907...1914.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Hakaniemen kauppahalli jatkaa toimintaansa remontin aikana 21.3.2016. Helsingin kaupunki. Arkistoitu 13.10.2017. Viitattu 13.10.2017.
  2. a b Paastela, Kaisa: Hakaniemen halli menee kiinni huomenna Helsingin Uutiset. 4.1.2018. Viitattu 6.1.2019.
  3. Hakaniemen kauppahallin väistötila avautui 22.1.2018. Helsingin kaupunki. Viitattu 6.1.2019.
  4. Jompero, Sanna: Hakaniemen kauppahallin remontissa paljastui yllätys – hallin evakosta tulossa suunniteltua pidempi Helsingin Uutiset. 27.12.2017. Viitattu 6.1.2019.
  5. Jompero, Sanna: "Näkymä kuin pommitusten jäljiltä". Helsingin Uutiset, 5.–6.1.2019, s. 4–5. Artikkelin verkkoversio.
  6. Einar Flinckenberg oli Helsingin kaupungin Rakennuskonttorin talorakennusten osaston ylimääräinen arkkitehti vuosina 1910–1920.
  7. Karl Hård af Segerstad (1873–1931) oli Helsingin kaupunginarkkitehtina vuosina 1907–1921. Piirustukset ovat kaupunginarkistossa.
  8. Suomen rakennustaiteen museo - Karl Hård af Segerstad
  9. Uusi Suometar 3.6.1914 s. 4.
  10. Helsingin Sanomat 5.4.1953 s. 4.
  11. Helsingin Sanomat 29.10.1971 s. 15 ja 2.12.1971 s. 16.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]