Helsingin vaakuna

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Helsingin vaakuna

Helsingin vaakuna on Helsingin kaupungin tunnus. Sen alkuperä on 1600-luvun kaupungin sinetissä. Vaakuna laadittiin antikvaari Johannes Bureuksen toimesta Helsingin pitäjään tulleiden ruotsalaisten siirtolaisten kunniaksi vuonna 1599. Vaakunakuvio esittää laivaa, joka keinuu meren aalloilla näin kuvaten ruotsalaisten saapumista alueelle.[1] Sen heraldinen selitys kuuluu: ”sinisessä kentässä kultainen vene uimassa hopeisella, aaltokoroisella tyviöllä; veneen yläpuolella saatteena kultakruunu.”

Vaakunan historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsinki sai ensimmäisen tunnuksensa vuonna 1550, kun sille myönnettiin sinetti kaupungin perustamisen yhteydessä. Sinetissä oli kuvattuna kalanpyrstö, joka viittasi kaupungin sijaintiin lohijokena tunnetun Vantaanjoen suulla, nykyisen Vanhankaupungin alueella. Sinetin aihetta käytettiin myöhemmin Helsingin maalaiskunnan, nykyisen Vantaan, vaakunassa.

Kaupungin alkuperäisen sijainnin matalat rannat soveltuivat huonosti laivaliikenteelle, jonka johdosta kaupunki päätettiin siirtää Sörnäistenniemelle vuonna 1639. Siirron yhteydessä kaupungille laadittiin uusi vaakunallinen sinetti, jossa oli kuvattuna vedellä lainehtiva vene kruunun kera. Kaupungin siirto jäi kuitenkin toteuttamatta, kunnes vuonna 1644 Helsinki siirrettiin nykyisen Senaatintorin ympärille Vironniemeen, jolloin myös uusi veneaiheinen vaakuna tuli virallisesti käyttöön.[2]

Vaakunan venetyyppi ja koristeet vaihtelivat suuresti eri aikakausina. Muun muassa alkuperäinen lainehtiva virta alettiin kuvata kilven tyviön täyttävänä vetenä. Suomen tultua osaksi Venäjää vuonna 1809 ja maan pääkaupungin siirryttyä Turusta Helsinkiin vuonna 1812 alettiin Helsingin sineteissä kuvata vaakunan ohella myös mahdollisesti Venäjän vaakunaan viittavaat kilvenkannattelijat, sekä kilven yläpuolella Suomen vaakunaa kuvaava leijonan pää.[3] Vuonna 1861 venäläinen heraldikko Bernhard von Köhne laati oman ehdotuksensa Helsingin vaakunaksi muiden Suomen suuriruhtinaskunnan kaupunkien ohella. Ehdotuksessa kultainen vene on korvattu hopeisella, kreikkalaistyyppisellä kaleerilla. Kilven takana on kuvattuna Venäjän keisarin valtikat ja kilven päällä Suomen suuriruhtinaan heraldinen kruunu. Von Köhnen ehdotusta ei kuitenkaan koskaan vahvistettu käyttöön.

Nykyisen ulkoasunsa vaakuna sai vuonna 1951 heraldikko A. W. Ranckenin toimesta, joilloin myös sen heraldinen selitys vahvistettiin.

Ainoastaan kaupungin keskushallinnon yksiköt ja toimielimet voivat käyttää yläkruunullista vaakunaa, jossa vaakunakilven päälle on sijoitettu samanlainen kruunu kuin itse kilvessä. Tällaisia virastoja ja laitoksia ovat kaupunginvaltuusto, hallitus, kaupunginkanslia, kaupungin henkilöstökeskus ja talous ja suunnittelukeskus. Helsingin kaupunki käyttää pääsääntöisesti yläkruunutonta vaakunaa.

Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kari Tarkiainen: Ruotsin itämaa, s. 47-49, 119. Svenska litteratursällskapet i Finland. Helsinki., 2010.
  2. Jussi Iltanen: Suomen kuntavaakunat, s. 50. Karttakeskus, 2013.
  3. A. W. Rancken, Kauko Pirinen: Suomen vaakunat ja kaupunginsinetit, s. 89-90. Werner Södeström osakeyhtiö, 1949.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Бойко Дм. А. Геральдика Великого Княжества Финляндского. – Запорожье, 2013.