Annalan huvila
| Annalan huvila | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Vanhakaupunki, Helsinki, Suomi |
| Koordinaatit | 60°12′47″N 24°58′35″E / 60.21313°N 24.97644°E |
| Rakennustyyppi | Rakennus |
| Käyttö | Pientalo |
| Suunnittelija | Unknown |
| Valmistumisvuosi | |
 Annalan huvila |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Annalan huvila (tai Annalan kartano) on valkoinen huvilarakennus, joka sijaitsee Helsingin Vanhassakaupungissa, Hämeentien varrella lähellä Arabianrantaa, hieman ennen Vanhakaupungin koskea, Annalan kartanopuiston (Annalan puutarhan) yläpäässä. Huvilan perusti aikoinaan kirjanpainaja, tupakkatehtailija, merkittävä kulttuuri- ja kunnalliselämän vaikuttaja, kauppaneuvos Gustaf Otto Wasenius Helsingin kaupungilta vuokraamalleen tontille Itäisen viertotien (nyk. Hämeentien) varrelle vuonna 1826.[1][2]
Nykyään kartanon omistaa Hyötykasviyhdistyksen omistama Kiinteistö Oy Pro Anneberg ja Annalan huvilan vieressä on Hyötykasviyhdistyksen viljelypalstoja ja näytepalstoja, joissa esitellään perinteisiä koriste- ja hyötykasveja yleisölle. Helsingin kaupunki myi Annalan huvilan Kiinteistö Oy Pro Annebergille vuosien 2017-2018 taitteessa. Annalan huvilan toiminnasta vastaa kannatusyhdistys Annalan huvilan ystävät ry - Villa Annebergs vänner rf.
Annalan huvilan historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Waseniusten aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Päärakennus rakennettiin vuonna 1832 ja se on Helsingin vanhin huvila.[1] Puisto ja puutarha-alue sai ominaisuutensa vuosina 1826–1852, jolloin rakennettiin päärakennuksen lisäksi muita rakennuksia sekä päärakennuksen edustalla oleva muotopuutarha ja mäellä sijaitseva maisemapuisto.[1] Annalan alkuperäinen nimi on Villa Anneberg, Waseniuksen ensimmäisen vaimon Anna Charlottan (1805–1837) ja korkealla kalliolla olevan sijaintinsa mukaan.[1]
Silloin paikalla oli huvilaelämää, suuret viljelykset, puutarha-elementit, kartano ja ulkorakennukset. Silloin alue oli vielä aivan maaseutua. Helsingin kaupunki vuokrasi tilan Waseniukselle, sillä hänen tehtävänään oli kaunistaa Helsingin itäistä kulkutietä. Hämeentien varrella olevat vanhat puut ovat Waseniuksen jäljiltä. Tilaa kutsutaan tänäkin päivänä virheellisesti Annalan kartanoksi, vaikka kyseessä oli Waseniusten loma-asunto, ei kartano.
Ennen kuin Gustaf Otto Wasenius vuokrasi alueen vuonna 1826, se oli kalastaja Jernmarkin torpan aluetta.[3] Torppa purettiin ja tilalle rakennettiin huvila. Karjasuoja ja asuinrakennus rakennettiin 1920-luvulla. Terassit rakennettiin kivestä. Vuonna 1844 viljeltiin arvokkaita kasvihuonekasveja. Vuokraehdon allekirjoitettuaan Wasenius sai istuttaa lehtipuita. Yli 13 hehtaarin klassinen puisto ja siihen kuuluvan puutarhan karuun kalliomaastoon rakenuttaminen todistaa Waseniuksen intohimoisesta kiinnostuksesta puutarhanhoitoon.[1]
Annala Waseniusten jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Waseniuksen pojanpoika Leonard Wasenius oli huvilan viimeinen haltija, ja hän kuoli lapsettomana. Huvila jäi vuokrasopimuksen mukaan vuonna 1939 kaupungille. Toisen maailmansodan aikana, vuosina 1940–42 päärakennus toimii Mannerheimin lastensuojeluliiton lastenkotina, jonne tuli Karjalasta evakuoituja lapsia äiteineen.[3] Sen jälkeen huvila vuokrattiin asunnoiksi. Muut asuin- ja talousrakennukset sekä pellot vuokrattiin 1940 yksityishenkilölle kauppapuutarhatoimintaa varten.[3] Kersantti Väinö Liemola vuokrasi viljelymaat ja talousrakennukset vuoteen 1958 asti.[4] Hänen luovuttuaan vuokraoikeudestaan talousrakennukset otettiin kaupungin verstaan käyttöön ja Annalan rakennuksissa asui myös kaupungin vuokralaisia yli 30 vuotta.
Moderni Annala (1970-luku – 2000)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pellot otettiin myös kaupungin hoitoon. Ne olivat vuokrattuina Toukolan Sosiaalidemokraattiselle yhdistykselle viljelyspalstoiksi vuodesta 1978 lähtien. 1980-luvun lopusta palstat olivat ensin kaupungin siirtolapuutarhatoimiston ja sitten vuodesta 1994 Toukola-Vanhakaupunki-yhdistyksen hoidossa.[3] Annalan viljelypalstat kunnostettiin Hyötykasviyhdistyksen käyttöön vuoden 1997 arkeologisten kaivausten jälkeen.[3]
Vuodesta 2000 kunnostettiin ja uudistettiin sydämenmuotoista muotopuutarhaa ja maisemapuutarhaa ja jatkettiin palstaviljelyjä. Perustettiin teemapuutarhoja ja viljelyspalstoja 1970-luvulta alkaen. Kasvihuonetta uudistettiin ja aloitettiin kurssitoiminta ja muu yleisötoiminta.
Annalan eri rakennukset ja kohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaksikerroksinen päärakennus rakennettiin vuonna 1832, mutta sitä laajennettiin ja muutettiin myöhemmin useasti.[3] Nykyään päärakennuksessa toimii Annalan huvilan ystävät ry. [3] Mansardikattoinen karjasuoja- ja asuinrakennus peltojen laidassa rakennettiin 1920-luvun alussa.[3] Siinä oli talli, navetta, pesutupa, leivintupa, karjakon huone ja kolme pienasuntoa työntekijöille. Myöhemmin se muutettiin puutyösaliksi eli verstaaksi. Asunnot olivat rakennuksessa vuoteen 1976 asti. Silloin alakerran asuntojen tilalle rakennettiin työntekijöiden sosiaalitiloja ja entistä puutyösalia muutettiin hevostalliksi vuonna 1997. Vuonna 2000 rakennuksen itäpää uudistettiin Hyötykasviyhdistyksen tiloiksi.[3]
Lähellä on luhtitalo, jonka yläkerta toimii nykyisin asuntona ja alakerta kaupungin viheryksikön hoitoryhmän taukotilana. Puutarhurin talo on satulakattoinen klassistinen rakennus, joka on alun perin vuodelta 1840, mutta joka sai nykyisen muotoonsa 1920-luvun alussa.[3] Annalassa on myös sauna, josta on löydetty piirustuksia vuodelta 1918. Saunarakennuksessa on ollut aiemmin myös asunto, joka on muutettu pesutuvaksi.[3] Entinen huvilan työntekijöiden asuinrakennus sijaitsee peltojen laidassa. Sitä rakennettiin 1920-luvulla laajentamalla vanhaa hirsirakennusta. Asuinrakennuksissa oli ennen viimeistä remonttia muutamia asuntoa.[3]
Päärakennuksen edessä on 1800-luvun tyylinen sydämenmuotoinen muotopuutarhaa ja huvilan vieressä on Waseniuksen perustama englantilaistyyppinen maisemapuutarha. Sinne Wasenius rakensi vapaasti polveilevia polkuja ja istutti puita. Vuonna 1830 Annalan alueelle istutettiin yli 400 lehtipuuta, joista osa oli puistossa.[3] Muotopuutarha uudistettiin vuosina 1999–2001 ja siihen käytettiin Waseniuksen 1830-luvulla rakennuttaman saksalaistyyppisen muotopuutarhan esikuvana, käytäväsommitteluineen ja pensas- ja kukkaistutuksineen. Waseniusten aikana hyötykasvipuutarhan korttelit ja ruutanalammikko muodostivat osan muotopuutarhan sommitelmasta.[3] Wasenius rakensi kolme iilimatojenkasvatuslammikkoa puiston lähellä. Vuosina 1999–2001 paikalla rakennettiin ruutanalammikkoa. Annalan perustamisen muistokivi on iso yläpinnaltaan tasainen kivi, joka sijaitsee Annalan huvilalta etelään johtavan suoran puistokäytävän päässä. Kivessä on kaiverrettu teksti: ”Anneberg anlagdt af Otto och Anna Wasenius 1826”.
Annalanmäellä on vuokrattavia 80 puolen aarin ja aarin viljelyspalstoja ja näytepalstoja eri aihepiireistä, kuten lääkeyrtit, värjäyskasvit, vanhat Helsingin puistoruusut, perinneperennat ja kesäkukat, marjatarha, keittiökasvimaa, permakulttuuripuutarha, perhospuutarha ym. Ne ovat osa Hyötykasviyhdistyksen julkista puistoa ja näillä vuokrattavilla palstoilla viljellään kaikkia keittiöpuutarhan kasveja perunoista ja porkkanoista eksoottisiin itämaisiin vihanneksiin. Annalassa on valtava suomalaisten yrttikasvien kanta. Alueelta löytyvät myös miespiha, värjäyskasvipuutarha, apteekkarin puutarha, perhospuutarha, yrttimaa ja marjatarha.
Orangeria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Orangeriassa eli kasvihuoneessa on vanhin huonekasvikokoelma ja monta sataa kasvilajia. Se on 1700-luvun tyylinen yksilapainen, poikkileikkaukseltaan epäsymmetrinen ja vinomuotoinen kasvihuone, joka on rakennettu luonnonkivestä ja tiilestä. Orangeriassa kasvaa muun muassa appelsiini-, sitrus-, pomeranssi-, viinirypäle-, ja muita hedelmäpuita, sekä lääkeyrttejä, värjäyskasveja ja kaktuksia. Siellä on myös Suomessa kasvatettuja perunalajikkeita, joita ei enää myydä tavallisissa siemenperunakaupoissa. Waseniuksen aikana kasvit kasvoivat isoissa ruukuissa ja ne vietiin talveksi kasvihuoneeseen, jossa oli suuret ikkunat, kalteva lasinen etuseinä ja trooppinen huonelämpötila.
Waseniuksella oli orangeriassa puita, ja myös muotopuutarhan kasveja purkeissa. Siellä oli mm. ruusuja, heliotrooppeja ja muita kasvilajeja, jotka eivät suomalaisessa talvessa talvehtineet. Oli niitäkin kasveja, joiden talvehtimisesta ei vielä tiedetty silloin 1800-luvulla. Suurin osa kasveista tuotiin Välimeren alueelta ja Amerikasta. Waseniusten aikaan orangeriassa kasvatettiin kukkien taimia, ruukkukasveja ja leikkokukkia paitsi omaan tarpeeseen myös myyntiin. Se oli pitkä perinne, joka jatketaan Annalassa tänäkin päivänä. Harvinaisten ja mielenkiintoisten kasvien taimia saa harvoin puutarhakaupoista ja torilta, joten ne ovat itse kasvatettavia.
Orangeriaa käytettiin 1920-luvulla tilapäistyöntekijöitten ruokailutilana ja sitten varastona.[3] Sitä uudistettiin vuonna 1999 alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa ja se on nykyään Hyötykasviyhdistyksen käytössä.[3] Tämänkaltaiset rakennukset oli alun perin tarkoitettu appelsiini- ja sitruspuiden talvettamiseen. Orangerian lasien takana on valtava määrä kauniita pelargonioita.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Rakennusvirasto --> Viikon puisto --> Annalanpuisto (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 27.3.2013.
- ↑ Annalan kartanopuisto Vihreät Sylit. Helsingin kaupungin rakennusvirasto. Viitattu 30.8.2015.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Vanhakaupunki = Helsingin kehto Viitattu 27.3.2013.
- ↑ a b Anu Ranta – Mari Nummi-Karttunen – Ari Karttunen: Annala: Rakkaudesta puutarhanhoitoon.lähde tarkemmin?
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Julia Donner, Satu Frondelius, Gretel Hemgård ja Kai Häggman: Villa Anneberg – Annalan huvila: porvarisidyllistä kaupunkilaisten keitaaksi
- Helena Mattila: Annalan huvilan orangeria
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hyötykasviyhdistys
- Annalan huvila (Arkistoitu – Internet Archive)
- Facebook: Annalan huvila
- Antakaa meille lintuparatiisi, Suomen Kuvalehti, 13.05.1939, nro 19, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot