Jalmari Finne
Jalmari Finne | |
---|---|
![]() |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 11. elokuuta 1874 Kangasala |
Kuollut | 3. tammikuuta 1938 (63 vuotta) Helsinki |
Ammatti | kirjailija, suomentaja, teatterinjohtaja sekä suku- ja asutushistorioitsija |
Kirjailija | |
Äidinkieli | suomi |
Aikakausi | 1900-luku |
Tyylilajit | romaanit, näytelmät, Kiljusen herrasväen seikkailut |
Esikoisteos | näytelmä Me (1908) |
Palkinnot | |
Finnen kunniaksi on nimetty Pirkanmaan Plättä, kotimaiselle nuortenkirjalle vuosittain myönnettävä palkinto |
|
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Adolf Jalmari Finne (11. elokuuta 1874 Kangasala – 3. tammikuuta 1938 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, suomentaja, teatterinjohtaja sekä suku- ja asutushistorioitsija. Hänen nykymaineensa perustuu erityisesti Kiljusen herrasväestä kertovaan kirjasarjaan.
Finnen elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jalmari Finnen vanhemmat olivat kirjakauppias Johan Adolf Gustaf Finne (1847–1926) ja Vilhelmina Westerling (1846–1926). Finnen isä Johan Adolf Gustaf Finne oli Tampereella asuneen varatuomari, asianajaja Gustaf Adolf Finnen (1801–1867) ja tämän kotitalossa Kangasalan Monickalassa Rosilan puustellissa piikana olleen, Alajärveltä kotoisin olleen Ulrika Frabackan (1824–1872) avioton lapsi.[1][2][3]Finnen lapsuudessa hänen perheensä piti kauppaa Kangasalan keskustassa. 1885 perhe muutti Helsinkiin.[4] Finne pääsi ylioppilaaksi 1894 Helsingin Suomalaisesta normaalilyseosta.[5] Näyttelijä Olga Poppius ja taiteilija, opettaja Hilkka Finne olivat Jalmari Finnen sisaria.[6]
Finne toimi ohjaajana Suomalaisessa Teatterissa 1896–1903 ja johtajana ensin Kansallisteatterissa 1903–1904 ja sitten Viipurin Maaseututeatterissa 1904–1907 ja uudelleen 1913–1914. Tämän jälkeen hän jatkoi vapaana kirjailijana. Finnen kahdeksanosainen lastenkirjasarja hullunkurisesta Kiljusen herrasväestä ilmestyi vuosina 1914–1925. Sen lisäksi hän kirjoitti muita romaaneja ja näytelmiä. Finnen suomennoksiin kuuluu esimerkiksi Maurice Maeterlinckin ja Maurice Leblancin romaaneja ranskan kielestä, Zacharias Topeliuksen libretto Fredrik Paciuksen oopperaan Kung Karls Jakt sekä Richard Wagnerin oopperalibretto Valkyyria saksan kielestä. Historioitsijana hänen suuri saavutuksensa oli aloittaa Suomen asutuksen yleisluettelo. Finne harrasti myös sukututkimusta, grafologiaa, säveltämistä ja sanoittamista.[7]
Finne kuoli 63-vuotiaana tammikuussa 1938 pitkälliseen ja vaikeaan sairauteen Salus-sairaalassa Helsingissä. Hänet on haudattu synnyinpitäjänsä Kangasalan hautausmaalle.[7]
Finnen muistelmateos Ihmeellinen seikkailu. Ihmisiä, elämyksiä, mietteitä ilmestyi postuumisti 1939. Omaelämäkerraksi tarkoitettu käsikirjoitus jäi kirjailijalta keskeneräiseksi hänen kuollessaan, ja valmiiksi sen toimitti Yrjö Kivimies. Valitut teokset julkaistiin vuonna 1957 yksiniteisenä. Se sisältää romaanit Nuijasota I–II ja Sysmäläinen.
Vuonna 1940 aloitti toimintansa Jalmari Finnen säätiö, jonka perustamisesta Finne oli määrännyt testamentissaan. Säätiön tehtävä on "jatkaa Jalmari Finnen elämäntyötä erityisesti historian tutkimuksen alalla". Se on myös jakanut apurahoja vuodesta 1965 alkaen.[8]
Finnen kunniaksi on nimetty Pirkanmaan Plättä, kotimaiselle nuortenkirjalle vuosittain myönnettävä palkinto. Ensimmäisenä palkinnon sai Anni Polva teoksestaan Tiinakin ratsastaa vuonna 1975. Palkinto on saanut nimensä Kiljusen perheen kuopuksen Plätän mukaan.
Finnen teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiljusen herrasväki -sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Kiljusen herrasväki
- Kiljusen herrasväki, 1914
- Kiljusen herrasväen uudet seikkailut, 1916
- Kiljusen herrasväki satumaassa, 1916
- Kiljusen Plättä, 1917
- Kiljusen herrasväki partiolaisina, 1918
- Luru Kiljunen ja hänen Hömppänsä, 1919
- Kiljusten vallankumous, 1921
- Kiljuset palaavat, 1925
Muita romaaneja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ylioppilaita : kuvaus pohjalaisista ylioppilaista Turun yliopistossa, 1909
- Hämäläisiä : kirja yksinkertaisista ihmisistä, 1910
- Sysmäläinen : humoristinen historiallinen romaani, 1910
- Akseli Terä : romaani liike-elämästä, 1912 (salanimellä Eino Talma)
- Lapsikuningas ja hänen soturinsa : historiallinen seikkailuromaani, 1912
- Nuijasota I–II, 1913–1945
- Rakkaudentarina : historiallinen romaani, 1913
- Terve mies, 1915
- Äidit. Romaani kansannaisista, 1915
- Vuosisatain vaatimus : historiallinen romaani, 1918
- Valkoinen torakka -sarja
- Valkoinen torakka, 1927
- Tuhatmarkkanen, 1927
- Prinsessa, 1932
- Verinen lyhty : rikosromaani, 1928
- Kohtalon käsi : rikosromaani, 1929
- Ikuinen kysymys, 1930
- Sammuva valo : romaani kielitaistelusta, 1931
- Saapasvarsi, 1932, 2. painos 1946 nimellä Vesisuonia
Näytelmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Gabriel Tuderus : historiallinen näytelmä, 1904
- Piispa Tuomas : historiallinen näytelmä, 1904
- Me, 1908
- Kun ollaan neroja, 1908
- Aino : musiikkidraama ; säveltäjä Erkki Melartin, 1909
- Eduskuntalaisten koulu : 1-näytöksinen pila, 1910
- Elinan surma : ooppera, säveltänyt Oskar Merikanto, 1910 (oopperalibretto Gustaf von Numersin samannimisen näytelmän (1891) pohjalta)
- Palkankoroitus : 1-näytöksinen pila, 1910
- Helena : 1-näytöksinen musiikkidraama ; säveltänyt Aarre Merikanto, 1912
- Admirabilis, 1917
- Kauppaparooni : huvinäytelmä, 1917
- Isänmaan tähden, 1921
- Kiljuset : kolminäytöksinen lasten huvinäytelmä, 1923
- Pitkäjärveläiset : nelinäytöksinen huvinäytelmä, 1923
- Nuorten tuomio, 1926
- Rakas univormu, 1932
Muita teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Me. 1908
- Lapset : kuvauksia lapsille lapsista 1, Sankariajan lapsia, 1909
- Satujen maailma : Suomen kansan sadut. 1-2 kokoelma ; kuvittaneet Esther Hjelt-Cajanus ja Hilkka Rantaniemi, 1909-1910
- Satukontti ; kuvittaneet Venny Soldan-Brofeldt ja Ebba Masalin, 1910
- Olematonta taidetta ; kuvat piirtänyt P. Å. Laurén. 1910
- Vanhapoika lasten parissa, 1912
- Nuijasota : historiallinen kuvaus vuosien 1596 ja 1597 kapinan alkuvaiheista, 1913
- Kapinallisuutta : nuorten ajatuksia vanhoista. 1914
- Länsisuomalaisten sotilasvirkatalojen rakennuksista 1600-luvulla, 1917
- Janne Ankkanen sotajalalla ; kuvat piirtänyt Ola Fogelberg, 1918
- Lääkärin päiväkirja : novelleja, 1921
- Kaarlo Bergbom : henkilökuvaus. 1922
- Rautahelainen lipas : historiallinen kertomus, 1925
- Oma sukuni. 1935
- Ihmeellinen seikkailu : ihmisiä, elämyksiä, mietteitä. 1939
- Sukupolvien ketju : tutkisteluja kansastamme. 1943
- Valitut teokset ; johdannon kirj. Klaus Wuorenjuuri, 1957
Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Edouard Pailleron : Kipinä : yksinäytöksinen komedia. Yrjö Weilin, Helsinki 1904
- Leopold Adler : Kolme sanaa vaan : 1-näytöksinen huvinäytelmä. Weilin & Göös, Helsinki 1904
- Wolfgang Gyalu : Kuherrusajan kuluttua : 1-näytöksinen huvinäytelmä. Yrjö Weilin, Helsinki 1904
- Paul Perron : Minä ja anoppini : yksinäytöksinen huvinäytelmä. Yrjö Weilin, Helsinki 1904
- Ludwig Fulda : Neiti leski : yksi näytöksinen huvinäytelmä. Yrjö Weilin, Helsinki 1904
- Georg Richard Kruse : Sydämettömät : 1-näytöksinen huvinäytelmä. Yrjö Weilin, Helsinki 1904
- Demetrius Schrutz : Sähkörakkautta : yksi näytöksinen huvinäytelmä. Yrjö Weilin, Helsinki 1904
- Tyhmä-Jussi : 1-näytöksinen ilveily ; mukaelma ranskankielestä. Yrjö Weilin & Kumpp., Helsinki 1904
- Théodore Barrière : Taistelu ja voitto : huvinäytelmä yhdessä näytöksessä. Yrjö Weilin & Kumpp., Helsinki 1905
- H. G. Wells : Kun nukkuja herää : romaani. Otava 1907
- Maurice Leblanc : Arsène Lupin : hienonmaailman varastaiteilija ; alkulauseen kirjoittanut Jules Claretie ; ranskan kielestä suomensi Jalmari Finne. Karisto 1908, 3. tark. painos 1967 nimellä Arsène Lupin, herrasmiesvaras (alkuteos Arsène Lupin : gentleman cambrioleur)
- Maurice Leblanc : Arsène Lupin taistelussa Sherlock Holmesta vastaan 2. Karisto 1908
- Edmund Gosse : Henrik Ibsen. WSOY 1909
- Tristan Bernard : English spoken : 1-näytöksinen ilveily. Lilius & Hertsberg, Helsinki 1910
- Historiallisia rakkauskirjeitä ; koonnut ja suomentanut Jalmari Finne. Otava 1911
- Alexandre Dumas vanhempi : Mont-Criston kreivi. Otava 1911-1912 (alkuteos Le comte de Monte-Cristo)
- Alexandre Dumas vanhempi : Historialliset romaanit 6, Bastiljin valloitus : romaani Ranskan vallankumouksesta. Karisto 1918
- Alexandre Dumas vanhempi : Historialliset romaanit 7, Romaani Ranskan vallankumouksesta : Ange Pitou. Karisto 1918
- Laulujen sanoja operettiin "Nuoruuden kevät" : mukaelma ; säveltäneet Walter Kollo ja Willy Bredschneider. Kaarlo Saarnio, Helsinki 1919 (alkuteos Wie einst im Mai)
- Maurice Magre : Kultainen vasikka. Suomentaja, Helsinki 1920 (alkuteos Le veau d'or)
- Florence L. Barclay : Tyhjänä palautettu. Kustannusliike Minerva, Oulu 1920
- Richard Wagner : Valkyyria. Suomalainen ooppera, Helsinki 1920
- Richard Wagner : Nyrnbergin mestarilaulajat : 3-näytöksinen ooppera ; suom. Jalmari Finne. Suomalainen ooppera, Helsinki 1921
- Iloinen leski : 3-näytöksinen operetti ; laulujen sanat Victor Léon ja Leo Stein ; suom. Jalmari Finne ; säv. Frans Lehár ; orkesterille sov. Kyösti Teljo. Kotkan työväen teatteri, Kotka 1922
- Leo Stein ja Bela Jenbach : Hollantilaistyttö : laulujen sanat ; suom. Jalmari Finne ; säveltänyt Emmerich Kálmán. Kotkan työväen teatteri, Kotka 1923
- Leo Stein ja Bela Jenbach : Mustalaisruhtinatar : 3-näytöksinen operetti ; suom. Jalmari Finne ; säveltänyt Emmerich Kàlmàn. Joensuun teatteri, Joensuu 1925
- Maurice Leblanc : Arsène Lupin ja Sherlock Holmes ; Vaaleatukkainen nainen , 3. tark. painos Karisto 1968 (alkuteos Arsène Lupin contre Sherlock Holmes)
Finnen teosten filmatisointeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1921 – Kiljusen pojat koulussa (ohjaus Jalmari Finne, lyhytelokuva; opettajan roolissa Joel Rinne)[9]
- 1938 – Sysmäläinen (ohjaus Valentin Vaala; samannimisen romaanin (1910) pohjalta)
- 1939 – Rakuuna Kalle Kollola (ohjaus Kalle Kaarna; näytelmän Rakas univormu (1932) pohjalta)
- 1951 – Pitkäjärveläiset (ohjaus Wilho Ilmari; samannimisen näytelmän (1923) pohjalta)
- 1981 – Kiljusen herrasväki (ohjaus Matti Kuortti)
- 2022 – Kiljuset! (ohjaus Reetta Huhtanen)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pyynikin kirkkopuisto : Gustaf Adolf Finne 12.10.1801 – 16.6.1867
- ↑ Geni.com : Johan Adolf Gustaf Finne
- ↑ Sukututkimusta. Liisa Poppius - Yrjö Raevuori : Finnen suku, Aamulehti, 11.08.1934, nro 213, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Järvenpää, Eeva: Jalmari Finnen Kiljusen herrasväki syntyi Mariankadulla – Kirjailija ohjasi Kiljus-elokuvan Norssin ja Ressun poikien kanssa; HS
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
- ↑ Riitta Mäkelä: Naisten ääni. Hilkka Finne, kuvataiteen opettaja, tekijä ja kirjoittaja. (Viitattu 64.10.2018)
- ↑ a b Jalmari Finne kuollut, Helsingin Sanomat, 03.01.1938, nro 2, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Jalmari Finnen säätiö: Etusivu. Viitattu 27.10.2008.
- ↑ Elonet: Kiljusen pojat koulussa (1921). Viitattu 27.10.2008.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vapaasti ladattavia Jalmari Finnen e-kirjoja Project Gutenbergiltä ja Projekti Lönnrotilta.
- Kansallisbiografia: Jalmari Finne. Viitattu 26.10.2008.
- Jalmari Finnen säätiö: Jalmari Finne. Viitattu 27.10.2008.
- "Kulttuurin moniottelija Jalmari Finne". Kangasala.fi[vanhentunut linkki]. Viitattu 27.10.2008.
- Kiljusen herrasväki (1914) Jatkokertomuksia -blogissa.
- Jalmari Finnen lasten- ja nuortenkirjoja. Koonnut Katri Syrjälä. Tampere: Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti. Viitattu 27.10.2008.
- Tapola, Päivi: Ajan paino. Jalkaväenkenraali K. A. Tapolan elämä. Tammi, Helsinki 2004. ISBN 951-31-3037-1
- Finne. Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Kotus
- Kl. U. Suomela : "Toiselta ja fiksummalta kannalta". Muistojen poreita Jalmari Finnestä, Suomen Kuvalehti, 22.01.1938, nro 3, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Jalmari Finnen lehtiartikkeleita :
- Miten rikos tulee ilmi, Suomen Kuvalehti, 21.04.1923, nro 16, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Miten rikos tulee ilmi II, Suomen Kuvalehti, 12.05.1923, nro 19, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Miten rikos tulee ilmi III, Suomen Kuvalehti, 16.06.1923, nro 24, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
|