Siirry sisältöön

A. W. Rancken

Wikipediasta

Arne Wilhelm Rancken (28. kesäkuuta 1880 Pirkkala17. elokuuta 1954) oli suomalainen arkkitehti, historioitsija ja heraldikko.[1]

Ranckenin vanhemmat olivat ylikielenkääntäjä, kapteeni Wilhelm Rancken ja Gerda Brakel. Hän valmistui arkkitehdiksi 1905 ja toimi Arabian tehtaan arkkitehtina 1906–1908 sekä vuodesta 1908 alkaen Taideteollisen keskuskoulun kaavapiirustuksen opettajana 1907–1919 ja piirustuksenopettajana eri kouluissa muun muassa Helsingin työväenopiston piirustuksen opettajana 1914–1915 sekä Malmilla ruotsalaisen kansanakatemian opettajana 1912–1916 ja 1919–1920. Rancken oli Helsingin kaupunginmuseon hoitajana 1920–1949, Suomen taideteollisen yhdistyksen museon intendenttinä 1921–1928 ja rahastonhoitajana 1922–1942 sekä muinaistieteen toimikunnan arkkitehtina 1922–1947.[1]

Rancken oli Arkitektgilletin varapuheenjohtaja 1927–1928 sekä puheenjohtaja 1929–1931 ja 1939–1941. Hän toimi Tekniska föreningen i Finlandin varapuheenjohtajana 1933–1935, taideteollisen museon johtokunnan puheenjohtajana 1935–1946 ja Ehrensvärd-seuran varapuheenjohtajana 1942–1947.[1]

Rancken on kirjoittanut Helsingin historiasta ja suomalaisista vaakunoista. Hänen lahjoittamansa Axel ja Mina Federleyn muotokuvat ovat Helsingin kaupunginmuseon kokoelmissa.

Rancken julkaisi lastenkirjakilpailussa palkitun Nisse Norrgårds storstadsresa-nimisen kirjan sekä kirjoitelmia muun muassa Finskt Museum-Suomen Museo-aikakauskirjaan ja oman alansa kirjoituksia aikakaus- ja sanomalehtiin. Rancken harrasti vesivärimaalausta ja kuorolaulua. Hän kuului Muntra Musikanter-mieskuoroon.[1]

  • Rancken, A. W., Sveaborg : dess tillkomst och öden, Stockholm : Hökerberg, 1933
  • Rancken, A. W., Helsingfors från småstad till storstad, Helsingfors : Söderström, 1932
  • Rancken, A. W., Helsingfors genom fyra sekler, Helsingfors : Söderström, 1926

Ranckenin suunnittelemat kunnanvaakunat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennussuunnitelmia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rancken suunnitteli myös joitakin kirkkojen korjaus- tai restaurointitöitä:

Muistomerkkejä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rancken on suunnitellut muun muassa Snappertunan ja Bromarvin sankarimuistomerkit.[5]

  1. a b c d Arkkitehti A. W. Rancken 50-vuotias, Helsingin Sanomat, 28.06.1930, nro 169, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 28.06.2025
  2. Ruskon kirkonmäki Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  3. Pyhämaan kirkot ja kyläasutus Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  4. Sipoon kirkot ja pitäjänkeskus Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  5. Antero Tuomisto: Suomalaiset sotamuistomerki, s. 291. Sotilasperinteen seuran julkaisu n:o 1,. Espoo: Suomen Mies, 1998. ISBN 952-9872-05-4
  6. Bromarvin hautausmaa Sotasampo. Viitattu 3.6.2024.
  7. Snappertunan hautausmaa Sotasampo. Viitattu 3.6.2024.
  8. Hautausmaa Siuntion suomalainen seurakunta. Viitattu 3.11.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]