Maamme-laulun muistomerkki

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Erik Bryggman ja Viktor Jansson: Maamme-laulun muistomerkki (1948).

Maamme-laulun muistomerkki on Helsingin Toukolassa sijaitseva muistomerkki Suomen kansallislaulun, Maamme-laulun vuonna 1848 tapahtuneelle ensiesitykselle. Arkkitehti Erik Bryggmanin ja kuvanveistäjä Viktor Janssonin toteuttama muistomerkki paljastettiin tapahtuman satavuotismuistoksi vuonna 1948. Se on alkuperäisellä tapahtumapaikalla, nykyään puistomaisella Kumtähden kentällä lähellä Kustaa Vaasan tien ja Floorantien risteystä.

J. L. Runebergin sanoittama ja Fredrik Paciuksen säveltämä Maamme-laulu sai kantaesityksensä ylioppilaiden Floran päivän juhlassa 13. toukokuuta 1848 Kumtähden kentällä, joka silloin oli vielä Helsingin ulkopuolella. Fredrik Cygnaeus piti tapahtumassa tunnetun puheensa ”Suomen nimi”.[1][2] Tapahtuman satavuotismuistoksi pystytetty muistomerkki oli Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ja Pro Helsingfors -säätiön yhteishanke. Se paljastettiin 13. toukokuuta 1948.[1]

Erik Bryggmanin suunnittelemaan muistomerkkiin kuuluu kaksi kiviseinämää, joista toinen on sileäksi hiottu ja toinen luonnonkivilaatoilla päällystetty muuri, vesiallas sekä niiden väliin jäävä tasanne. Pääseinämään on kiinnitetty Viktor Janssonin veistämät pronssimedaljongit, jotka esittävät neljää tilaisuuteen liittyvää kansallista merkkihenkilöä selitystekstien kera: ”Laulun runoili J. L. Runeberg”, ”Sävelet sepitti Fredrik Pacius”, ”Suuren juhlapuheen piti Fredrik Cygnaeus” ja ”Juhlan ikuisti runoksi Zachris Topelius”. Niiden vieressä olevassa kivilaatassa kerrotaan tarkemmin tapahtumasta. Pienempään kiviseinään on kaiverrettu neljä säkeistöä Topeliuksen Floran päivän juhlasta kirjoittamasta muistorunosta ”Suomen nimi”. Kaikki tekstit ovat sekä suomeksi että ruotsiksi.[2] Itse Maamme-laulun sanoja muistomerkistä ei löydy.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Maamme-laulun muistomerkki Helsingin taidemuseon Julkiset veistokset -tietokanta. Viitattu 8.6.2018.
  2. a b Antero Rautio: Löytöretki muistomerkeille – Pääkaupunkiseudun julkiset teokset, s. 243. Edita, Helsinki 2006.