Gunnar Finne

Gunnar Finne
Gunnar Finne vuonna 1939.
Henkilötiedot
Koko nimi	Johan Gunnar Finne
Syntynyt	4. huhtikuuta 1886 Hollola
Kuollut	17. syyskuuta 1952 (66 vuotta) Helsinki
Taiteilija
Kuuluisimpia töitä	Taru ja Totuus Itsenäisyyden leijona
Palkinnot
Pro Finlandia (1951)
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Johan Gunnar Finne (4. huhtikuuta 1886 Hollola – 17. syyskuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä. Hänen tunnetuimpana teoksenaan pidetään Helsingissä sijaitsevaa Zachris Topeliuksen muistomerkkiä Taru ja totuus.

Elämäkerta

Finne syntyi hollolalaiseen maanviljelijäperheeseen. Hän opiskeli Helsingin yliopiston piirustussalissa vuosina 1905–1906, Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuonna 1907, Taideteollisuuskeskuskoulussa vuosina 1907–1909 sekä Wienin taideteollisuuskeskuskoulussa (Wiener Kunstgewerbeschule) vuosina 1909–1910. Hänen teoksiaan oli ensimmäistä kertaa näytteillä vuonna 1916. Finne toimi opettajana Taideteollisuuskeskuskoulussa vuosina 1912–1927 sekä Teknillisessä korkeakoulussa vuonna 1934.

Vuonna 1931 valmistuneeseen Eduskuntataloon Finne suunnitteli useita veistosreliefejä ja piirsi julkisivun pylväskapiteelit.

Gunnar Finnelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1951. Hänen veljensä oli sisällissodan aikaisten kenttäoikeuksien organisoijana tunnetuksi tullut insinööri Gustaf Adolf Finne.

Teoksia

• Kärkölän Valkoisten muistokivi (1918)
• Alfred Kordelinin hautakappelin julkisivureliefit, Rauma (1921)
• G. A. Petreliuksen suihkukaivo, Turku (1924), yhdessä Armas Lindgrenin kanssa
• Itsenäisyyden leijona, Monreposin puisto, Viipuri (1927)
• Taru ja totuus, Zachris Topeliuksen muistomerkki, Helsinki (1929–1932)
• Hollolan sankaripatsas (1941)
• Karkkilan sankaripatsas (1948)
• Jyväskylän sankaripatsas, "Uhriliekki" (1922)

Kuvia julkisista teoksista

• 
  Kilpiveistos, yhdessä Viktor Janssonin kanssa, 1913, Helsinki.
• 
  Kärkölän valkoisten muistokivi, 1918, Kärkölä.
• 
  Ruotsalaisen prikaatin muisto­kivi (laatta), yhdessä Å. O. Wibomin kanssa, 1918, Tampere.
• 
  Saksalaisten sotilaiden hauta, yhdessä J. S. Sirénin kanssa, 1920, Helsinki
• 
  Korrtesjärven 1918 vapaussodan sankarien muistomerkki, 1920, Kauhava.
• 
  1918 vapaussodan sankarien muistomerkki, 1921, Kuortane.
• 
  Kordelinin kappelin pääo­ven korko­kuvat: reliefi­nauha, viini­köynnös, surevat enkelit ja polvistunut elon­leikkaaja, 1921, Rauma.
• 
  Pellingin retken muisto­merkki, 1921, Liisa­puistikko, Helsinki, yhdessä Armas Lindgrenin kanssa.
• 
  Sankarimuistomerkki Uhriliekki, 1922, Jyväskylä.
• 
  Vapauden­patsas, 1922, Porvoo.
• 
  1918 vapaus­sodan sankarien muisto­merkki, 1922, Vimpeli.
• 
  G. A. Petreliuksen suihkukaivo, 1924, Turku.
• 
  Osuus­toiminta, 1928, Hämeen­tie 19, Sörnäinen, Helsinki.
• 
  Ilves, 1929, Hämeenlinna.
• 
  Taru ja totuus, 1932, Teatteri-esplanadi, Kaartin­kaupunki, Helsinki.
• 
  Pyhä Yrjänä ja lohi­käärme, 1932, paljastettu 1962, Ruotsin­kielinen työ­väen­opisto Arbis, Dagmarin­katu 3, Etu-Töölö Helsinki.
• 
  Säästäväisyys, 1934, Hyvinkää.
• 
  Leikkivä nalle, 1935, Imatra.
• 
  Itsenäisyyspatsas, korkokuvat: Finne, muistomerkki: Arvo Muroma, 1936, Kouvola.
• 
  Ulrika Eleonoran kirkon muistomedaljonki, 1937, Helsinki.
• 
  Elämän nektaria, 1938, Oy Alko Ab, Salmi­saaren­ranta 7, Ruoho­lahti, Helsinki.
• 
  Vuonna 1888 puretun vanhan kirkon muistomerkki, yhdessä Pauli Blomstedtin kanssa, 1938, Jyväskylä.
• 
  Habsburg-hoyry­laivan muisto­merkki, 1939, Tähti­tornin­vuori, Ullan­linna, Helsinki.
• 
  Ilvekset, 1939, Helsinki.
• 
  Sairaan­hoito, 1939, Sairaanhoito-opisto, Tukholmankatu 10, Meilahti, Helsinki.
• 
  Hevoset, 1940, Väylän­rinne 1, Tammisalo, Helsinki.
• 
  Hollolan sankari­patsas, 1941.
• 
  Säästäjä, 1942, entinen Posti­pankin pää­konttori, Fabianin­katu 19, Kaartin­kaupunki, Helsinki.
• 
  Kansan hyväksi, 1942, Tampere.
• 
  Kytäjän sankarimuistomerkki, 1945, Hyvinkää.
• 
  Eränkävijä, 1947, Imatra.
• 
  Isänmaan puolesta, sankarimuistomerkki, 1948, Karkkila.
• 
  Kalat, 1949, Bensowin-talo, Etelä­esplanadi 22, Kaartin­kaupunki, Helsinki.
• 
  Leijona­reliefi (vasen), 1952, Jyväskylä.
• 
  Suojelus­enkeli, 1954, Outokumpu.
• 
  Sadon­korjaajat I, 1995 (1920-luku), Raisio.
• 
  Sadon­korjaajat II, 1998 (1920-luku), Raisio.
• 
  Kotkan vaakuna, reliefi kaupungintalon seinässä, Kotka.

Katso myös

• Elna Kiljander, puoliso
• Jalmari Finne, pikkuserkku

Lähteet

• Tampereen nykytaiteen museo.
• Karkkilan muistomerkit.
• Suomen sotamuistomerkit Tammenlehvän Perinneliitto.^{[vanhentunut linkki]}
• Jyväskylän seurakunta.

Aiheesta muualla

• Ahtola-Moorhouse, Leena: Finne, Gunnar (1886–1952). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 19.7.2016. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.