Jalmari Finne

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jalmari Finne

Adolf Jalmari Finne (11. elokuuta 1874 Kangasala3. tammikuuta 1938 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, suomentaja, teatterinjohtaja sekä suku- ja asutushistorioitsija. Hänen nykymaineensa perustuu erityisesti Kiljusen herrasväestä kertovaan kirjasarjaan.

Finnen elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalmari Finnen lapsuudessa hänen perheensä piti kauppaa Kangasalan keskustassa. 1885 perhe muutti Helsinkiin.[1]

Finne toimi ohjaajana Suomalaisessa Teatterissa 1896–1903 ja johtajana ensin Kansallisteatterissa 1903–1904 ja sitten Viipurin Maaseututeatterissa 1904–1907 ja uudelleen 1913–1914. Tämän jälkeen hän jatkoi vapaana kirjailijana. Finnen kahdeksanosainen lastenkirjasarja hullunkurisesta Kiljusen herrasväestä ilmestyi vuosina 19141925. Sen lisäksi hän kirjoitti muita romaaneja ja näytelmiä. Finnen suomennoksiin kuuluu esimerkiksi Maurice Maeterlinckin ja Maurice Leblancin romaaneja ranskan kielestä, Zacharias Topeliuksen libretto Fredrik Paciuksen oopperaan Kung Karls Jakt sekä Richard Wagnerin oopperalibretto Valkyyria saksan kielestä. Historioitsijana hänen suuri saavutuksensa oli aloittaa Suomen asutuksen yleisluettelo. Finne harrasti myös sukututkimusta, grafologiaa, säveltämistä ja sanoittamista.

Finne kuoli 63-vuotiaana tammikuussa 1938. Hänet on haudattu synnyinpitäjänsä Kangasalan hautausmaalle.

Finnen muistelmateos Ihmeellinen seikkailu. Ihmisiä, elämyksiä, mietteitä ilmestyi postuumisti 1939. Omaelämäkerraksi tarkoitettu käsikirjoitus jäi kirjailijalta keskeneräiseksi hänen kuollessaan, ja valmiiksi sen toimitti Yrjö Kivimies. Valitut teokset julkaistiin vuonna 1957 yksiniteisenä. Se sisältää romaanit Nuijasota I–II ja Sysmäläinen.

Vuonna 1940 aloitti toimintansa Jalmari Finnen säätiö, jonka perustamisesta Finne oli määrännyt testamentissaan. Säätiön tehtävä on "jatkaa Jalmari Finnen elämäntyötä erityisesti historian tutkimuksen alalla". Se on myös jakanut apurahoja vuodesta 1965 alkaen.[2]

Finnen kunniaksi on nimetty Pirkanmaan Plättä, kotimaiselle nuortenkirjalle vuosittain myönnettävä palkinto. Ensimmäisenä palkinnon sai Anni Polva teoksestaan Tiinakin ratsastaa vuonna 1975. Palkinto on saanut nimensä Kiljusen perheen kuopuksen Plätän mukaan.

Finnen teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiljusen herrasväki -sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kiljusen herrasväki, 1914
  • Kiljusen herrasväen uudet seikkailut, 1916
  • Kiljusen herrasväki satumaassa, 1916
  • Kiljusen Plättä, 1917
  • Kiljusen herrasväki partiolaisina, 1918
  • Luru Kiljunen ja hänen Hömppänsä, 1919
  • Kiljusten vallankumous, 1921
  • Kiljuset palaavat, 1925

Muita romaaneja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ylioppilaita, 1909
  • Hämäläisiä, 1910
  • Sysmäläinen, 1910
  • Akseli Terä : romaani liike-elämästä, 1912 (salanimellä Eino Talma)
  • Lapsikuningas ja hänen soturinsa, 1912
  • Nuijasota I–II, 1913–1945
  • Äidit. Romaani kansannaisista, 1915
  • Valkoinen torakka -sarja
    • Valkoinen torakka, 1927
    • Tuhatmarkkanen, 1927
    • Prinsessa, 1932
  • Verinen lyhty, 1928
  • Kohtalon käsi, 1929
  • Ikuinen kysymys, 1930
  • Saapasvarsi, 1932

Näytelmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Me, 1908
  • Kun ollaan neroja, 1908
  • Aino, 1909
  • Elinan surma, 1910 (oopperalibretto Gustaf von Numersin samannimisen näytelmän (1891) pohjalta)
  • Admirabilis, 1917
  • Isänmaan tähden, 1921
  • Pitkäjärveläiset, 1923
  • Nuorten tuomio, 1926
  • Rakas univormu, 1932

Muita teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Me. 1908
  • Olematonta taidetta. 1910
  • Kapinallisuutta : nuorten ajatuksia vanhoista. 1914
  • Kaarlo Bergbom : henkilökuvaus. 1922
  • Oma sukuni. 1935
  • Ihmeellinen seikkailu : ihmisiä, elämyksiä, mietteitä. 1939
  • Sukupolvien ketju : tutkisteluja kansastamme. 1943

Finnen teosten filmatisointeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1921 – Kiljusen pojat koulussa (ohjaus Jalmari Finne, lyhytelokuva; opettajan roolissa Joel Rinne)[3]
1938 – Sysmäläinen (ohjaus Valentin Vaala; samannimisen romaanin (1910) pohjalta)
1939 – Rakuuna Kalle Kollola (ohjaus Kalle Kaarna; näytelmän Rakas univormu (1932) pohjalta)
1951 – Pitkäjärveläiset (ohjaus Wilho Ilmari; samannimisen näytelmän (1923) pohjalta)
1981 – Kiljusen herrasväki (ohjaus Matti Kuortti)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.